2024
Hallituksen
toimintakertomus
ja tilinpäätös
SISÄLLYSLUETTELO
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
TILINPÄÄTÖS
119 Tunnuslukuja
125 Osakkeet ja osakepääoma
127 Konsernitilinpäätös
172 Emoyhtiön tilinpäätös
183 Tilintarkastajan lausunnot
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
4
Hallituksen
toimintakertomus
Lindexkonsernin liikevaihto vuonna 2024 oli
940,1 (951,7) miljoonaa euroa. Liikevaihto
laski 1,2 % ja paikallisissa valuutoissa 1,3 %.
Konsernin suhteellinen myyntikate oli 58,3 %
(58,2) eli vertailukauden tasolla. Konsernin oikaistu
liiketulos laski 74,9 (80,0) miljoonaan euroon.
Lindexdivisioonan oikaistu liiketulos laski 82,9
(90,3) miljoonaan euroon. Stockmanndivisioonan
oikaistu liiketulos parani 3,9 (6,3) miljoonaan
euroon. Liiketulos laski 60,9 (76,5) miljoonaan
euroon. Oikaistu laimentamaton ja laimennettu
osakekohtainen tulos oli 0,15 (0,16) euroa.
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että tilikaudelta 2024 ei makseta osinkoa.
Yrityssaneerausohjelman ehtojen mukaan
yhtiö ei saa jakaa osinkoja saneerausohjelman
maksuohjelman toteuttamisen aikana.
Tulosennuste vuodelle 2025:
Lindex-konserni odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2025
paikallisissa valuutoissa 0–4 % verrattuna vuoteen 2024.
Konsernin oikaistun liiketuloksen arvioidaan olevan 70–90
miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaihteluilla voi olla merkit-
tävä vaikutus oikaistuun liiketulokseen.
Vuoden 2025 näkymät:
Lindex-konsernin päämarkkina -alueiden makrotaloudellisen
tilanteen arvioidaan pysyvän haastavana erityisesti vuoden
ensimmäisellä puoliskolla. Jatkuva geopoliittinen epävar -
muus voi vaikuttaa kielteisesti talouden elpymiseen. Vaikka
korkotaso on jo laskenut ja inflaatio hidastunut, BKT:n
(bruttokansantuotteen) kasvuennusteet vuoden 2025 ensim-
mäiselle puoliskolle ovat maltillisia kuluttajien suhteellisen
heikon luottamuksen vuoksi. Loppuvuonna talouskasvu
saattaa kiihtyä, kun korkojen odotetaan laskevan edelleen
ja inflaation pysyvän vakaana. Kotitalouksien kasvava osto-
voima voi vähitellen alkaa tukea kulutuskysynnän suotuisaa
kehitystä. Tilanne voi kuitenkin vaihdella konsernin eri mark-
kinoilla. Vuoden aikana voi olla häiriöitä toimitusketjuissa ja
kansainvälisessä logistiikassa.
Strategia ja taloudelliset tavoitteet
Lindex-konsernin kahdella divisioonalla eli Lindexillä ja
Stockmannilla on omat strategiansa, joiden tavoitteena on
kestävä ja kannattava kasvu. Asiakaskeskeisyys, kaikkika-
navaisuus ja vahvat brändit ovat strategisia avaintekijöitä
tulevaisuuden kasvun rakentamisessa molemmille divisioo-
nille. Lindex-konsernilla on kunnianhimoiset vastuullisuus -
tavoitteet, ja vastuullisuus on keskeinen osa koko konsernin
toimintaa.
Lindex-divisioonan strategia
perustuu Lindexin tarkoituk -
seen, joka on voimaannuttaa ja inspiroida naisia kaikkialla.
Divisioonan kolme keskeisintä strategista tavoitetta ovat
kasvun vauhdittaminen, kestävään liiketoimintaan siirtymi-
nen sekä kustannusten ja kasvun erottaminen toisistaan.
Lindex-divisioonan taloudelliset tavoitteet ja niiden toteumat
esitetään alla olevassa taulukossa.
Lindex-divisioonan taloudelliset tavoitteet | 2024 | 2023 | 2022 |
Vuotuinen liikevaihdon kasvu 5 % paikallisissa valuutoissa mitattuna keskipitkällä aikavälillä ja 10 miljardin Ruotsin kruunun vuosiliikevaihto vuoteen 2030 mennessä, % | -0,9 | 2,7 | 10,9 |
Digitaalisen 30 % liikevaihdosta aikavälillä, % | 20,8 | 19,0 | 18,5 |
Oikaistu liikevoittomarginaali pitkällä aikavälillä, | 13,2 | 14,3 | 13,6 |
Stockmann-divisioonan
asiakaskeskeinen strategia perus-
tuu Stockmannin tarkoitukseen, joka on luoda hyvän elämän
markkinapaikka. Divisioonan neljä keskeisintä strategista
tavoitetta ovat: tarjooman kehittäminen keskittymällä entistä
enemmän premium- ja luksuskategorioihin, kanta-asiakas-
kunnan kasvattaminen ja hyödyntäminen, kaikkikanavaisuu -
den optimointi ja operatiivisen tehokkuuden parantaminen.
Stockmann-divisioonan taloudelliset tavoitteet ja niiden
toteumat esitetään alla olevassa taulukossa.
Stockmann-divisioonan taloudelliset tavoitteet | 2024 | 2023 | 2022 |
Liikevaihdon kasvu markkinakasvun* ) mukaisesti keskipitkällä aikavälillä, % | -2,2 | -0,6 ** ) | 10,0 |
Positiivinen liiketoiminnan vapaa kassavirta keskipitkällä aikavälillä, milj. euroa *** ) | -19,4 | -12,0 | -20,9 |
Oikaistu liikevoittomarginaali keskipitkällä aikavälillä, | -1,3 | -2,0 | -1,7 |
*
)
Stockmannin kohdemarkkina Suomessa, Latviassa ja Virossa
sisältäen muodin, kauneuden ja kodin kategoriat. Markkinan
kasvu oli -1,5 % vuonna 2024, 2,7 % vuonna 2023 ja 7,0 %
vuonna 2022.
**
)
Stockmann-divisioonan liikevaihtoon vaikutti negatiivisesti
Stockmann Itis -tavaratalon pinta-alan pienentäminen.
***
)
Liiketoiminnan vapaa kassavirta lasketaan seuraavasti:
EBITDA - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät - leasingmaksut
+/- nettokäyttöpääoman muutokset - investoinnit.
Hallituksen toimintakertomus
5
Molemmat divisioonat ovat sitoutuneet Lindex-konsernin
tieteeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen vähentää
oman toimintansa ja arvoketjunsa kasvihuonekaasupääs-
töjä 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta.
Science Based Targets -aloite (SBTi) on validoinut ja hyväk-
synyt konsernin ilmastotavoitteen.
Strateginen arviointi
Lindex-konsernin hallitus käynnisti syyskuussa 2023
strategisen arvioinnin, jonka tarkoituksena on vahvistaa
omistaja-arvoa nostamalla Lindex konsernin liiketoiminnan
keskiöön. Osana Stockmannin tavarataloliiketoiminnan
strategisten vaihtoehtojen selvitystyötä hallitus arvioi, mikä
vaihtoehdoista tarjoaisi parhaat edellytykset liiketoiminnan
kehittämiseen tulevaisuudessa. Vaihtoehtoihin lukeutuvat
tavarataloliiketoiminnan itsenäisyyden lisääminen kon-
sernissa, mahdolliset omistusmuutokset tai strategiset
kumppanuudet tai nykyisen rakenteen säilyttäminen. Osana
arviointia konserni muutti emoyhtiönsä nimen Stockmann
Oyj Abp:stä Lindex Group Oyj:ksi varsinaisen yhtiökokouk-
sen 21.3.2024 tekemän päätöksen mukaisesti.
Joulukuussa 2024 Lindex -konserni ilmoitti hallituksen jatka-
van Stockmannin tavarataloliiketoiminnan strategisten vaih-
toehtojen selvittämistä. Arvioinnin odotetaan valmistuvan
vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Konserni tiedottaa
lisää arvioinnista, jos ja kun se on ajankohtaista. Alun perin
hallitus odotti, että arviointi saataisiin päätökseen vuoden
2024 aikana.
Toimintaympäristö
Lindex-konsernin toimintaympäristö pysyi haastavana koko
vuoden 2024. Geopoliittiset ja poliittiset jännitteet vaikuttivat
edelleen Euroopan ja maailman talouteen. Kasvu taantui
konsernin päämarkkina -alueiden talouksissa, ja BKT:n kehi -
tys oli heikkoa huolimatta siitä, että inflaatio hellitti ja laski
useimmilla markkinoilla. Inflaation ja korkotason lasku alkoi
tukea talouden asteittaista elpymistä ja vahvistaa kuluttajien
ostovoimaa joillakin markkinoilla, kun taas toisilla markki-
noilla työttömyys lisääntyi ja vaikutti kuluttajien luottamuk -
seen.
Talouden suhdanneindikaattori (Economic Sentiment
Indicator, ESI) ja työllisyysodotusten indikaattori (Emplo-
yment Expectations Indicator, EEI) heikkenivät useissa
EU-maissa, mutta vähittäiskaupan luottamus pysyi laa-
jalti vakaana. Kuluttajien luottamus laski, koska monissa
EU-maissa yleinen taloudellinen tilanne oli pessimistisempi,
mikä vaikutti kuluttajien aikomuksiin tehdä suurempia han-
kintoja. Sen sijaan kuluttajien näkemykset kotitalouksiensa
odotetusta taloudellisesta tilanteesta ja aiemmasta talou-
dellisesta tilanteesta pysyivät pitkälti ennallaan. Talouden
tila ja kuluttajien luottamus vaihtelevat kuitenkin EU-maiden
välillä. (Lähde: EU:n komission yritys- ja kuluttajatutkimus,
BCS.) Vuoden loppupuolella oli merkkejä talouden asteittai-
sesta elpymisestä, kun useat markkinat hyötyivät kotita-
louksien kasvavasta ostovoimasta, korkojen laskusta ja
kysynnän asteittaisesta kasvusta.
Ruotsin muotimarkkinoilla myynti laski 8,2 % tammi–joulu -
kuussa. (Lähde: Swedbank Pay & Swedbank Makroanalys.)
Muotimarkkinoiden myynti laski Suomessa tammi–joulu-
kuussa 3,4 %. Vuoden kaksi viimeistä kuukautta osoittivat
kuitenkin ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta elpymisestä.
(Lähde: Muoti- ja urheilukauppa ry.)
Liikevaihto ja tulos, Lindex-konserni
Tammi–joulukuussa Lindex-konsernin liikevaihto laski 1,2 %
ja oli 940,1 (951,7) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuu-
toissa liikevaihto laski 1,3 %. Lindex-divisioonan liikevaihto
laski 0,7 % ja 0,9 % paikallisissa valuutoissa, mihin vaikut-
tivat muotimarkkinoiden jatkuva epävakaus sekä lähinnä
kolmatta vuosineljännestä koskeneet logistiset haasteet.
Stockmann-divisioonan liikevaihto laski 2,2 % muotimyynnin
laskun seurauksena divisioonan tärkeimmillä markkinoilla.
Lindex-konsernin myyntikate pieneni 547,9 (554,2)
miljoonaan euroon. Konsernin suhteellinen myyntikate pysyi
vertailukauden tasolla 58,3 % (58,2).
Vertailukelpoiset toiminnan kulut kasvoivat 392,5 (380,1)
miljoonaan euroon pääasiassa kustannusinflaation ja
Lindex-divisioonan tulevaisuuden kasvun mahdollistavan
digitaalisen kehityksen seurauksena.
Konsernin oikaistu liiketulos laski 74,9 (80,0) miljoonaan
euroon. Lasku johtui alhaisemmasta myyntikatteesta ja
Lindex-divisioonan kustannusten kasvusta. Liiketulos laski
60,9 (76,5) miljoonaan euroon, ja siihen sisältyi 10,9 (2,6)
miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka
liittyivät yrityssaneerausohjelmaan ja muihin kiistoihin.
Konsernin katsauskauden tulos koko vuodelta laski 13,2
(51,7) miljoonaan euroon alhaisemman liiketuloksen ja kas-
vaneiden verokulujen vuoksi. Vertailukaudella verokuluihin
vaikutti Lindex Holding AB:n (aiemmin Stockmann Sverige
AB) myönteinen veropäätös.
Hallituksen toimintakertomus
6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (IAC)
Milj. euroa
2024
2023
Liiketulos | 60,9 | 76,5 |
Oikaisut liiketulokseen | ||
Yrityssaneerausohjelmaan ja kiistoihin liittyvät kulut | 10,9 | 2,6 |
Strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät kulut | 7,5 | 2,3 |
COVID-19:ään korvaaminen vakuutuksesta | -4,4 | |
Tappio | 0,6 | |
Myynti- vuokrasopimusmuutoksiin liittyvät liiketoiminnan muut tuotot | -2,1 | |
Oikaistu liiketulos | 74,9 | 80,0 |
Milj. | 1–12 2024 | 1–12 2023 |
Tilikauden tulos | 13,2 | 51,7 |
Oikaisut liiketulokseen | 14,0 | 3,5 |
Oikaisut veroihin | -2,8 | -30,1 |
Oikaistu tilikauden | 24,4 | 25,1 |
Rahoitus ja kassavirta
Rahavarat olivat 114,7 (137,5) miljoonaa euroa joulukuun
lopussa. Investointien vaikutus liiketoiminnan vapaaseen
kassavirtaan oli 13,3 (18,2) miljoonaa euroa.
Varastojen kokonaisarvo oli yhteensä 169,6 (162,9) miljoo-
naa euroa joulukuun lopussa. Lindex-divisioonan varastot
kasvoivat pääasiassa kolmannen neljänneksen ja neljännen
neljänneksen alun logististen haasteiden takia. Stockmann -
divisioonan varastot pienenivät hyvän varastonhallinnan
ansiosta, johon kuului sisäänostomäärien ennakoiva
sopeuttaminen.
Joulukuun lopussa konsernilla oli 73,1 (71,9) miljoonaa
euroa korollista velkaa, joka koostui pitkäaikaisesta seni-
orivakuudellisesta velkakirjasta. Velan kasvu selittyy sillä,
että velkojat päättivät käyttää velkakirjaa yrityssaneeraus -
velkojen maksuna. IFRS 16 -raportointistandardista johtuvat
vuokrasopimusvelat olivat yhteensä 603,1 (587,2) miljoonaa
euroa, josta Lindex-divisioonaa koskevat vuokrasopimus-
velat olivat 272,9 (257,6) miljoonaa euroa. Stockmann-
divisioonan vuokrasopimusvelat olivat edellisvuoden tasolla
330,2 (329,5) miljoonaa euroa. Korollinen nettovelka ilman
IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja oli positiivinen, -31,8
(-65,6) miljoonaa euroa. Vuonna 2023 konserni allekirjoitti
40 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, jota ei ole käy-
tetty vuosina 2023–2024.
Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa 30,0 % (29,9) ja
nettovelkaantumisaste oli 145,0 % (133,2). IFRS 16 -erillä
oli merkittävä vaikutus omavaraisuusasteeseen ja netto-
velkaantumisasteeseen. Ilman IFRS 16 -eriä omavarai -
suusaste oli 61,9 % (60,6) ja nettovelkaantumisaste -6,2 %
(-12,8).
Konsernin sijoitettu pääoma oli joulukuun lopussa 1 080,0
(1 050,7) miljoonaa euroa ja 598,6 (587,6) miljoonaa euroa
ilman IFRS 16 -eriä.
Investoinnit
Lindex-divisioonan kaikkikanavainen jakelukeskus on
divisioonan kaikkien aikojen mittavin investointi, ja se eteni
suunnitelmien mukaisesti. Investointi on tärkeä edellytys
kasvun jatkumiselle, tehokkuuden parantamiselle ja nykyis-
ten kapasiteettirajoitusten purkamiselle. Investoinnin koko-
naisarvo on noin 110 miljoonaa euroa vuosina 2022 –2025.
Vuoden 2024 loppuun mennessä hankkeeseen on käytetty
96,3 miljoonaa euroa investoinnin kokonaismäärästä.
Keskus lanseerattiin marraskuussa 2024, ja käynnistys- ja
siirtymävaiheen arvioidaan jatkuvan vuoden 2025 ensim -
mäisen vuosipuoliskon ajan. Uuden keskuksen on tarkoitus
olla täysin toiminnassa vuoden 2025 aikana, ja se korvaa
Lindex-divisioonan nykyiset varastot.
Lindex-divisioona edistää myymäläverkostonsa digitalisaa-
tiota myymäläohjelmalla, johon kuuluu useita digitalisoin -
tialoitteita, kuten uuden mobiilin myyntipistejärjestelmän
(Point of Sales, POS) käyttöönotto sekä RFID-teknologian
integraatio prosessien tehostamiseksi ja asiakaskokemuk -
sen parantamiseksi.
Stockmann-divisioona otti kolmannella vuosineljännek-
sellä käyttöön uuden pakkausautomaatiojärjestelmän, jota
hyödynnetään verkkokauppatilausten toimittamisessa.
Järjestelmä tehostaa divisioonan kaikkikanavaista toiminta-
tapaa ja parantaa jakelukeskuksen toiminnan tehokkuutta.
Stockmann jatkoi myös tavaratalojensa kehittämistä inspi-
roivina ostospaikkoina uudistamalla Helsingin lippulaiva -
myymälää ja Tallinnan tavarataloa kuluneen vuoden aikana.
Lisäksi kaikkien tavaratalojen muotikategoriassa otettiin
käyttöön uutta RFID-teknologiaa, joka parantaa asiakas-
kokemusta ja toiminnan tehokkuutta. Myös uusi datapohjai-
nen henkilöstösuunnitteluratkaisu ja HR-järjestelmä otettiin
käyttöön vuoden aikana tehokkuuden parantamiseksi.
Liikevaihto ja tulos divisioonittain
Lindex-konsernin raportoivat segmentit ovat Lindex- ja
Stockmann-divisioona. Segmentit on raportoitu IFRS 8
-standardin mukaisesti. Jakamattomat erät sisältävät
konsernijohdon, konsernin taloushallinnon ja rahoituksen,
sisäisen tarkastuksen ja sijoittajasuhteet.
Hallituksen toimintakertomus
7
Lindex-divisioona
1–12
Liikevaihto, milj. | 628,8 | 633,1 |
Liikevaihdon kasvu, | -0,7 | -4,2 |
Liikevaihdon kasvu % | -0,9 | 2,7 |
Digitaalisen liikevaihdon | 20,8 | 19,0 |
Digitaalisen liikevaihdon valuutoissa, % | 8,3 | 5,3 |
Myyntikate, milj. | 409,1 | 414,4 |
Suhteellinen | 65,1 | 65,4 |
Oikaistu liiketulos, | 82,9 | 90,3 |
Oikaistu | 13,2 | 14,3 |
Liiketulos, milj. | 85,1 | 89,1 |
Liikevoittomarginaali, | 13,5 | 14,1 |
Vaihto-omaisuus, | 113,8 | 100,2 |
Investoinnit, milj. | 39,9 | 57,9 |
Myymälät | 442 | 439 |
2024
1–12
2023
Lindex-divisioonan liikevaihto oli 628,8 (633,1) miljoonaa
euroa eli vertailukauden tasolla. Paikallisissa valuutoissa
liikevaihto laski 0,9 %. Myymälöissä lasku oli 3,0 %, kun
taas digitaalisissa kanavissa liikevaihto kasvoi 8,3 %.
Liikevaihtoon vaikuttivat muotimarkkinoiden koko vuoden
ajan jatkunut epävakaus sekä logistiset haasteet lähinnä
kolmannella vuosineljänneksellä. Digitaalisen liikevaihdon
osuus oli 20,8 % (19,0) Lindexin liikevaihdosta.
Myyntikate laski 409,1 (414,4) miljoonaan euroon, ja suh-
teellinen myyntikate oli vakaa 65,1 % (65,4). Myyntikatteen
laskua selittävät liikevaihdon lasku, suuremmat rahtikustan-
nukset ja kysyntää lisäävien kampanjoiden suurempi osuus.
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut kasvoivat 256,5
(251,8) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa kustan-
nusinflaatiosta ja tulevaisuuden kasvua tukevasta digitaali -
sesta kehityksestä.
Stockmann-divisioona
1–12
Liikevaihto, milj. | 311,6 | 318,5 |
Liikevaihdon kasvu, | -2,2 | -0,6 |
Digitaalisen liikevaihdon | 12,7 | 12,4 |
Digitaalisen liikevaihdon | 0,2 | -2,2 |
Myyntikate, milj. | 138,8 | 139,8 |
Suhteellinen | 44,5 | 43,9 |
Oikaistu liiketulos, | -3,9 | -6,3 |
Oikaistu | -1,3 | -2,0 |
Liiketulos, milj. | -14,2 | -5,6 |
Liikevoittomarginaali, | -4,6 | -1,7 |
Vaihto-omaisuus, | 55,8 | 62,6 |
Investoinnit, milj. | 5,8 | 7,2 |
2024
1–12
2023
LIIKEVAIHTO
|
Markkinoittain
1–12/2024
RUOTSI
53 %
NORJA
20 %
SUOMI
12 %
MUUT
15 %
LIIKEVAIHTO
|
Kanavittain
1–12/2024
79 %
DIGITAALISET
KANAVAT
21 %
Lindex-divisioonan oikaistu liiketulos laski 82,9 (90,3)
miljoonaan euroon, koska myyntikate pieneni ja toiminnan
kulut kasvoivat. Lindexin liiketulos oli 85,1 (89,1) miljoonaa
euroa.
Investoinnit olivat 39,9 (57,9) miljoonaa euroa. Vertailu-
kauteen sisältyi suurempi investointi Lindexin kaikki -
kanavaiseen jakelukeskukseen.
Lindex avasi 11 uutta myymälää ja sulki 8 myymälää
vuonna 2024.
Vuoden aikana Lindex herätti edelleen vahvaa kiinnostusta
uusien ja aktiivisten asiakkaidensa parissa, ja rekisteröityjen
asiakkaiden määrä kasvoi merkittävästi vertailuvuodesta.
Lindex myös laajensi läsnäoloaan markkinoilla uusilla
kumppanuuksilla, jotka tavoittavat uusia markkinoita ja
asiakkaita.
LIIKEVAIHTO
|
Markkinoittain
1–12/2024
SUOMI
76 %
BALTIA
24 %
LIIKEVAIHTO
|
Kanavittain
1–12/2024
TAVARATALOT
77 %
DIGITAALISET
KANAVAT
13 %
PALVELUT JA
VUOKRAT
10 %
Hallituksen toimintakertomus
8
Stockmann-divisioonan liikevaihto laski 2,2 % ja oli 311,6
(318,5) miljoonaa euroa. Divisioonan liikevaihto Suomessa
oli 235,3 (242,8) miljoonaa euroa ja Baltiassa 76,3 (75,8)
miljoonaa euroa. Digitaalisen liikevaihdon kasvu oli 0,2 %
ja osuus kokonaisliikevaihdosta 12,7 % (12,4). Parhaiten
menestyneet kategoriat olivat kauneus ja elintarvikkeet,
jotka selkeästi ylittivät vertailukauden myynnin. Liikevaihdon
lasku johtui suurimmaksi osaksi muotikategorian heikom-
masta myynnistä. Stockmannin muotimyynti kehittyi saman -
suuntaisesti kuin muotimarkkinan yleinen kehitys, joka oli
edellisvuotta heikompaa.
Uusien kanta-asiakkaiden määrä kasvoi merkittävästi, ja
kanta-asiakkaiden osuus liikevaihdosta kasvoi edellisvuo-
desta.
Myyntikate oli 138,8 (139,8) miljoonaa euroa eli vertailu-
kauden tasolla. Suhteellinen myyntikate kasvoi 44,5 %:iin
(43,9), mihin vaikuttivat hyvä varastonhallinta ja suotuisam-
man myynnin jakauman ansiosta vahvistuneet katteet.
Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut laskivat 113,5 (118,1)
miljoonaan euroon jatkuneiden systemaattisten ja onnistu-
neiden kustannussäästöjen ansiosta. Säästötoimet lievensi-
vät myös inflaation vaikutusta.
Stockmann-divisioona uudisti organisaatiorakennettaan,
jotta se tukee strategian tehokasta toteutusta. Muutokset
tehokkuuden parantamiseksi, hallintorakenteiden yksinker -
taistamiseksi sekä roolien ja vastuualueiden selkeyttämi-
seksi vaikuttivat osaan Stockmann-divisioonan henkilöstöä
kaikissa toimintamaissa eli Suomessa, Virossa ja Latviassa.
Muutosten arvioidaan tuovan 2,7 miljoonan euron vuotuiset
säästöt, jotka alkavat toteutua pääasiassa vuodesta 2025
alkaen.
Oikaistu liiketulos parani -3,9 (-6,3) miljoonaan euroon
onnistuneiden kustannussäästöjen ja parantuneen suhteel -
lisen myyntikatteen ansiosta. Liiketulos laski -14,2 (-5,6)
miljoonaan euroon osittain yrityssaneerausohjelmaan ja
muihin riita-asioihin liittyvien kulujen vuoksi.
Investoinnit olivat 5,8 (7,2) miljoonaa euroa, mikä sisältää
etupäässä investointeja digitaaliseen kasvuun ja tavaratalo-
jen uudistuksiin.
Henkilöstö
Katsauskauden aikana Lindex-konsernissa työsken-
teli keskimäärin 5 746 (5 801) henkilöä. Kokoaikaiseksi
muutettu keskimääräinen henkilömäärä oli 4 216 (4 283).
Joulukuun lopussa Lindex-konsernin henkilöstömäärä oli
5 995 (6 062), joista 1 541 (1 547) työntekijää työskenteli
Suomessa, 2 093 (2 071) Ruotsissa ja 2 361 (2 444) muissa
maissa. Konsernin palkkakulut olivat 161,0 (163,5) miljoo-
naa euroa vuonna 2024.
Lindex-divisioona otti kolmannella vuosineljänneksellä
käyttöön uuden toimintamallin, joka tukee divisioonan muu-
tosmatkan edistymistä, tulevaa kasvua ja kannattavuutta
sekä vastuullisuutta. Uusi toimintamalli kattaa organisaation
ihmiset, rakenteen, prosessit ja teknologian. Muutoksen
avulla Lindex pyrkii parantamaan organisaationsa tehok-
kuutta koko arvoketjussa.
Stockmann-divisioonan uudistettu organisaatiorakenne
otettiin käyttöön 1.7.2024. Muutosten tarkoitus on tukea
strategian tehokasta toteuttamista, ja niiden arvioidaan
tuovan 2,7 miljoonan euron vuotuiset säästöt pääasiassa
vuodesta 2025 alkaen.
Muutokset johdossa
Lindex-konserni tiedotti 26.4.2024, että konsernin talous-
johtaja ja johtoryhmän jäsen Annelie Forsberg on päättänyt
siirtyä yhtiön palveluksesta kohti uusia uramahdollisuuksia
yhtiön ulkopuolella. Hän jatkoi konsernin palveluksessa
elokuun 2024 loppuun saakka.
Lindex-konserni tiedotti 14.5.2024, että Stockmann-divisioo -
nan operatiivinen johtaja (COO) ja konsernin johtoryhmän
jäsen Tove Westermarck siirtyy uuden työnantajan palveluk-
seen.
Riku Lyly (ETM) nimitettiin 19.6.2024 Stockmann-divisioo-
nan vt. operatiiviseksi johtajaksi (COO). Lyly aloitti tehtäväs-
sään 15.8.2024.
Lindex-konserni nimitti 4.7.2024 Henrik Henrikssonin,
M.B.A. (rahoitus ja johtaminen), yhtiön uudeksi talous-
johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Konsernin
talousjohtajan tehtävän lisäksi Henriksson toimii myös
Lindex-divisioonan talousjohtajana. Hän aloitti uudessa
tehtävässään 1.9.2024.
Riku Lyly (ETM) nimitettiin 6.11.2024 Lindex Group Oyj:n
Stockmann-divisioonan operatiiviseksi johtajaksi (COO)
ja konsernin johtoryhmän jäseneksi. Ennen nimitystään
hän toimi samassa tehtävässä väliaikaisena operatiivisena
johtajana.
Vuoden 2024 yhtiökokous
Yhtiökokous, joka pidettiin 21.3.2024, vahvisti tilinpäätök-
sen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023, myönsi vastuuvapauden
tilikauden aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana
toimineille henkilöille ja päätti, ettei tilikaudelta 2023 mak-
seta osinkoa.
Yhtiökokous hyväksyi yhtiön toiminimen Stockmann Oyj
Abp:n muuttamisen Lindex Group Oyj:ksi ja että yhtiöjär-
jestyksen 1 § muutetaan kuulumaan seuraavasti: Yhtiön
toiminimi on englanniksi Lindex Group plc, suomeksi Lindex
Group Oyj, ruotsiksi Lindex Group Abp, ja sen kotipaikka
Hallituksen toimintakertomus
9
on Helsinki. Yhtiökokous päätti myös, että yhtiön yhtiöjär-
jestystä muutetaan siten, että yhtiökokous on mahdollista
järjestää etäkokouksena ilman kokouspaikkaa vaihtoehtona
fyysisesti pidettävälle kokoukselle tai hybridikokoukselle.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on julkaistu kokonai-
suudessaan pörssitiedotteena 21.3.2024.
Osakkeet ja osakepääoma
Joulukuun lopussa Lindex Group Oyj:llä oli yhteensä
161 622 896 osaketta.
Saneerausohjelman ehtojen mukaan yhtiö ei saa jakaa
yhtiön varoja osakkeenomistajille saneerausohjelman
mukaisen maksuohjelman toteuttamisen aikana.
Osakepääoma oli joulukuun lopussa 77,6 miljoonaa euroa,
ja osakekannan markkina -arvo oli 434,8 (460,3) miljoonaa
euroa. Joulukuun 2024 lopussa LINDEX-osakkeen kurssi oli
2,69 (2,90) euroa. Tammi –joulukuussa LINDEX-osakkeen
ylin kurssi oli 3,51 (3,03) euroa ja alin 2,39 (1,68) euroa.
Tammi–joulukuun aikana Nasdaq Helsingissä vaihdettiin
yhteensä 28,3 miljoonaa osaketta. Tämä on 17,6 % osak-
keiden keskimääräisestä määrästä.
Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita, eikä hallituksella
ole voimassa olevia valtuutuksia yhtiön osakkeiden osta-
miseen. Joulukuun lopussa Lindex-konsernilla oli 41 055
(42 328) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus oli
27,3 % (24,1).
Liiketoiminnan jatkuvuus, riskit ja
lähiajan epävarmuustekijät
Lindex-konserni toimii dynaamisessa ja monitahoisessa
ympäristössä, joka altistaa yhtiön monille riskeille, jotka
voivat vaikuttaa sen taloudelliseen tulokseen, toimintaan
ja maineeseen. Nämä riskit johtuvat muun muassa makro-
taloudellisista tekijöistä, kausivaihteluista, monitahoisista
toimitusketjuista, tietoturvauhkista ja kasvavista vastuul-
lisuusriskeistä. Alla on katsaus konserniin vaikuttavista
keskeisistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
Makrotaloudellinen tilanne
Inflaatio ja korkotasot voivat edelleen aiheuttaa haasteita
Lindex-konsernille vuoden 2024 aikana tapahtuneesta las-
kusta huolimatta. Inflaatiosta johtuva kustannusten nousu
vaikuttaa konsernin toimintakuluihin ja rajoittaa samalla
asiakkaiden ostovoimaa. Nämä haasteet voivat myös osal-
taan vaikuttaa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen ja aiheuttaa
kysynnän siirtymää eri tuoteryhmien välillä. Lisäksi makro-
taloudelliset epävarmuustekijät voivat vaikuttaa omaisuu -
serien arvostuksiin, ja korkotason vaihtelut voivat vaikuttaa
arvonalentumistestauksessa käytettäviin diskonttauskorkoi -
hin.
Valuuttakurssit
Konsernin liikevaihtoon, tulokseen ja taseeseen vaikuttavat
erityisesti valuuttakurssien muutokset euron (konsernin
raportointivaluutta) ja muiden tärkeiden valuuttojen kuten
Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Yhdysvaltojen dollarin
välillä. Koska konserni toimii useassa maassa, valuutta-
kurssien vaihtelut voivat vaikuttaa konsernin taloudelliseen
tulokseen. Meneillään olevan saneerausohjelman takia kon-
sernin mahdollisuudet suojautua täysin transaktioriskeiltä
ovat tällä hetkellä rajalliset, minkä vuoksi konserni on altis
mahdollisille valuuttakurssien vaihteluille.
Kausiluonteisuus
Kausivaihtelut ovat luontainen piirre vähittäiskaupalle, ja
ne vaikuttavat merkittävästi Lindex-konsernin liikevaihtoon
ja kannattavuuteen. Tyypillisesti liikevaihto on alhaisem-
paa ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun taas toisella
ja neljännellä vuosineljänneksellä myynti on vilkkaampaa.
Muoti, joka muodostaa noin 80 % konsernin liikevaihdosta,
on erityisen altis kausittaisten trendien ja sääolosuhteiden
vaihtelulle. Lisäksi Stockmann-divisioonan Hullut Päivät
-kampanjan ajoituksella on merkittävä vaikutus liikevaihtoon
ja liiketulokseen niillä vuosineljänneksillä, jolloin se järjeste-
tään, sillä kampanja lisää kuluttajien aktiivisuutta.
Toimitusketju ja logistiikka
Vähittäiskaupassa maailmanlaajuiset arvoketjut ovat luon-
taisesti monimutkaisia ja pitävät sisällään useita vaiheita
hankinnasta lopulliseen toimitukseen. Lindex-konserniin
kohdistuu riskejä, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin,
ympäristöstandardeihin ja eettisiin liiketoimintatapoihin.
Odottamattomat häiriöt toimitusketjussa, kuten toimitusten
viivästyminen tai tuotantokatkokset, voivat lisätä toiminta-
kustannuksia. Koska konserni on riippuvainen maailman-
laajuisesta toimitusverkostosta, odottamattomat logistiikka-
ongelmat voivat johtaa korkeampiin rahtikustannuksiin ja
pidempiin toimitusaikoihin, mikä saattaa vaikuttaa varasto -
saatavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Konserni on
havainnut markkinasignaaleja protektionismin mahdollisesta
lisääntymisestä ja kaupan esteiden mahdollisesta kasvusta,
mikä voi aiheuttaa lisähaasteita maailmanlaajuisille toimi-
tusketjuille ja logistiikkatoiminnoille.
Vastuullisuusriskit
Vastuullisuuteen liittyvistä riskeistä on tullut yhä merkittä-
vämpiä Lindex-konsernille, ja erityisesti ilmastonmuutos on
tunnistettu taloudelliseksi riskiksi yritykselle. Nämä riskit
koskevat konsernin kykyä hallita ympäristövaikutuksia ja
sopeutua muuttuvaan sääntelyyn ja odotuksiin, jotka liittyvät
vastuullisuustoimiin ja raportointiin.
Hallituksen toimintakertomus
10
Tieto- ja kyberturvallisuus
Koska ammattimainen kyberrikollisuus on yhä kehittyneem-
pää, Lindex-konsernin tietojärjestelmiin kohdistuvien kyber-
hyökkäysten riski on kasvanut. Tällaiset hyökkäykset voivat
häiritä liiketoiminnan jatkuvuutta, vaarantaa asiakkaiden ja
työntekijöiden tietosuojaa ja vahingoittaa konsernin mai-
netta. Kyberuhkia vastaan suojautuminen edellyttää jatkuvia
investointeja vankkoihin tietoturvatoimiin ja ennakoivaa
riskienhallintaan.
Henkilöstön vaihtuvuuteen ja pysyvyyteen liittyvät riskit
Riski avainhenkilöstön menettämisestä on tunnistettu ja
sisällytetty kriittiseksi osaksi henkilöstön vaihtuvuusriskiä.
Avainhenkilöstön pysyminen organisaatiossa on tärkeää
toiminnan jatkuvuuden ylläpitämiseksi ja strategisten aloit-
teiden toteuttamiseksi menestyksekkäästi.
Yrityssaneerausohjelma
Konsernin saneerausohjelma etenee. Kaikkien tavaratalo -
kiinteistöjen myynti on saatu päätökseen, korollista velkaa
on pienennetty, ja jäljellä on enää 73,1 miljoonan euron
joukkovelkakirjalaina. Yksi päättyneeseen vuokrasopimuk -
seen liittyvä ratkaisematon vaatimus on edelleen riski, joka
on käsiteltävä ennen kuin saneerausprosessi voidaan viedä
päätökseen. Tämän vaatimuksen onnistunut ratkaiseminen
on olennaisen tärkeää saneerausprosessin loppuun viemi-
seksi. Käynnissä oleva saneerausohjelma saattaa vaikuttaa
lähiajan uudelleenrahoitukseen.
Saneerausprosessiin liittyvät kiistat
Kaikki vahvistetut riidattomat velat on maksettu asianmu -
kaisesti. Joulukuun lopussa oli enää jäljellä yksi kiistanalai-
nen vaatimus, yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Joulukuun
2023 lopussa vertailukelpoinen kiistanalainen summa oli
43,7 miljoonaa euroa ja koostui kolmesta kiistanalaisesta
vaatimuksesta. Jäljellä oleva kiistanalainen vaatimus liittyy
toimitilojen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomiseen,
ja velkoja vaatii maksua kaikilta irtisanotun vuokrasopimuk -
sen jäljellä olevilta vuosilta. Saneerausohjelman valvoja on
kiistänyt vaatimuksen ja pitää perusteltuna maksaa korva-
usta vuokrasopimuksesta 18 kuukauden ajalta.
Lindex Group Oyj on tehnyt 15,9 miljoonan euron kuluva-
rauksen koko kiistanalaista vaatimusta varten ja käy kes -
kusteluja velkojan ja saneerausohjelman valvojan kanssa
kiistan ratkaisemiseksi. Jos kiistaa ei saada ratkaistua vel-
kojan ja selvittäjän kanssa, se ratkaistaan hovioikeudessa.
Saneerausmenettelyn velkojalla on oikeus käteissuorituk -
seen sekä 20 %:a saatavansa muuttamiseksi osakkeiksi
sen jälkeen, kun vaatimus on ratkaistu tai selvitetty.
Stockmannin Tapiolan tavaratalon vuokranantaja
LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky on aloittanut Lindex
Group Oyj:tä vastaan välimiesmenettelyn, jossa yhtiö
vaatii Lindex Group Oyj:ltä enintään 43,4 miljoonan euron
suuruista yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin mukaista
vahingonkorvausta. Saneerausmenettelyn valvoja on
kiistänyt saneerausohjelmassa LähiTapiola Keskustakiin-
teistöt Ky:n vaatimuksen sen 3,5 miljoonaa euroa ylittävältä
osalta. Samassa asiassa LähiTapiola Keskustakiinteistöt
Ky on pannut Helsingin käräjäoikeudessa vireille kanteen
myös Lindex Group Oyj:tä, Stockmann AS:ää sekä valvojaa
vastaan ja vaatinut asian jättämistä lepäämään. Välimies-
oikeuden päätös saatiin 31.8.2022. Välimiesoikeus hylkäsi
osittain LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:n vaatimukset ja
vahvisti, että LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:lle makset-
tava korvaus on 19,3 miljoonaa euroa, josta aiemmin sovittu
riidaton määrä (3,5 miljoonaa euroa) on muutettu osakkeiksi
ja maksettu. Lindex Group Oyj on nostanut käräjäoikeu-
dessa kanteen, joka käsittää LähiTapiola Keskustakiinteistöt
Ky:n ja Lindex Group Oyj:n välisessä välimiesmenettelyssä
annettua päätöstä koskevan pätemättömyys- ja kumoamis-
vaatimuksen. Näin ollen 15,9 miljoonaa euroa katsotaan
jälleen kiistanalaiseksi osuudeksi. Jäljelle jäävä maksettava
korvaus on kirjattu kuluvaraukseksi ja luokitellaan tuomio-
istuimen vahvistuksen jälkeen uudelleen saneerausvelaksi.
LähiTapiolan ja Stockmann AS:n välillä on vireillä Lindex
Group Oyj:n välimiesmenettelystä erillinen LähiTapiolan
korvaussaatavan määrää saneerausmenettelyssä koskeva
välimiesmenettely ja erillinen riita-asia Helsingin käräjä -
oikeudessa. Samaa korvaussaatavan määrää koskien on
lisäksi vireillä riita-asia valvojan ja LähiTapiolan välillä.
Valvoja katsoo, että LähiTapiolan saatava on riitainen siihen
saakka, kunnes edellä mainitut vaatimusasiat on lainvoi-
maisesti ratkaistu. Valvoja on ilmoittanut yhtiölle ja Helsin-
gin käräjäoikeudelle, että valvoja ei pyydä käräjäoikeutta
muuttamaan saneerausohjelmaa välitystuomion perusteella
saatavan ollessa riitainen, eikä valvojan käsityksen mukaan
LähiTapiolalle siten tule tehdä yhtiön, valvojan ja Stockmann
AS:n virheellisenä pitämän välitystuomion mukaista maksu-
suoritusta saatavan määrän ollessa riitainen. LähiTapiola
on hakenut Helsingin käräjäoikeudelta Lindex Group Oyj:n
saneerausohjelman muuttamista siten, että saneeraus-
velan määräksi vahvistettaisiin välimiesoikeuden päätök -
sen perusteella 19,3 miljoonaa euroa. Lindex Group Oyj,
Stockmann AS ja valvoja vastustivat hakemusta, koska
vaadittu summa on edelleen kiistanalainen. Käräjäoikeus
ja hovioikeus ovat hylänneet LähiTapiolan hakemuksen.
LähiTapiola haki muutoksenhakulupaa korkeimmasta oikeu-
desta. Lupaa ei myönnetty. Lokakuussa 2024 Helsingin
käräjäoikeus vahvisti, että LähiTapiola Keskustakiinteistöt
Ky:lle maksettava korvaus on saneerausohjelman mukainen
ja sen suuruus on 3,5 miljoonaa euroa. LähiTapiola valitti
käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Marraskuussa
2024 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi Lindex Group
Oyj:n kanteen, joka koski välitystuomion mitättömäksi julis-
tamista ja kumoamisvaatimusta. Joulukuussa 2024 Lindex
Group Oyj valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.
Lindex Group Oyj:n entisten Takomotien toimistotilojen
vuokranantaja Nordika II SHQ Oy on jättänyt Helsingin
käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa yhtiö vaatii
Hallituksen toimintakertomus
11
Lindex Group Oyj:ltä yrityssaneerauslain 27 §:n 1 momentin
perusteella enintään 14,5 miljoonan euron suuruista vahin-
gonkorvausta. Valvoja on saneerausohjelmassa kiistänyt
tämän vaatimuksen sen 1,3 miljoonaa euroa ylittävältä
osalta. 1,3 miljoonaa euroa muutettiin osakkeiksi ja makset-
tiin maaliskuussa 2022, mutta erotus oli edelleen vaatimus.
Samassa haastehakemuksessa Nordika II SHQ Oy oli
nimennyt vastaajiksi myös valvojan ja Lindex Group Oyj:n.
Huhtikuussa 2024 Lindex Group Oyj ja saneerausohjelman
velkoja Nordika II SHQ Oy pääsivät sovintoratkaisuun,
joka päätti osapuolten väliset saneerausohjelmaan liittyvät
riidat. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman
maksuohjelman muutoksen 6.6.2024, ja sovintoratkaisu
toteutettiin elokuussa 2024.
Toinen Tampereen tavaratalon vuokranantajista, Tampereen
Seudun Osuuspankki, oli pannut Pirkanmaan käräjäoikeu -
dessa vireille kanteen, jossa se vaati Lindex Group Oyj:ltä
enintään 14,5 miljoonan euron suuruista yrityssaneerauslain
27 §:n 1 momentin mukaista vahingonkorvausta. Valvoja oli
saneerausohjelmassa kiistänyt Tampereen Seudun Osuus-
pankin saneerausmenettelyn aikana esittämän (tuolloin
enimmäismäärältään 17,7 miljoonan euron) korvausvaati-
muksen sen 2,0 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Lindex
Group Oyj ja Tampereen Seudun Osuuspankki sopivat
6.2.2024 sovintoratkaisusta, joka päättää osapuolten väliset
saneerausohjelmaan liittyvät riidat. Helsingin käräjäoikeus
vahvisti saneerausohjelman maksuohjelman muutoksen
26.3.2024, ja sovintoratkaisu toteutettiin kesäkuussa 2024.
Yhtiön hallitus päätti 25.1.2024 saneerausohjelman
mukaisesti ja varsinaisen yhtiökokouksen antaman val-
tuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 307 489 yhtiön
uutta osaketta, jotka annetaan osakkeenomistajien merkin -
täetuoikeudesta poiketen sellaiselle yhtiön velkojalle, jonka
saneerausohjelman mukainen aikaisemmin ehdollinen tai
riidanalainen saneerausvelka on vahvistettu lopulliselta
määrältään 9.11.2023 mennessä. Uudet osakkeet rekiste-
röitiin Suomen kaupparekisteriin 26.1.2024.
Lindex Group Oyj tiedotti 25.1.2024 vastaanottaneensa ja
vahvistaneensa yhden merkintäilmoituksen yhtiön yllä mai-
nitulta velkojalta, jonka saneerausohjelman maksuohjelman
mukainen aikaisemmin ehdollinen tai riidanalainen saatava
on selvitetty ja vahvistettu lopulliselta määrältään. Yhtiön
velkojan pätevästi merkitsemät lisävelkakirjat ovat nimellis-
arvoltaan yhteensä 1 120 000 euroa. Lisävelkakirjoja
merkinneen yhtiön velkojan saatava konvertoidaan kuittaa-
malla lisävelkakirjoihin. Lisävelkakirjojen merkinnät toteu-
tetaan Euroclear Finland Oy:n selvitysjärjestelmän kautta,
ja velkakirjat kirjataan Euroclear Finland Oy:n ylläpitämille
arvo-osuustileille niin pian, kuin se on käytännössä mahdol-
lista. Lindex Group Oyj jätti myös hakemuksen liikkeeseen
laskettujen lisävelkakirjojen ottamiseksi kaupankäynnin koh-
teeksi Nasdaq Helsinki Oy:n listalla saman lajisten velkakir-
jojen kanssa kaupankäyntitunnuksella ”STCJ001026”.
Yhtiön hallitus päätti 19.6.2024 saneerausohjelman mukai -
sesti ja varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen
perusteella laskea liikkeeseen 2 599 852 yhtiön uutta osa -
ketta, jotka annetaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeu -
desta poiketen sellaisille yhtiön velkojille, joiden saneeraus-
ohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai riidanalaiset
saneerausvelat on vahvistettu lopulliselta määrältään
13.6.2024 mennessä, ja joka on hyväksynyt osakeannissa
tehdyt merkinnät. Uudet osakkeet rekisteröitiin Suomen
kaupparekisteriin 24.6.2024.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Lindex Group Oyj ilmoitti 7.2.2025, että Stockmann Itis
-tavaratalon vuokrasopimus päättyy 1.8.2025. Yhtiö
suunnittelee tavaratalon sulkemista ja aloittaa koko
Itiksen Stockmann-tavaratalon henkilöstöä koskevat
muutosneuvottelut, jotka kestävät arviolta noin kuusi
viikkoa. Yhtiö tiedottaa neuvottelujen lopputulemasta
niiden päätyttyä. Suunnitellulla tavaratalon sulkemisella
ei toteutuessaan olisi merkittävää vaikutusta Stockmann
divisioonan eikä Lindex-konsernin kannattavuuteen tai
taloudelliseen asemaan.
Taloudelliset tiedotteet vuonna 2025
Varsinainen yhtiökokous on tarkoitus järjestää 2.4.2025.
Lindex-konserni raportoi taloudesta seuraavasti vuonna
2025:
•
•
•
Helsingissä 6.3.2025
Lindex Group Oyj
Hallitus
Kestävyys
raportti
Hallituksen toimintakertomus
13
YLEISET TIEDOT
ESRS 2
Yleiset tiedot
BP–1
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
Lindex-konsernin kestävyysraportti on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD) määriteltyjen
eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS)
mukaisesti. Kestävyysraportti kattaa Lindex Group
Oyj:n ja sen tytäryhtiöt ajanjaksolla 1. tammikuuta−31.
joulukuuta 2024. Vastuullisuuslaskelma on laadittu samalta
konsolidoidulta pohjalta kuin konsernin vuoden 2024
tilinpäätös.
Lindex-konsernin divisioonat ovat Lindex ja Stockmann.
Molemmat divisioonat ovat tehneet omat kaksinkertaiset
olennaisuusanalyysinsä, joissa käsitellään vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussa. Konsernitason
olennaisuus on päätetty divisioonien kaksinkertaisen
olennaisuusanalyysin perusteella. Se, missä määrin
Lindex-konsernin politiikat, toimet, tavoitteet ja mittarit
ulottuvat arvoketjuun, kuvataan aihekohtaisten standardien
yhteydessä.
Lindex-konserni on tunnistanut arvoketjunsa varrelta
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
pilaantumiseen, vesivaroihin ja biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Koska näihin
liittyvien tietojen saatavuus on rajallista, konserni ei raportoi
yhteisökohtaisia mittareita, jotka liittyvät näihin olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tulevaisuudessa
näiden tietojen saatavuutta pyritään parantamaan.
Lindex-konserni ei ole jättänyt pois tietoja, jotka liittyvät
teollis- ja tekijänoikeuksiin, taitotietoon tai innovaatioiden
tuloksiin. Konserni ei ole jättänyt ilmoittamatta mitään
lähestyvää kehitystä tai asioita, joista parhaillaan
neuvotellaan.
BP–2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Konserni ei ole poikennut ESRS:n määrittelemästä
keskipitkän tai pitkän aikavälin aikahorisontista. Konserni
on sisällyttänyt arvoketjun tiedot päästölaskentaan,
joista osa perustuu estimaatteihin. Estimoituja tietoja
sisältävät mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa
E16
Kasvihuonekaasupäästöjen scope1, scope 2 ja scope 3
bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Hallituksen toimintakertomus
14
Arviossa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus
Mittari, johon liittyy suuri mittausepävarmuus | Mittausepävarmuuden lähteet | Mittauksessa käytetyt oletukset, arviot ja päätökset |
E1-6 Scope 3, kategoria 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikennepäästöjä koskevat perustuvat osittain kyselytutkimuksen tuloksiin. Suurin osa tiedoista perustuu arvioihin etäisyyksistä matkustamismuodoista. | Arviot sekä etäisyydestä työpaikalle maakohtaisesti. |
E1-6 Scope 3, kategoria 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | Asiakkaiden liikennepäästöt perustuvat arvioihin myymälöihin matkustavien asiakkaiden määrästä, matkan ja kulkuvälineestä. | Oletuksena on, että asiakkaiden myymälöihin, jotka sijaitsevat kauempana kaupungin keskustasta. Asiakkaiden arviointi perustuu joko näissä vierailevien asiakkaiden lukumäärään myymälöiden kuittimäärään, jos eivät ole olleet saatavilla. Kulkuvälineet etäisyydet on arvioitu vuoden 2024 Valtakunnallisen perusteella. |
E1-6 Scope 3, kategoria 11 Myytyjen tuotteiden | Laskelmissa myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä myytyjen laitteiden tekstiilikappaleiden lukumäärä ja Laitteiden energiankulutus sekä pesuun ja kuivaamiseen käytetty perustuvat arvioihin. | Päästöt on arvioitu myytyjen laitteiden tekstiilikappaleiden lukumäärän |
E1-6 Scope 3, kategoria 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvien päästöjen arvioinnissa on käytetty myytyjen laitteiden ja tekstiilikappaleiden lukumäärää sekä niiden arvioitua Laitteiden energiankulutus sekä pesuun ja kuivaamiseen käytetty perustuvat arvioihin. | Arviot perustuvat myytyjen tuotteiden yksikkömäärien muuntamiseen painoksi. Oletukset jätteiden kierrätyksestä osittain Euroopan parlamentin julkaisemiin maakohtaisiin tietoihin. |
Merkittävin muutos kestävyystietojen laatimisessa ja
esittämisessä on se, että aiemmat raportit laadittiin GRI-
standardien mukaisesti, eikä tietoja varmennettu kolmannen
osapuolen toimesta, kun taas tässä raportissa noudatetaan
ESRS-standardeja, ja kolmas osapuoli on varmentanut
kestävyystiedot.
Aikaisemmilla raportointikausilla ei ole havaittu olennaisia
virheitä.
Kestävyysraportti sisältää taksonomiaraportin, ja tämä
raportti on esitetty E1 Ilmastonmuutos -kappaleen
alussa. Tämän lisäksi konserni ei ole sisällyttänyt
kestävyysraporttiin tietoja, jotka on johdettu muusta
lainsäädännöstä tai yleisesti hyväksytyistä kestävän
kehityksen raportointistandardeista ja -puitteista.
Tiedonantovaatimus | Viittaukset |
Tiedonantovaatimus | Tilinpäätös |
Julkistettavat olennaiset tiedot on määritetty
ESRS
1:n 3.2 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti:
Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus.
Kestävyysraportin
olennaisen tiedon tunnistamisessa ei ole sovellettu
erityisiä kynnysarvoja. Konserni on kuitenkin käyttänyt
kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa raja-arvoja
arvioidessaan, onko jokin kestävyysaihe olennainen. Näitä
raja-arvoja on sovellettu sekä vaikutusten olennaisuuteen
että taloudelliseen olennaisuuteen. Kynnysarvoja ja
olennaisuuden määrittämisessä käytettyjä menetelmiä
käsitellään tarkemmin
IRO1:ssä: Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis ja
arviointiprosessista.
Hallituksen toimintakertomus
15
GOV–1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Lindex-konsernin hallinto koostuu hallituksesta,
tarkastusvaliokunnasta, henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnasta ja,konsernin johtoryhmästä.
Lindex-konsernin hallituksessa on kuusi jäsentä, joista
50 prosenttia on naisia ja 50 prosenttia miehiä. Kaikki
hallituksen jäsenet ovat liikkeenjohtoon kuulumattomia
jäseniä ja ovat riippumattomia yhtiöstä. Viisi jäsentä (83 %)
on myös riippumattomia suurimmista osakkeenomistajista.
Lisäksi hallituksessa on kaksi henkilöstön edustajaa, joilla
on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. He eivät
kuitenkaan ole hallituksen varsinaisia jäseniä.
Hallitus valvoo, että hallinto -, johto- ja valvontaelimillä
on asianmukaiset taidot ja asiantuntemus kestävään
kehitykseen liittyvissä asioissa, varmistamalla, että kestävän
kehityksen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisällytetään
liiketoimintaprosesseihin. Molemmilla divisioonilla on
johtoryhmässään kestävyydestä vastaava johtaja, jolla on
erityisasiantuntemusta kestävyysasioista. Tällä hetkellä
tehtävänmäärityksessä tai hallituksen toimeksiannoissa ei ole
määritelty yksittäisiä vastuualueita vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista.
Hallituksella on riittävä pätevyys ympäristöön ja yhteiskun-
taan liittyvissä asioissa sekä konsernin vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arvioinnissa. Pätevyystaso arvioitiin yhteis -
työssä hallituksen kanssa, jossa he suorittivat itsearvioinnin
ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvästä asiantuntemukses -
taan. Hallitus pyrkii kuitenkin lisäämään edelleen kestävyy-
teen ja olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyvää osaamistaan. Hallitus käyttää molempien divisioo-
nien sisäisiä asiantuntijoita sekä ulkopuolisia asiantuntijoita
tarpeen mukaan kestävyyskysymyksiä käsiteltäessä.
Tarkastusvaliokunnassa on kolme jäsentä, joista 33
prosenttia on naisia ja 67 prosenttia miehiä. Kukaan
tarkastusvaliokunnan jäsenistä ei kuulu liikkeenjohtoon, ja
kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja merkittävistä
osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnassa ei ole
työntekijöiden edustajia. Kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet
ovat myös hallituksen jäseniä.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa on neljä jäsentä,
joista 75 prosenttia on naisia ja 25 prosenttia miehiä.
Kukaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnasta ei kuulu
liikkeenjohtoon, ja kaikki ovat riippumattomia yhtiöstä.
Kolme neljästä jäsenestä on riippumattomia merkittävistä
osakkeenomistajista. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa
ei ole työntekijöiden edustajia. Kaikki henkilöstö - ja
palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat myös hallituksen
jäseniä.
Konsernin johtoryhmässä on neljä jäsentä, joista 25
prosenttia on naisia ja 75 prosenttia miehiä. Kaikki
johtoryhmän jäsenet ovat konsernin johtoa. Konsernin
johtoryhmässä ei ole työntekijöiden edustajia.
Lindex-konsernin hallitus, valiokunnat ja konsernin
johtoryhmä koostuvat henkilöistä, joilla on monipuolinen
tausta. Heidän asiantuntemuksensa kattaa konsernin
toimialan, sille ominaisen tarjooman ja Euroopan
maantieteellisen alueen, jolla se toimii.
Hallitus on viime kädessä vastuussa liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvien asioiden valvonnasta, kun
taas päivittäisestä toiminnasta ja päätöksistä vastaavat
divisioonien johtoryhmät. Hallitukselle tiedotetaan tarvittaessa
liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Hallituksessa,
konsernin johtoryhmässä ja divisioonien johtoryhmissä on
henkilöitä, joilla on monipuolista taustaa esimerkiksi talouden,
henkilöstöhallinnon, lakiasioiden ja kestävän kehityksen
aloilta, mikä tarjoaa yhdessä kattavaa asiantuntemusta
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä asioista.
Hallituksen henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunta
•
Valvoo palkitsemisprosessia
•
Seuraa palkitsemis- ja
henkilöstöperiaatteita
Konsernin johtoryhmä
Kestävyysjohtaminen Lindex-konsernissa
Hallitus |
• toimintakertomusta • • liiketoimintastrategiaprosessia • -mahdollisuuksia |
Hallituksen tarkastusvaliokunta |
• riskienhallinnanprosessia • ja sisäistä valvontaa |
•
•
•
Divisioonien johtoryhmät |
•
vastaa niiden toteutumisesta
•
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ja integroi ne osaksi
strategiaa
•
yhdenmukaisuuden konsernin politiikkojen kanssa
Hallituksen toimintakertomus
16
GOV–2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Lindex-konsernin hallituksessa, valiokunnissa ja konsernin
johtoryhmässä keskustellaan säännöllisesti kestävään
kehitykseen liittyvistä asioista, jotta varmistetaan, että
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisällytetään
liiketoimintastrategioihin ja että ihmisoikeuksien due
diligence prosessit (asianmukaista huolellisuutta koskevat
prosessit) ovat käytössä. Tällä hetkellä vain Lindex-
divisioona on ottanut käyttöön due diligence prosessin, kun
taas Stockmann-divisioonan odotetaan kehittävän sellaisen
tulevina vuosina.
Hallitus keskustelee kestävään kehitykseen liittyvistä
aiheista useita kertoja vuodessa. Lindex-divisioonan
kestävän kehityksen johtaja käsittelee hallituksen kanssa
erilaisia aiheita, kuten tieteeseen perustuvia tavoitteita
(Science Based Targets) ja kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Lindex-divisioonan kestävän kehityksen johtaja antaa
neljännesvuosittain pidettävissä tarkastusvaliokunnan
kokouksissa päivityksen konsernin kestävän kehityksen
raportointiprosessista. Tarkastusvaliokunta ja hallitus
keskustelevat vuosittain yritysriskien hallintaprosessista
(ERM), jota johtavat lakiasiainjohtaja ja talousjohtaja.
Hallitus hyväksyy konsernitason kestävän kehityksen poli -
tiikat ja tavoitteet, kuten ympäristöpolitiikan, ihmisoikeus -
politiikat ja tieteeseen perustuvien ilmastotoimien tavoitteet.
Tavoitteiden edistymistä seurataan vuosittain kestävän kehi -
tyksen raportointiprosessin yhteydessä. Lindex-divisioonan
kestävän kehityksen johtaja vastaa siitä, että kestävän kehi-
tyksen aiheet otetaan konsernin johtoryhmän asialistalle.
Kestävään kehitykseen liittyviä asioita käsitellään kuu-
kausittain Lindex-divisioonan johtoryhmän kokouksissa ja
neljännesvuosittain Stockmann-divisioonan johtoryhmän
kokouksissa. Johtoryhmät varmistavat, että olennaiset vai-
kutukset, riskit ja mahdollisuudet sisällytetään divisioonien
strategioihin ja että niihin liittyvät toimet, mittarit ja tavoitteet
määritellään.
Lindex-konsernin hallitus, valiokunnat ja konsernin
johtoryhmä käsittelivät raportointikauden aikana kaikkia
kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä määriteltyjä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Luettelo
olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
on alaluvussa
SBM3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanss
a. Ilmastonmuutokseen
ja kiertotalouteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista on keskusteltu perusteellisesti hallituksen
kanssa, kun taas muita aiheita on käsitelty yleisemmin,
pääasiassa kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin tulosten
kautta.
GOV–3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumatto-
muuden takaamiseksi heillä ei ole kestävään kehitykseen
liittyviä kannustinjärjestelmiä tai palkitsemispolitiikoita.
Lindex-konsernilla on tieteeseen perustuva ilmastotavoite
vähentää absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjään 42
prosenttia omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan
(Scope 1–3) vuoteen 2030 mennessä vuoteen
2022 verrattuna. Tavoite on sidoksissa konsernin
johtoryhmän sekä molempien divisioonien pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmiin, ja sitä käytetään niiden
tulosmittarina. Kestävään kehitykseen liittyvät mittarit
on yleisesti ottaen sisällytetty konsernin palkka- ja
palkkiopolitiikkaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin
kannustimien kautta.
Lindex-divisioonan vuosien 2022−2024 ja 2023−2025 pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmien mukaan 10 prosenttia
muuttuvasta palkkiosta riippuu vuotuisen ilmastotavoitteen
saavuttamisesta. Molempien divisioonien johtoryhmien
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään vuosille 2024–
2026 sisältyy 10 prosentin painoarvo ilmastotavoitteiden
saavuttamiselle.
Konsernin johtoryhmän, mukaan lukien toimitusjohtajan,
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on 50
prosentin painoarvo molempien divisioonien tuloksille,
joissa molemmilla divisioonalla on sama painoarvo.
Ilmastotavoitteisiin liittyvät palkkiot perustuvat
divisioonien pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin, jolloin
ilmastotavoitteisiin liittyvät palkkiot voivat painottua 2,5
prosenttia vuosina 2022–2024 ja 2023–2025, jos Lindex-
divisioona saavuttaa tavoitteensa, ja 5 prosenttia vuosina
2024–2026, jos molemmat divisioonat saavuttavat
tavoitteensa.
Hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
valmistelee kannustinjärjestelmät. Hallitus hyväksyy kaikki
kannustinjärjestelmät.
Hallituksen toimintakertomus
17
GOV–4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Due Diligence -prosessin keskeiset osatekijät | Kohdat kestävyysraportissa |
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin | GOV-1 – Hallinto SBM 3 S1-1 Omaan S2-1 Arvoketjun S3-1 Vaikutusten S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin |
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa | SBM-2 Sidosryhmien IRO-1 Kuvaus S1-2 Prosessit, jotka koskevat S2-2 Prosessit, jotka koskevat S3-2 Prosessit, S4-2 Prosessit, |
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi | SBM-2 Sidosryhmien IRO-1 Kuvaus |
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi | S1-4 Toimien vähentämiseksi ja S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin riskien hallitsemiseksi ja olennaisten S3-4 Vaikutusten yhteisöihin kohdistuvien olennaisten S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin olennaisten riskien hallitsemiseksi |
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä | S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, S3-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet S4-5 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin olennaisten riskien hallitsemiseksi |
Hallituksen toimintakertomus
18
GOV–5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ovat osa Lindex -
konsernin yleistä riskienhallintajärjestelmää, johon sisältyy
kestävyysraportointiin liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi
ja riskien lieventäminen. Hallitus on hyväksynyt yhtiön
riskienhallintaperiaatteet, jotka koskevat Lindex-konsernin
molempia divisioonia. Sisäisen valvonnan toimivuutta
arvioi sisäinen tarkastus, joka toimii itsenäisesti ja raportoi
havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Konsernin
taloustoiminto määrittelee kestävyysraportointiprosessiin
sovellettavat valvontatoimenpiteet. Näihin
valvontatoimenpiteisiin kuuluvat erilaiset ohjeet,
prosessikuvaukset, täsmäytykset ja analyysit, joilla
varmistetaan raportoinnissa käytettävien tietojen oikeellisuus
ja itse raportoinnin oikeellisuus.
Kestävyysraportointiin liittyvä perusteellinen riskinarviointi
tullaan tekemään vuoden 2025 aikana Lindex-konsernin
riskienhallintajärjestelmän mukaisesti.
Lindex-konsernin kestävyysraportoinnissa on riski
inhimillisille virheille tai puutteellisista tiedoista johtuville
virheille. Näiden riskien torjumiseksi esimerkiksi päästölukuja
ja muita määrällisiä kestävyystietoja seurataan ja mahdolliset
poikkeamat edellisvuoden lukuihin verrattuna analysoidaan.
Konserni käyttää ulkopuolisia konsultteja esimerkiksi
päästölukujen laskennassa sekä määrällisen että laadullisen
kestävyystiedon laadinnassa. Sekä Lindex- että Stockmann-
divisioonan asiantuntijat ovat vastuussa laadullisten tietojen
raportoimisesta, ja kestävästä kehityksestä vastaavan
johtajan tehtävänä on validoida raportoidut tiedot.
Tarkastusvaliokunta valvoo raportointiprosessia
neljännesvuosittain pidettävissä kokouksissa. Tiedot
olennaisista aihekohtaisista ESRS-tiedonantovaatimuksista
kerätään kestävyysdatan raportointiohjelmistoon. Tämä
helpottaa tietojen keruuta, takaa tietojen läpinäkyvyyden sekä
jäljitettävyyden ja mahdollistaa tietojen keruun ESRS:ssä
esitettyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, mikä helpottaa
entisestään sääntelyn noudattamista. Lindex-konsernin
kestävyystietojen ulkoinen tilintarkastaja on antanut rajoitetun
varmuuden lausunnon kestävyysraportista. Lisätietoja
saatavilla kestävyystietojen tilintarkastajan rajoitetun
varmuuden lausunnosta.
Hallituksen toimintakertomus
19
SBM–1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Lindex-konserni on kansainvälinen muoti- ja vähittäiskauppakonserni,
jolla on kaksi divisioonaa: Lindex ja Stockmann. Lindex-divisioona
on maailmanlaajuinen muotiyhtiö, jonka tarkoitus (purpose) on
voimaannuttaa ja inspiroida naisia kaikkialla maailmassa. Stockmann-
divisioona on korkealuokkaisista brändistään tunnettu vähittäiskaupan
toimija, jonka tavaratalot sijaitsevat Suomessa, Virossa ja Latviassa.
Stockmann-divisioonan tarkoitus (purpose) on olla hyvän elämän
markkinapaikka. Lindex -konsernilla on vähäomisteinen (asset light)
liiketoimintamalli, jonka puitteissa se suunnittelee itse omien brändiensä
tuotteet ja ulkoistaa valmistuksen itsenäisille toimittajille.
NAISTEN
VOIMAANNUTTAMINEN
MAAPALLON
KUNNIOITTAMINEN
IHMISOIKEUKSIEN
TURVAAMINEN
Lindex-divisioonan kestävän
kehityksen strategia
Lupaamme tehdä muutosta tuleville
sukupolville
Konsernin operatiiviseen toimintaan kuuluvat myymälät, tavaratalot,
verkkokauppa, logistiikkakeskukset ja toimistot, joista käsin
tuotantoa johdetaan. Suurin osa Lindex-divisioonan liikevaihdosta
tulee omien tuotemerkkien myynnistä kolmella tärkeimmällä
liiketoiminta-alueella, joita ovat naisten muoti, alusvaatteet ja
lastenvaatteet. Suurin osa Stockmann-divisioonan liikevaihdosta
tulee vähittäiskauppaliiketoiminnasta, jonka puitteissa se myy
oman brändinsä tuotteita sekä hankkii tuotteita myytäväksi muilta
yrityksiltä. Lindex-konsernin tuotekategoriat ovat tekstiilit, kosmetiikka,
kodintuotteet ja elintarvikkeet.
Lindex- ja Stockmann-divisioonilla on omat strategiansa, joilla pyritään
kestävään ja kannattavaan kasvuun. Lindex-divisioonan kolme
strategisesti tärkeää aluetta ovat kasvun vauhdittaminen, kestävään
liiketoimintaan siirtyminen ja kustannusten ja kasvun erottaminen
toisistaan. Stockmann-divisioonan neljä strategisesti tärkeintä
aluetta ovat tarjooman kehittäminen keskittymällä entistä enemmän
premium- ja luksuskategorioihin, kanta -asiakaskunnan kasvattaminen
ja hyödyntäminen, kaikkikanavaisuuden optimointi ja toiminnan
tehokkuuden parantaminen.
Lindex- ja Stockmann-divisioonalla on liiketoimintastrategioidensa
mukaisesti omat kestävän kehityksen strategiansa, joissa käsitellään
ilmastoon, kiertotalouteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä teemoja.
Naisen terveys ja
hyvinvointi
Investoimme ja käytämme
liiketoimintavoimaamme
parantaaksemme naisten
terveyttä ja hyvinvointia
markkinoilla ja yhteisöissä, joissa
toimimme.
Sukupuoli-inklusiivinen
työpaikka
Johdamme naisten aseman
ja yhtäläisten oikeuksien
vahvistamista koko arvo-
ketjussamme, sukupuolten
palkkaerojen kaventamisessa ja
sen varmistamisessa, että naisilla
on samat mahdollisuudet
hyödyntää potentiaaliaan kuin
miehillä.
Ilmasto
Energiatehokkuuden nopeuttaminen
ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan
ilmastovaikutusten vähentämiseksi tieteen
mukaisesti koko arvoketjussamme.
Kiertotalous
Muutamme liiketoimintaamme luomaan
lisäarvoa ja kasvua samalla kun
vähennämme ilmastovaikutuksiamme,
minimoimme luonnonvarojen
käyttöämme ja vaikutamme kuluttajien
käyttäytymiseen liikakulutuksen
vähentämiseksi.
Luonnonvarat
Vastuullisuusstrategia
edistää kuutta YK:n kestävän
kehityksen tavoitetta:
Minimoimme vaikutuksemme
ekosysteemeihin ja biologiseen
monimuotoisuuteen vastuullisella
ja uudistavalla lähestymistavalla
luonnonvaroihin.
Reilu ja asiallinen työ
Luomme turvallisia ja
terveellisiä työpaikkoja, joissa
työntekijöiden oikeuksia
kunnioitetaan, ja varmistamme,
että koko arvoketjumme etenee
toimeentulon rajoissa.
Monimuotoisuus, tasa-arvo
ja osallisuus
Varmistamme, että koko
arvoketjumme on vapaa
syrjinnästä ja että siinä on
osallistava ympäristö, jossa
kaikkia yksilöitä kohdellaan
oikeudenmukaisesti,
kunnioittavasti ja jossa heillä on
yhtäläiset mahdollisuudet ja
resurssit.
Hallituksen toimintakertomus
20
Lindex-divisioonan kestävyyslupaus on toimia tulevien sukupolvien
hyväksi, ja Stockmann -divisioonan tavoitteena on resurssiviisas
vähittäiskauppa. Kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit sisällytetään
liiketoimintaan, tuotteisiin ja markkinoihin ja niissä on huomioitu
sidosryhmien odotukset ja tulevan sääntelyn vaikutukset. Edistymistä
kestävyyden eri osa-alueilla seurataan säännöllisesti. Kestävän
kehityksen tavoitteet liittyvät kaikkiin Lindex-konsernin tuotteisiin,
palveluihin, merkittäviin markkinoihin ja asiakasryhmiin.
Toimialalla kestävä kehitys on kriittinen tekijä konsernin toiminnan
kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien tuotteet ja palvelut, markkinat ja
asiakasryhmät. Ala on voimakkaassa murroksessa, ja siihen vaikuttavat
lainsäädännölliset viitekehykset, kuten ekologista suunnittelua koskeva
direktiivi ja laajennettua tuottajan vastuuta koskeva asetus. Näissä
aloitteissa asetetaan tiukemmat vaatimukset kestävälle tuotannolle,
kestävyydelle ja kierrätettävyydelle, mikä vaikuttaa suoraan siihen,
miten tuotteita suunnitellaan, tuotetaan ja hallinnoidaan koko niiden
elinkaaren ajan. Konsernin pitkän aikavälin kestävyystavoitteet liittyvät
läheisesti EU:n tekstiilistrategian mukaiseen siirtymiseen kiertotalouden
liiketoimintamalliin.
Stockmann-divisioonan
kestävän kehityksen
strategia
Kohti
resurssiviisasta
vähittäiskauppaa
PAREMPAA
TYÖELÄMÄÄ
KANNATTAVA JA
VASTUULLINEN
LIIKETOIMINTA
Luomme kestävää arvoa
sidosryhmille vastaamalla
asiakkaiden tarpeisiin,
toimimalla hyvän hallintotavan
ja vaatimusten mukaisesti
sekä viestimällä läpinäkyvästi.
MAAPALLON
PUOLESTA
Lisäksi konserni on toteuttamassa due diligence -prosesseja, jotka
ovat yhdenmukaisia yritysten kestävän kehityksen due diligence
-direktiivin (CSDDD) kanssa. Nämä prosessit auttavat tunnistamaan,
ehkäisemään ja lieventämään ihmisoikeuksiin ja ympäristöön
kohdistuvia haitallisia vaikutuksia koko arvoketjussa. Toimenpiteiden
avulla konserni valmistautuu vastaamaan tuleviin haasteisiin ja
mahdollisuuksiin.
Konsernilla on myymälöitä 17 maassa, kahdeksan Stockmann-
tavarataloa ja 442 Lindex -muotimyymälää, mukaan lukien franchising-
myymälät. Molemmilla divisioonilla on omat verkkokaupat, ja
Vastuullisuusstrategia
edistää viittä YK:n kestävän
kehityksen tavoitetta:
Lindex-divisioonan tuotteita myydään myös kolmansien osapuolten
myymälöissä sekä verkkokaupoissa. Lindex -konsernin tärkeimmät
markkinat ovat Ruotsi 35 % liikevaihdosta), Suomi (33 %) ja Norja
(14 %). Konsernin asiakkaat ovat pääasiassa kuluttajia näissä maissa.
Tuoteryhmissä tai markkinoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia
raportointikauden aikana.
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus
Edistämme monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
työyhteisössämme.
Oikeudenmukainen ja
ihmisarvoinen työ
Vahvistamme eettisiä työkäytäntöjä
toimitusketjussamme.
Ilmasto
Vähennämme arvoketjumme
ilmastovaikutuksia Pariisin
sopimuksen mukaisesti ja
olemme sitoutuneet SBTi:hin.
Kiertotalous
Edistämme kiertotaloutta
kasvavana osana tuote- ja
palvelutarjoomaamme.
Hallituksen toimintakertomus
21
Henkilöstön määrä maittain esitetään kohdassa
S16
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
.
Lindex-konserni ei osallistu minkäänlaiseen fossiilisten
polttoaineiden, aseiden tai tupakan tuotantoon. Yritys ei tuota
kemikaaleja, mutta käyttää kemikaaleja tuotantoprosessissa.
Lindex-konsernin arvoketju
Lindex-konsernin tuotantopanoksiin kuuluvat muun
muassa raaka-aineet, henkilöstöresurssit, energia - ja
vesivarat, teknologia, pääoma ja data. Raaka-aineiden,
energian ja vesivarojen keräämiseen ja turvaamiseen
liittyvä lähestymistapa keskittyy kestävien materiaalien
hankintaan, kuten luvuissa
E4 Biologinen monimuotoisuus
ja ekosysteemit ja E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
tarkemmin kuvataan. Konserni on sitoutunut varmistamaan
ihmisoikeuksien toteutumisen ja elämiseen riittävät palkat,
joita tukevat käytössä olevat valitusmekanismit. Tätä
käsitellään tarkemmin luvuissa
S2 Arvoketjun työntekijät
ja
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.
Lisäksi
konserni asettaa etusijalle pitkäaikaiset toimittajasuhteet ja
suorittaa säännöllisiä auditointeja arvoketjussaan. Nämä
teemat käsitellään tarkemmin kohdassa
G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen.
Edellä mainittujen panosten lisäksi konserni
tukeutuu myös oman henkilöstönsä osuuteen toimintansa
ylläpitämisessä ja asiakkaiden tarpeiden täyttämisessä.
Näitä käsitellään tarkemmin luvussa
S1 Oma henkilöstö.
Teknologian, pääoman ja datan kehittämiseen liittyvä
lähestymistapa sisältää verkkokauppa-alustojen räätälöinnin
sujuvan asiakaskokemuksen takaamiseksi, asiakasdatan
analysoinnin mieltymysten ymmärtämiseksi ja palautteen
arvioimiseksi sekä myynnin kasvattamisen. Näiden panosten
turvaamiseksi konserni varmistaa alustojen skaalautuvuuden,
ylläpitää taloudellista vakautta huolellisella budjetoinnilla
ja riskienhallinnalla sekä kerää monipuolista dataa
päätöksenteon ja ennusteiden laatimisen tueksi.
Konsernin lopputuotteet asiakkaille ovat laadukkaita,
monipuolisia, turvallisia ja helposti saatavilla olevia tuotteita,
jotka tukevat monimuotoisuutta ja voimaantumista. Sijoittajien
kannalta tärkein tulos on taloudellinen tuotto. Muille
sidosryhmille, kuten arvoketjussa työskenteleville henkilöille,
tuotoksia ovat muun muassa työllistymismahdollisuudet
ja toimet, joilla lievennetään ilmastovaikutuksia ja tuetaan
ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi konserni tarjoaa
työmahdollisuuksia omassa toiminnassaan.
Tärkeimmät toimijat konsernin arvoketjun alkupäässä ovat
tavarantoimittajat, jotka valmistavat konsernin tuotteita.
Suhteita toimittajiin kuvataan alaluvussa
G12 Suhteet
toimittajiin.
Tärkeimpiä toimijoita konsernin arvoketjun
loppupäässä ovat konsernin omat jakelukanavat, kuten omat
vähittäismyymälät, verkkokauppa-alustat ja jakelukeskukset,
jotka kaikki ovat olennaisia konsernin toiminnalle.
Myynti omissa
myymälöissä,
tavarataloissa tai
verkkokaupoissa.
Tuotteen
valmistus
Lindex-konsernin arvoketju
Lindexkonsernin omat toiminnot merkitty vihreällä taustavärillä
Raaka-
aineiden
käsittely
Toimitusketjun hallinta,
hankinnat, markkinointi,
talous, hallinto jne.
Jakelukeskukset
Loppukäyttö
Raaka-
aineiden
hankkiminen
Materiaali-
tuotanto
Kuljetukset
tuotantoketjun
alkupäässä
Lindex-
konsernin
omat merkit
Muiden
tuotemerkkien
tuotteet
Myynti
kolmannen
osapuolen
kanavissa
Kuljetukset
tuotantoketjun
loppupäässä
Hallituksen toimintakertomus
22
SBM–2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa on tärkeä edellytys
Lindex-konsernin arvonluontikyvylle ja menestykselle
pitkällä aikavälillä. Sitouttamalla eri sidosryhmiään
Lindex-konserni saa arvokasta tietoa siitä, mitkä aiheet
yhtiön tulisi asettaa etusijalle sen toiminnassa, tuotteissa,
toimitusketjussa ja arvoketjussa. Alla olevassa taulukossa
on yhteenveto Lindex-konsernin tärkeimmistä sidosryhmistä
ja siitä, miten konserni huomioi heidän etunsa ja
näkemyksensä. Vuoropuhelu konsernin sidosryhmien
kanssa tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden arvioida sen
liiketoimintamallia ja strategiaa.
Lindex-konsernin hallitus, valiokunnat ja konsernin
johtoryhmä saavat tietoa sidosryhmien näkemyksistä ja
eduista, jotka liittyvät konsernin kestävään kehitykseen
liittyviin vaikutuksiin, vuosittaisen kaksinkertaisen
olennaisuusprosessin yhteydessä. Eri sidosryhmien intressit
ja näkemykset olennaisuuden arviointiprosessin aikana
on esitetty kohdassa
ESRS 2 IRO1 Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis ja
arviointiprosessista.
Omaan työvoimaan liittyvät lisätiedot
Konsernin työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet ovat
keskeisessä roolissa yhtiön strategian ja liiketoimintamallin
kehityksessä. Konsernin strategialla ja liiketoimintamallilla
voi olla merkitystä myönteisten vaikutusten luomisessa
sekä kielteisten olennaisten vaikutusten aiheuttamisessa ja
lieventämisessä omalle työvoimalle. Molemmat divisioonat
keräävät tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista, sitoutumisesta
ja työpaikkakokemuksista työntekijöille suunnatun kyselyn
sekä kehityskeskustelujen avulla. Näistä kyselyistä saatu
palaute auttaa divisioonia tunnistamaan kehityskohteita ja
mukauttamaan strategista suuntaa työntekijälähtöisesti,
Lindex-konsernin keskeiset sidosryhmät ja vuorovaikutusmenetelmät
Keskeiset sidosryhmät | Vuoropuhelu ja sen tarkoitus | Sidosryhmien edut ja näkemykset | Sidosryhmän odotuksiin vastaaminen |
Asiakkaat | Vuoropuhelu myymälöissä ja digitaalisilla markkinapaikoilla sekä tapahtumissa, asiakaspalvelu, asiakaskyselyt, asiakaspaneelit, markkinointiviestintä, kanta-asiakasohjelmat, verkkosivustot, sosiaalinen media. Asiakkaiden näkemysten ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että tuotteet vastaavat asiakkaiden tarpeita. | Asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys, tuotteiden materiaalit ja kemikaalit, ilmastovaikutukset, työkäytännöt ja palkat toimitusketjussa. Reilut markkinointikäytännöt ja sosiaalinen osallisuus toimitusketjussa. | Lindex-konserni jatkoi toimintansa ja tarjoomansa kehittämistä vastaamaan paremmin asiakkaiden odotuksia. |
Henkilöstö | Kehityskeskustelut, mintaneuvottelut, viestintäkanavat kuten intranet ammattiliitot, henkilöstökyselyt (Lindex Voice ja Stockmann barometri). Vuoropuhelu tön edustajien kanssa parantaa työntekijäkoke- musta ja työntekijöiden pitovoimaa. | Työntekijöiden hyvinvointi turvallisuus, jatkuva oppiminen, ammatillinen ja urakehitys, monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus, yhtäläiset mahdollisuudet, työelämän tasapaino. | Henkilöstö osallistui monin tavoin toiminnan kehittämiseen ja strategian toteuttamiseen jatkuvaa vuoropuhelua ja kehittä- mishankkeita. Kehittämistoimenpiteet tehtiin henkilöstötutkimusten perusteella. |
Osakkeen- omistajat ja sijoittajat | Pörssitiedotteet, lehdistötiedotteet, katsaukset, vuosiraportointi, verkkolähetykset, sijoittajatapaamiset, pääomamarkkinapäivä, var- sinainen yhtiökokous, konsernin verkkosivut ja sosiaalisen misen avulla Lindex-konserni antaa läpinäkyvän kuvan yhtiön strategiasta, kestävästä kehityk- sestä ja taloudellisesta tilanteesta. | Taloudellinen suorituskyky, strategia ja saneerausohjelma, strateginen arviointi, edistyminen kestävän kehityksen teemoissa. | Avoin ja läpinäkyvä, säännösten mukainen viestintä tarjoaa luotettavan kokonaiskuvan yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. |
Toimittajat ja muut liike- kumppanit | Tapaamiset, yhteistyöfoorumit, tehdaskäynnit ja -auditoinnit, toimittajatutkimukset. Lisäksi puolivuosittain järjestettävät arviointikokoukset, kehittämisohjelmat ja koulutukset divisioonan toimitiloissa. Kaiken avulla Lindex-konserni edistää toimitusketjun kestävyyttä. | Kestävän kehityksen tavoitteiden ja aloitteiden toteuttaminen toimitusketjussa, kestävän kehityksen aiheet, kuten ilmasto ja ympäristö, ihmisoikeudet, materiaalit, tuotantoprosessit ja avoimuus. | Lindex-konserni tuki toimittajia kestävään kehitykseen liittyvissä aiheissa, keskittyen ihmisoikeuksiin, ilmastoon ja kiertotalouteen. Tiivis vuoropuhelu hankintakäytännöistä. |
Viranomaiset ja kansalais- järjestöt | Yhteistyö, hankkeet, asianomaisten sidosryhmien näkemysten ymmärtäminen, yhteistyökokoukset, kyselyihin vastaaminen, hyväntekeväisyystyö, verkkosivusto, vuosiraportointi. | Kehittyvä sääntely, ympäristö- ja ihmisoikeusriskit toimitusketjussa, toimitusketjun hallinta ja avoimuus, ilmastonmuutos, säännösten ja ohjeiden noudattaminen. | Lindex-konserni vastasi kyselyi- hin ja antoi haastatteluja, kävi jatkuvaa vuoropuhelua viranomaisten ja järjestöjen kanssa ja osallistui jäsenkokouksiin ja yhteistyö- hankkeisiin kestävän kehityksen edistämiseksi toimialalla. |
Hallituksen toimintakertomus
23
jotta olennaisiin vaikutuksiin voidaan puuttua. Tällä hetkellä
yhtiö on huomioinut vain sen omilta työntekijöiltään
saamansa näkemykset.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät lisätiedot
Lindex-divisioonan arvoketjun työntekijöiden etuja,
näkemyksiä ja oikeuksia kunnioitetaan ja ne sisällytetään
strategiaan ja liiketoimintamalliin divisioonan ihmisoikeuksia
koskevan due diligence -prosessin (HRDD) avulla.
Prosessissa arvioidaan jatkuvasti riskejä ja tunnistetaan
aloja, joilla Lindex -divisioonan toiminta tai päätökset
voivat vaikuttaa erityisen haavoittuvassa asemassa
oleviin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin ja siirtotyöläisiin.
Tunnistetut vaikutukset heijastuvat konsernin strategiaan
ja liiketoimintamalliin, ja vaikutusten tunnistamisen avulla
konsernin divisioonien kestävän kehityksen strategioita
sekä toimintasuunnitelmia ja tavoitteita voidaan kehittää
kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. Lindex-divisioona
tekee yhteistyötä monisidosryhmäaloitteiden (MSI), kuten
ETI:n (Ethical Trading Initiative) ja SEDEXin (Supplier
Ethical Data Exchange) kaltaisten järjestöjen kanssa.
Lindex-divisioona käsittelee arvoketjun työntekijöiden
oikeuksia ja tekee SMETA (Sedex Members Ethical
Trade Audit) -auditointeja kerätäkseen suoraa palautetta
arvoketjun työntekijöiden työoloista. Stockmann-
divisioona auditoi säännöllisesti toimittajiaan SMETA:n
ja amfori BSCi:n (Business Social Compliance Initiative)
kautta varmistaakseen, että arvoketjun työntekijöiden
ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Konsernin strategialla ja liiketoimintamallilla voi olla
merkitystä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien merkittävien
vaikutusten edistämisessä ja lieventämisessä. Konsernin
liiketoimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuisten
toimitusketjujen ulkoistamiseen, lisää ihmisoikeuksien
ja työelämän oikeuksien loukkausten todennäköisyyttä.
Tämän lisäksi konsernin liiketoimintakäytännöillä, kuten
tuotantovaatimuksilla ja toimittajasuhteilla, on vaikutusta
arvoketjun työntekijöiden hyvinvointiin. Konserni mukautuu
olennaisiin vaikutuksiin erilaisilla tavoitteilla ja toimilla,
joita kuvataan tarkemmin alaluvuissa
S24 Arvoketjun
työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus ja S25 Olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen
ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet.
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä
koskevat lisätiedot
Lindex-divisioona sisällyttää strategiaansa vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen näkemykset, edut ja oikeudet
tekemällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja
osallistumalla eri sidosryhmäaloitteisiin. Toimintojensa
kaukaisesta sijainnista johtuen Lindex-divisioona
tekee yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa, jotta
yhteisöt saisivat äänensä kuuluviin. Nämä näkemykset,
edut ja oikeudet otetaan huomioon divisioonan
strategiassa ja liiketoimintamallissa, mukaan lukien
ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämä tapahtuu erityisesti
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja valitusmekanismien
avulla.
Konsernin divisioonien liiketoimintamallit ja -strategiat ovat
riippuvaisia tekstiilien valmistuksesta ja puuvillanviljelystä,
mikä voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia toiminnan
kohteena oleviin yhteisöihin. Vaikutukset liittyvät suoraan
konsernin strategiaan ja liiketoimintamalliin, sillä
konsernin liiketoimintamalli perustuu tekstiilituotantoon ja
puuvillanviljelyyn korkean riskin alueilla. Konserni käsittelee
olennaisia vaikutuksia erilaisilla tavoitteilla ja toimilla,
joita käsitellään tarkemmin alaluvuissa
S34 Vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus ja S35 Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet.
Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevat
lisätiedot
Kuluttajien ja loppukäyttäjien edut, näkemykset ja
oikeudet otetaan huomioon konsernin strategiassa ja
liiketoimintamallissa ja konserni sitoutuu kunnioittamaan
heidän ihmisoikeuksiaan. Molemmat divisioonat ovat
aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin eri kanavien kautta
parantaakseen jatkuvasti tuotteitaan ja palveluitaan
kuluttajien näkemysten perusteella. Suora vuoropuhelu
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa auttaa molempia
divisioonia hallitsemaan todellisia ja mahdollisia
vaikutuksia, jotka kohdistuvat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
Konsernin strategia ja liiketoimintamalli voivat osaltaan
aiheuttaa, edistää tai lieventää merkittäviä olennaisia
vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Konsernin
markkinointikäytännöt, tuoteturvallisuus sekä osallisuus
vaikuttavat suoraan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Konserni
mukautuu olennaisiin vaikutuksiin erilaisilla tavoitteilla
ja toimilla, joita kuvataan tarkemmin alaluvuissa
S44
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus ja S45
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet.
Hallituksen toimintakertomus
24
SBM–3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Lindex-konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | ||||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toiminnot | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | Fyysinen/ Siirtymäriski F/S | ||
Ilmaston- muutos E1 | Ilmaston- muutokseen sopeutuminen | Olennaisia vaikutuksia ei | Liikevaihdon lasku äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien toimitusketjun häiriöiden takia sellaisilla alueilla, jotka ovat erityisen alttiita tällaisille tapahtumille, kuten Etelä- ja Itä-Aasia. | R | X | X | X | X | F | ||||
Raaka-aineiden kasvavat kustannukset manlaajuisten muutosten vuoksi. | R | X | X | X | X | S & F | |||||||
Tuotteisiin ja tuotantoon liittyvästä lainsäädännöstä johtuvat kasvavat kustannukset ja myynnin väheneminen. Sääntelyn vähim mäisvaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa tuotteiden poistamiseen markkinoilta ja myynnin vähenemiseen. | R | X | X | X | X | S | |||||||
Epäonnistuminen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa voi aiheuttaa mainehaittaa, mikä voi johtaa myynnin ja investointien mahdollisiin menetyksiin sidosryhmien lisääntyneen huolestunei- suuden vuoksi. | R | X | X | S | |||||||||
Sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus ilmastokriisistä voi lisätä myyntiä ja palveluja, joiden ilmastovaikutukset ovat vähäiset. Tämä muutos voi tuoda konsernille liiketoimintamahdollisuuksia. | M | X | X | ||||||||||
Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalleihin— optimointi, tuotteiden suunnittelu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja tuotteiden käyttöiän pituuden maksimoimiseksi kierrätettyjen ja kierrätettävien materiaalien käyttö — on konsernil- le keskeinen liiketoimintamahdollisuus. | M | X | X | X | X | ||||||||
Ilmaston- muutoksen hillintä | Olennaisia vaikutuksia ei | Vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja parantamalla luonnonkuitujen tuotannon ilmastokestävyyttä voi auttaa vähen tämään kustannuksia ja lisäämään raaka-aineiden hankinnan kestävyyttä. | M | X | X | X | |||||||
Siirtyminen vähäpäästöisempään teknologiaan voi lisätä kustan nuksia ja investointiriskejä tekstiilialan vähittäiskauppiaille, kun he pyrkivät vähentämään arvoketjunsa hiilidioksidipäästöjä. | R | X | X | S | |||||||||
Hallituksen toimintakertomus
25
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | ||||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toimin - not | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | Fyysinen/ Siirtymäriski F/S | ||||
Ilmaston- muutos E1 | Energia | Tuotannosta aiheutuvat Korkea energianku- lutus tuotannossa, erityisestin toisen tason toimittajilla tuotteiden värjäyksessä ja märkäkäsittelyssä, joissa käytetään usein fossiilisia polttoaineita, mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen ja edistää ilmaston lämpenemistä. | T | - | X | X | ||||||||
Tekstiilien kuitutuotannosta Kui- tutuotantoon liittyviä päästöjä syntyy sekä öljypohjaisten synteettisten kuitujen erotuksesta ja energiaintensiivi- sestä valmistuksesta että maatalouskäytännöistä, jotka lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. | T | - | X | X | ||||||||||
Omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt: Energian- kulutus konsernin kaikissa toiminnoissa (myymälöissä, varastoissa ja toimistoissa) lisää kasvihuonekaasupääs- töjä. | T | - | X | X | ||||||||||
Kuljetuksesta Tuotteiden kuljetus aiheuttaa tuksessa käytetään fossiilisia polttoaineita. | T | - | X | X | ||||||||||
Tuotteiden käyttövaiheesta Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat muun muassa vaatteiden ja tekstiilien pesu, kuivaus ja hävittäminen. | T | - | X | X | ||||||||||
Kustannusten alentaminen ja tuottoa investoinneista tehokkuustoimenpiteillä: Energiatehokkuuteen investoiminen myymälöissä, toimistoissa ja toimittajakannassa alentaisi toiminta ja tuotantokustannuksia | M | X | X | X | X | X | ||||||||
Hallituksen toimintakertomus
26
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | |||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toimin - not | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | ||||
Pilaan- tuminen E2 | Mikromuovit | Synteettisten kuitujen aiheuttama mikromuovijäte: Toimitusketjussa mikromuovijätettä aiheuttavat märkäkäsittely sekä synteettiset kuidut, kuten polyesteri ja polyamidi. | Olennaisia riskejä tai | ||||||||||
P | - | X | X | X | |||||||||
Maaperän pilaantuminen | Maaperän pilaantuminen maataloudessa: Maaperän huonontuminen liittyy pääasiassa puuvillan viljelyyn, jossa maatalouskäytännöt, kuten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja muuntogeenisten organismien voivat heikentää maaperän luonnollisia ravinteita ja eliöitä. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Veden pilaantuminen | Vesistön pilaantuminen toimitusketjussa: Tuotannonaikainen mär- käkäsittely voi päästää kemikaaleja ja väriaineita sisältävää saastunutta vettä läheisiin vesistöihin, heikentäen merkittävästi vedenlaatua. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Vesivarat E3 | Vedenkulutus | Raaka-aineiden vedenkulutus: Puuvilla on erittäin vesi-intensiivinen viljelykasvi, joka vaatii huomattavaa kastelua erityisesti alueilla, taa vähän. Runsas vedenkäyttö raaka-aineiden tuotannossa voi edistää maaperän köyhtymistä kuivilla alueilla. | Veden niukkuuden aiheuttamat operatiiviset Riskit johtuvat maataloudessa (kuten puuvillan viljely) ja tuotantoproses seissa (kuten märkäkäsittely) tarvittavan veden rajallisesta saa- tavuudesta. Nämä toimenpiteet voivat vaikuttaa raaka-aineiden saatavuuteen ja kustannuksiin ja aiheuttaa tuotantohäiriöitä. | ||||||||||
T | - | X | X | X | |||||||||
Vedenkulutus | Vedenkulutus märkäkäsittelyssä: Tekstiilien märkäkäsittelyssä tarvitaan suuria määriä vettä kankaiden värjäykseen, ylimääräisten kemikaalien ja väriaineiden poistamiseen. Tämä kuluttaa huomattavia määriä vettä ja kasvattaa kokonaisvesijalanjälkeä. | ||||||||||||
T | - | X | X | X | |||||||||
Vedenotto | Vedenotto toimitusketjussa: Puuvillan viljely ja vaatteiden märkäkäsit- tely ovat erittäin vesi-intensiivisiä, ja ne vaativat huomattavaa toa läheisistä järvistä, joista ja pohjavesistä. Tämä voi myötävaikuttaa makean veden resurssien ehtymiseen useilla alueilla. | ||||||||||||
P | - | X | X | X | |||||||||
Jätevesipäästöt | Jätevesipäästöt teollisuudessa: Tekstiilien märkäkäsittelyssä johdetut vedet kuormittavat paikallisia vesivaroja ja edistävät vesistöjen pilaantumista. | P | - | X | X | X | |||||||
Vedenotto | R | X | X | X | X | ||||||||
Vedenotto | Kustannusten aleneminen tehokkaan vesihuollon ansiosta: Mahdollisuuksia tarjoavat vastuulliset vesihuoltokäytännöt, kuten kehittyneet teknologiat, veden kierrätys, sadeveden kerääminen sekä siirtyminen uudistavaan viljelyyn. Näillä toimenpiteillä voi- daan mahdollisesti vähentää vedenkäyttöön liittyviä kustannuksia ja luoda valmiuksia vesipulan varalta. | M | X | X | X | X | |||||||
Vedenotto | Kustannuskestävyyttä Siirtymi- nen kierrätyskuituihin riskiä. | M | X | X | |||||||||
Hallituksen toimintakertomus
27
Riski
/
Mahdollisuus
R / M
Sijainti
arvoketjussa
(x)
Aikaväli
(x)
Alkupää
Omat
toimin
-
not
Loppupää
Lyhyt
Keskipitkä
Standardi Olennaiset aiheet Vaikutukset Riskit ja mahdollisuudet
Biologinen
monimuo-
toisuus
ja eko-
systeemit
E4
Resurs-
sien
käyttö ja
kierto-
talous E5
Biologisen moni-
muotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät, suora
hyödyntäminen
Biologisen monimuo-
toisuuden vähenemi-
sen suorat vaikutus-
tekijät, maankäytön
muutos
Biologisen monimuo-
toisuuden vähenemi-
sen suorat vaikutus-
tekijät, maankäytön
muutos
Biologisen moni-
muotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät,
ilmastonmuutos
Vaikutukset ekosys-
teemien laajuuteen ja
tilaan, maaympäris-
tön tilan heikkene-
minen
Resurssien
sisäänvirtaukset
Raaka-ainetuotannon aiheuttama biologisen monimuotoisuuden
väheneminen ja metsäkato:
Kuitujen viljely vaatii huomattavaa maan-
ja vedenkäyttöä, mikä voi edistää metsäkatoa sekä johtaa elinympäristö -
jen tuhoutumiseen ja makean veden resurssien ehtymiseen lähialueilla.
Puupohjaisten tai luonnonkuitujen, kuten viskoosin, monokulttuuriviljely
edistää biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja metsäkatoa.
Kemikaalien, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön vaikutukset
maatalouden prosesseissa:
Näiden aineiden käyttö voi johtaa maape-
rän huonontumiseen ja vaikuttaa kielteisesti biologiseen monimuotoisuu -
teen ja kasvien pölytykseen.
Maiseman muutos:
Puuvillan viljely ja tekstiilituotantovoivat syrjäyttää
paikallisia yhteisöjä, häiriten niiden pääsyä elintärkeisiin ekosysteemipal -
veluihin, kuten ruokaan, veteen ja elinkeinoihin. Laajamittaiset maatalo-
uskäytännöt ja metsäkato voivat muuttaa maisemaa merkittävästi.
Maaympäristön tilan heikkeneminen:
Puuvillan viljely edistää
maaympäristön tilan heikkenemistä runsaan vedenkäytön vuoksi. Maa-
talouskäytännöt voivat ajan mittaan johtaa maaympäristön eroosioon,
biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja maan hedelmällisyyden
heikkenemiseen.
Kielteinen vaikutus luonnonvaroihin:
Luonnonvarojen, kuten puu- villan ja
puupohjaisten kuitujen, käyttö sekä vedenkulutus tuotannossa aiheuttavat kielteisiä
vaikutuksia arvoketjun alkupäässä. Tämä voi johtaa ympäristöstressiin, maan
saatavuuden vähenemiseen ja makean veden rajalliseen saatavuuteen.
P - X X X
P - X X X X
P - X X
Raaka-aineiden kustannukset ja -saatavuus:
Raaka-aineiden
voimakas riippuvuus maasta ja vedestä voi johtaa kustannusten
nousuun ja saatavuuden heikkenemiseen tulevaisuudessa.
R X X X
P - X X X
T - X X
Raaka-aineiden kustannukset ja saatavuus:
Raaka-aineiden
Resurssien
Kuluttajakäytön jälkeinen resurssihävikki:
Kun tuotteita ei käytetä
voimakas riippuvuus maasta ja vedestä voi johtaa kustannusten nousuun
ja saatavuuden heikkenemiseen tulevaisuudessa.
Liiketoimintamallista kiertotalouden mukainen:
Siirtyminen
kiertotalouden liiketoimintamalliin – tuotevolyymien optimointi, suunnittelu
pitkäikäisyyden ja kiertotalouden mukaan sekä kier- rätettyjen ja
kierrätettävien materiaalien käyttö – on konsernille keskeinen
liiketoimintamahdollisuus.
R X X X
M X X X X
ulosvirtaukset
loppuun asti eikä tekstiilejä kierrätetä uusiksi materiaaleiksi, menetetään
arvokkaita resursseja.
T - X X X
Arvokkaiden resurssivirtojen talteenotto:
Uudelleenkäytön ja
kierrätyksen tehostaminen sekä yhteistyö innovaattoreiden ja
ratkaisujen tarjoajien kanssa kierrätettävyyden parantamiseksi luovat
kasvumahdollisuuksia kiertotalouden liiketoimintamallien luomiselle ja
uudelleenkäytön laajentamiselle.
M X X X
Todellinen tai
potentiaalinen
T
/
P
Positiivinen/
Negatiivinen
-
/
+
Pitkä
Hallituksen toimintakertomus
28
-
-
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | |||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toimin - not | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | ||||
Resurs- | Jäte | Jätteen syntyminen Tuotteista syntyy | |||||||||||
sien | oston jälkeen jätettä, | P | X | X | |||||||||
käyttö ja | maissa, joissa ei | ||||||||||||
kierto- talous E5 | |||||||||||||
Pakkausjätteen Tuotteissa päätyä jätteeksi haittaa sekä ympäristölle että yhteisöille. | P | X | X | ||||||||||
Sääntelyyn liittyvät EU:n tekstiilistrategiaan | |||||||||||||
toiminnanohjausjärjestelmiä vaatimuksia, jotka | R | X | X | X | X | ||||||||
ja tuotekohtaisia lisäkustannuksia. | |||||||||||||
Oma | Työolot, | Rajoitettu yhdistymisvapaus: Konserni toimii | |||||||||||
työvoima | yhdistymisvapaus | yhdistymisvapauteen ja | |||||||||||
S1 | taa. Kiinassa riippumattomat | P | - | X | X | X | X | ||||||
mukaan Intiassa ja | |||||||||||||
heikkoa tai tehotonta. | |||||||||||||
Työolot, työ- | Työ- Divisioonien liiketoimintamalleihin, | ||||||||||||
tyiselämän tasapaino | jakelukeskukset ja | ||||||||||||
jotka liittyvät epäsäännöllisiä työaikoja tekeviin tilapäisiin ja osa-aikaisiin työntekijöihin. Nämä käytännöt voivat vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden | T | - | Olennaisia riskejä tai | X | X | X | X | ||||||
mielenterveyteen, haitata | |||||||||||||
työn ulkopuolella ja | |||||||||||||
Työolot, terveys | Terveys ja Eri maissa mahdollisia | ||||||||||||
turvallisuus | vallisuuteen liittyvät | ||||||||||||
sekä ergonomiset haasteet. ja terveellisiä työoloja, | P | - | X | X | X | X | |||||||
sairaudesta tai | |||||||||||||
seen. | |||||||||||||
Yhdenvertainen | Syrjintä työpaikalla: Erilaisin perustein | ||||||||||||
kohtelu ja yhtäläi- | teisesti työntekijöiden | ||||||||||||
set mahdollisuudet | na. Tämä ei koske | ||||||||||||
kaikille, toimenpiteet | sia vaan myös | P | - | X | X | X | X | ||||||
työpaikalla esiintyvän | irtisanomiset, ylennykset | ||||||||||||
väkivallan ja häirin- nän torjumiseksi | Olennaisia riskejä tai | ||||||||||||
Yhdenvertainen | Monimuotoisuuden, | ||||||||||||
kohtelu ja yhtäläiset | edistäminen: DEI:n edistäminen työpaikalla | ||||||||||||
mahdollisuudet kai- | hyväksyvämmän ympäristön. Tarjoamalla | P | + | X | X | ||||||||
kille, moninaisuus | konserni voi | ||||||||||||
sekä parantaa heidän | |||||||||||||
Hallituksen toimintakertomus
29
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | |||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toimin - not | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | ||||
Arvo- ketjun työntekijät S2 | Työolot, riittävä palkka | Riittämättömät palkat tekstiiliteollisuudessa: Elämiseen riittävän palkan puuttumisella on vakavia seurauksia koko työvoimalle tekstiilien toimitusketjussa. Koska valtaosa työntekijöistä on naisia, palkkaerot säävät sukupuolten palkkaeroja, rajoittavat lasten koulutusmahdollisuuk- sia ja heikentävät työntekijöiden ja heidän perheidensä terveydentilaa. | Olennaisia riskejä tai | ||||||||||
T | - | X | X | X | X | ||||||||
Työolot, yhdistymis- vapaus | Toimitusketjun työntekijöiden Monissa maissa yhdistymisvapauteen, ammattiyhdistysoikeuteen, työntekijöiden edustukseen ja työehtosopimusneuvotteluihin kohdistuu huomattavia paineita. Alan suuntaukset osoittavat, että vaatetustyöntekijöiden täytymispyrkimykset kohtaavat useimmissa tuotantomaissa vakavia tareaktioita, joita pahentaa hallituksen tuen puute ja riittämätön yhteistyö ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen, tehtaiden ja muotimerkkien välillä. | ||||||||||||
P | - | X | X | X | X | ||||||||
Työolot, terveys turvallisuus | Terveys ja turvallisuus: Bangladeshin, Kiinan, Intian, Pakistanin ja Turkin kaltaisilla alueilla työntekijät ovat alttiita kuten tulipaloille, sähkövaaroille, rakennusten turvallisuusongelmille ja työpaikkaväkivallalle, jotka kaikki voivat johtaa vammoihin ja terveyson gelmiin. | ||||||||||||
P | - | X | X | X | X | ||||||||
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläi- set mahdollisuudet kaikille, toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirin- nän torjumiseksi | Monimuotoisuus ja syrjintä: Naiset, jotka muodostavat valtaosan vaatetusalan työntekijöistä, kohtaavat usein sukupuoleen perustuvaa syrjintää, seksuaalista häirintää, eriarvoista palkkausta ja rajallista kehitysmahdollisuuksia. Nämä ongelmat vaikuttavat kielteisesti henkiseen hyvinvointiinsa, uramahdollisuuksiinsa ja turvallisuuteensa. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläi- set mahdollisuudet kaikille, toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirin- nän torjumiseksi | Toimitusketjussa tapahtuvaan maineriski: Konserniin kohdistuu maineeseen ja uskottavuuteen liittyviä riskejä, jos toimitusketjussa esiintyy häirintää ja syrjintää. Nämä ongelmat voivat vaikuttaa kielteisesti konsernin taloudel- liseen tilanteeseen ja johtaa mahdollisesti liikekumppaneiden menettämiseen. | R | X | X | X | X | |||||||
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kai- kille, moninaisuus | WE Women -hankkeen tunnettuus: Sukupuolten tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia parantaa brändin mainetta ja saada positiivista tunnustusta. Women -johtamisjärjestelmällä pyritään edistämään osallistavia työpaikkoja ja varmistamaan naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja urakehitys. | M | X | X | X | X | |||||||
Muut työhön liittyvät oikeudet, lapsityö- voima | Lapsityövoima toimitusketjussa: Toimitusketjussa työvoiman riski erityisesti alueilla, joilla sääntelyn valvonta on heikom paa. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia lasten terveyteen, koulutukseen ja yleiseen kehitykseen. | P | - | Olennaisia riskejä tai | X | X | X | X | |||||
Muut työhön liittyvät oikeudet, pakkotyö | Pakkotyö toimitusketjussa: Toimitusketjussa riski erityisesti alueilla, joilla sääntelyn valvonta on heikompaa. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia työntekijöiden terveyteen, koulutukseen yleiseen kehitykseen. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Hallituksen toimintakertomus
30
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | |||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toimin - not | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | ||||
Vaiku- tusten kohteena olevat yhteisöt S3 | Yhteisöjen taloudel- liset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, puhdas vesi ja sanitaatio | Puhtaan veden saatavuus: Teollisuus vesistöjä, mikä vaikuttaa puhtaan veden saatavuuteen, kalastukseen läheisten maatilojen maaperän laatuun. Puhtaan veden puute on naisille ja tytöille hiljainen katastrofi, joka vie heidän aikaansa ja rajoittaa tulevai suuden mahdollisuuksia. | P | - | Olennaisia riskejä tai | X | X | X | X | ||||
Yhteisöjen taloudel- liset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, puhdas vesi ja sanitaatio | Puhtaan veden saatavuuden parantaminen: Lindex-divisioonan ja WaterAidin kumppanuudella on myönteinen vaikutus, puhtaan veden saatavuutta ja voimaannuttaa naisia valmisvaatealan työyhteisöissä. | P | + | X | X | X | X | ||||||
Yhteisöjen taloudel- liset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, maahan liittyvät vaikutukset | Toimitusketjun Puuvillan ja tekstiilituotannon teollinen laajentuminen voi syrjäyttää teisöjä, vaikuttaa negatiivisesti keskeisten resurssien, kuten ruoan ja veden saatavuutta ja heikentää luonnonympäristöä, mikä viime kädessä heikentää toimeentuloa ja ihmisoikeuksia. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Yhteisöjen taloudel- liset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, maahan liittyvät vaikutukset | Vaikutukset Kon- sernin tuotteet paikallistalouteen ja yrityksiin, koska tekstiilijätteen määrä on suuri. Nämä poisheitetyt vaatteet mikä vaikuttaa kielteisesti | P | - | X | X | X | X | ||||||
Kuluttajat ja loppu- käyttäjät S4 | Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus, terveys ja turvallisuus | Tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus: Konserni voi epäonnis- tua lastenvaatteiden turvallisuuden varmistamisessa sekä normien noudattamisessa. Tämä voi johtaa tukehtumis- tai kuristu- misvaaraan ja altistumiseen haitallisille kemikaaleille, mikä aiheuttaa terveys- | P | - | X | X | X | X | |||||
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio, syrjimättömyys | Kattava valikoima: Erilaisia vartalotyyppejä, kokoja, sukupuolta ja kulttuurisia mieltymyksiä edustavan kattavan valikoiman puuttuminen ylläpitää stereotypioita, rajoittaa itseilmaisua ja vahvistaa yhteiskunnal lista eriarvoisuutta. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio, vastuulliset markki- nointikäytännöt | Vastuulliset markkinointikäytännöt: Konserni vaikuttaa miljooniin naisiin maailmanlaajuisesti viestintäkanaviensa ja naisia ja lapsia koske vien kuvaustensa kautta. Jos konserni ei ole huolellinen ja epäonnistuu harjoittamaan vastuullista markkinointia, suosii epärealistisia kauneuss tandardeja tai laiminlyö erilaisten vartalotyyppien ja väestöryhmien tamisen, se voi ylläpitää kielteisiä stereotypioita, mikä voi vahingoittaa kuluttajien itsetuntoa ja mielenterveyttä. | P | - | X | X | X | X | ||||||
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio, syrjimättömyys | Inklusiivinen suunnittelu ja markkinointi: Vaatteiden suunnit- telu erilaisille vartalotyypeille ja erilaisten naisten ja lasten esittele- minen markkinoinnissa on arvokas mahdollisuus konsernille. Tämä lähestymistapa brändin pitkän monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. | M | X | X | X | X | |||||||
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio, syrjimättömyys | Kuluttajien vastareaktio, jos markkinointi ja valikoima eivät ole inklusiivisia: Jos konserni ei harjoita vastuullista markkinoin- tia ja tarjoa kattavaa valikoimaa, on olemassa riski kuluttajien vastareaktiosta ja mainehaitasta. | R | X | X | X | X | |||||||
Hallituksen toimintakertomus
31
Todellinen tai potentiaalinen T / P | Positiivinen/ Negatiivinen - / + | Riski / Mahdollisuus R / M | Sijainti arvoketjussa (x) | Aikaväli (x) | |||||||||
Standardi | Olennaiset aiheet | Vaikutukset | Riskit ja mahdollisuudet | Alkupää | Omat toimin - not | Loppupää | Lyhyt | Keskipitkä | Pitkä | ||||
Liike- toiminnan harjoitta- minen G1 | Yrityskulttuuri | Vaikutus Tarjoamalla sia tymiseen, sillä dessa ilman lisäkoulutusta vastuullisuuteen liittyvistä aiheista. | |||||||||||
T | + | X | X | ||||||||||
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien mak- sukäytännöt | Kyvyttömyys maksaa tavarantoimittajille ajallaan: Oikea-aikaiset maksut tavarantoimittajille ovat ratkaisevan tärkeitä toimitusketjun kannalta. Maksujen viivästyminen voi rasittaa työntekijöitä ja epätasapainoa toimittajien ja konsernin välille. | P | - | X | X | ||||||||
Väärinkäytösten paljastajien suojelu | Eettisten rikkomusten havaitsematta jättäminen: Huonosti hoidetut ilmianto-ohjelmat eivät täytä riskienhallintastandardeja, mikä häirinnän, syrjinnän, korruption tai lahjonnan kaltaisten riskien tunnista mista ja vähentämistä. EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi (EU) edellyttää turvallisia ja helposti saatavilla olevia ilmoituskanavia ja ilmiantajien suojelua kostotoimilta. | ||||||||||||
P | - | X | X | X | X | X | X | ||||||
Korruptio ehkäiseminen vaitseminen, lukien koulutus | Korruptio toimitusketjussa ja omassa toiminnassa: Tutkimus- ten mukaan naiset kärsivät korruptiosta tekstiilien toimitusketjus- sa. Tämä heikentää Lindex-divisioonan tavoitetta inspiroida ja voimaannuttaa naisia kaikkialla maailmassa. Korruptio ja ovat myös ristiriidassa Lindex-konsernin eettisten ohjeiden kans- sa. Korruption ja lahjonnan lieventämiseksi kaikkien Lindex-di- visioonan toimittajien on allekirjoitettava toimittajien toimintape- riaatteet. Stockmann-divisioonan osalta vastuullisuusteemat sisällytetty myytävänä olevien tavarantoimittajien hankintasopi muksiin. | ||||||||||||
R | X | X | X | X | X | ||||||||
Hallituksen toimintakertomus
32
Tunnistetuilla olennaisilla vaikutuksilla, riskeillä ja
mahdollisuuksilla on nykyisiä ja odotettavissa olevia
vaikutuksia konsernin liiketoimintamalliin, arvoketjuun,
strategiaan ja päätöksentekoon. Käytössä ei kuitenkaan
ole prosessia, jonka avulla olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet voitaisiin integroida osaksi liiketoimintamallia,
arvoketjua, strategiaa tai päätöksentekoa. Vaikutukset ovat
peräisin konsernin strategiasta ja liiketoimintamallista sekä
liikesuhteista kuten toimittajista. Konsernin liiketoimintamalli
keskittyy verkkokauppaan, myymälöihin ja tavarataloihin,
ja konsernin liiketoiminta painottuu fyysisten tuotteiden
myyntiin. Näin ollen konsernin toiminta aiheuttaa erilaisia
yhteiskunnallisia vaikutuksia ja ympäristövaikutuksia, jotka
on kuvattu tarkemmin taulukossa
ESRS 2 – SBM3 Lindex
konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla voi olla
taloudellisia vaikutuksia konsernin kassavirtaan, tulokseen
ja taloudelliseen asemaan. Koska taloudellisia tietoja
ja standardoituja menetelmiä olennaisiin riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyvien tietojen keräämiseksi
ei kuitenkaan ole, näitä tietoja ei raportoida. Tällä
hetkellä konsernilla ei ole tiedossa olennaisia riskejä,
jotka toteutuisivat seuraavalla raportointikaudella.
Vuonna 2024 Lindex-konserni teki selvityksen
strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä suhteessa
olennaisiin ilmastoriskeihin ja mahdollisuuksiin. Muihin
kestävyysteemoihin liittyvää resilienssianalyysiä ei ole tehty.
Nykyiset olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ovat linjassa aiempien olennaisuusarvioinnin tuloksien
kanssa. Olennaisuuden arvioinnissa käytettyyn menetel-
mään on kuitenkin tehty muutoksia. Yksityiskohtaiset tiedot
päivitetystä prosessista kuvataan tarkemmin alaluvussa
IRO1:n Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdol
lisuuksien tunnistamis ja arviointiprosesseista.
E1 ILMASTONMUUTOS
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vuonna 2024 Lindex-konserni teki selvityksen strategian
ja liiketoimintamallin resilienssistä suhteessa olennaisiin
ilmastoriskeihin ja mahdollisuuksiin. Viitekehyksenä
käytettiin TCFD-viitekehystä (Task Force on Climate-
related Disclosures). Arviointimenetelmät ja laajuus sekä
aikahorisontit, joiden avulla tarkasteltiin olennaisia fyysisiä
ja siirtymäriskejä, on kuvattu tarkemmin alaluvussa
IRO1:n Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis ja arviointiprosesseista.
Eri ilmastoskenaarioihin liittyvät taloudelliset riskit, kuten
riskit liittyen kasvuun, kustannuksiin, investointeihin,
varoihin ja myyntiin, huomioiden eri aikahorisontit, arvioitiin
vaikutuksiltaan joko vähäisiksi, keskisuuriksi tai suuriksi
perustuen riskien todennäköisyyteen tai suuruuteen.
Olennaisimmat riskit peilattiin liiketoimintastrategioihin ja
etenemissuunnitelmiin, jotta voitiin tunnistaa mahdolliset
puutteet konsernin liiketoiminnan resilienssissä.
Lindex-konsernin alustava resilienssianalyysi tarjoaa pohjan
ylätason strategian rakentamiseksi ilmastonmuutosta
vastaan. Analyysi on laadullinen, eikä siihen sisälly
herkkyysanalyysiä tai määrällisiä tietoja. Lindex -konserni
suunnittelee tulevaisuudessa toteuttavansa tarkemman
ja kattavamman arvioinnin varmistaakseen jatkuvan
yhdenmukaisuuden kehittyvien ilmastoskenaarioiden ja
sääntelyvaatimusten kanssa.
E4 BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA
EKOSYSTEEMIT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Lindex-divisioona on arvioinut biologisen monimuotoisuuden
vaikutuksia WWF:n luontoriskityökalun avulla ja
soveltanut sitä koko divisioonan arvoketjuun. Suurimmat
ja merkittävimmät vaikutukset havaittiin raaka-aineiden
hankinnassa ja tekstiilien märkäkäsittelyssä, jotka liittyvät
pääasiassa puuvillan ja viskoosin hankintaan ja joiden
toimipaikat ja tehtaat sijaitsevat Intiassa, esimerkiksi
Gujaratissa, Nagpurissa ja Odishassa. Stockmann-
divisioona ei ole arvioinut toimia, jotka vaikuttavat
kielteisesti luonnon monimuotoisuudelle herkkiin alueisiin.
Uhanalaisiin lajeihin vaikuttavia toimia ei ole havaittu.
Maaperän huonontumiseen liittyvät olennaiset kielteiset
vaikutukset on raportoitu kohdissa
ESRS 2 – SBM3 Lindex
konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Konserni ei kuitenkaan ole havainnut merkittäviä kielteisiä
vaikutuksia aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen.
Hallituksen toimintakertomus
33
Resilienssianalyysin tulokset
Riskin tyyppi | Riskin aihe | Riskin kuvaus | Aikaväli | Strategia ja liiketoimintamalli riskien lieventämiseksi kestävyyden lisäämiseksi Ilmastoon liittyviä toimia ja resursseja kuvataan tarkemmin kohdassa E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit. |
Siirtymäriskit | Sääntelyyn liittyvät riskit KESKITASO | Ilmastotavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi aiheuttaa vestointien mahdollisiin menetyksiin sidosryhmien lisääntyneen Jos konserni ei onnistu saavuttamaan tavoitteitaan, sidosryhmien kiinnostus konsernia kohtaan esimerkiksi asiakkaiden että ra- hoitusalan taholta voi vähentyä. Yritysten velvollisuus raportoida entisestään yhtiön suorituskyvyn avoimuutta. Lindex-konsernin on viimeistään vuonna 2028 asetettava tieteeseen perustuva ilmastotavoite, laadittava ilmastotekojen etenemissuunnitelma | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on sitoutunut Science Based Target laatinut ilmastosiirtymäsuunnitelma 2030 tavoitteen täyttämiseksi ja toteuttanut säännöllistä seurantaa ja edistymisraportointia siirtymäsuunnitelmaan liittyen. |
Sääntelyyn liittyvät riskit KORKEA | Tuotteisiin ja tuotantoon minen. Vähimmäisvaatimusten suhdanteen laskuun. Tuotteisiin ja lisää kustannuksia Vähimmäisvaatimusten laiminlyönti voi hin ja | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on laatinut strategian liiketoimintamallin muuttamisesta kiertotalouden periaatteiden mukaiseksi. suunnitteluja tuotteita, -toimitusketjun sekä eri -liiketoimintamallit. Lindex-konserni on myös laatinut jäljitettävyyttä jaläpinäkyvyyttä koskevan passin kehittämisen. | |
Teknologia- riskit KESKITASO | Siirtyminen vähäpäästöisempään teknologiaan voi lisätä muotialan investointiriskejä, kun ne pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä arvoketjuissaan. Riittämättömät inves- toinnit uusiutuvien energialähteiden infrastruktuuriin ja sähköistämiseen epäonnistumiseen siirtymisessä pois fossiilisista polttoaineista tuotantomaissamme. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-divisioona osallistuu poliittiseen vuoropuheluun ja teknologiayhteistyöhön tuotanto- maissaan. | |
Teknologiaan liittyvät riskit KESKITASO | Siirtyminen vähäpäästöisempään teknologiaan voi lisätä tekstiilialan ja investointiriskejä, kun ne pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä Tekstiilialan täiskauppiaat voivat joutua kohtaamaan kasvavia kustannuksia ja arvoketjunsa hiilidioksidipäästöjä. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen tuotantomaissa. Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin merkitsee liseen teknologiaan, ja se edellyttää, että maat osoittavat resursseja uusiutuvien energialähteiden infrastruktuuriin. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-divisioonan tuotantotoimistot tukevat toimittajia eri siirtymäsuunnitelmien keittämisessä ja yleisissä myös sitoutunut teknologiayhteistyöhön. | |
Markkinaan liittyvät riskit KORKEA | Raaka-aineiden lisääntyneet kustannukset sääolosuhteiden maailmanlaajuisten Lindex-konserni on erittäin riippuvainen luonnonvaroista, kuten vedestä, pötilat ja vesipula vaikuttavat tuotantoon ja maatalouteen monilla alueilla. Intiassa, jossa suurin osa Lindex-divisi- oonan toimitusketjun puuvillasta viljellään, on jo nyt vakava vesipulan riski, joka vaikuttaa puuvillan saatavuuteen ja hintaan. Metsäraaka-aineen hyödyntäminen on saavuttanut rajansa, hintaan. | Keskipit- kä (5-10 vuotta) | Lindex-konsernilla on vesistrategia, joka tukee toimitusketjun käyttöön vesitehokkaita teknologioita alueilla, joita vesipula koettelee eniten. Lindex-konser- ni on myös laatinut materiaalien muutosstrategian, jossa on selkeät tavoitteet siirtyä kierrätettyihin ja uusiutuviin materiaaleihin kestävyyden oona tekee yhteistyötä Södra skogsägarnan ja Infinited fiberin kierrätyksen edistämiseksi. | |
Maineeseen liittyvät riskit KESKITASO | Ilmastotavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi aiheuttaa investointien mahdollisiin menetyksiin sidosryhmien lisääntyneen huolestuneisuuden vuoksi. Tietoisuus yhtiön ja toimialan kielteisistä vaikutuksista ilmastonmuutokseen aiheuttaa todennäköisesti muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Kuluttajat esimerkiksi ostavat vähemmän vaatteita, synteettisistä kuiduista siirrytään pois ja pikamuotibrändeiltä ostetaan | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on sitoutunut Science Based laatinut lmastosiirtymäsuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi divisioona on myös laatinut strategian liiketoiminnan muuttamisesta kiertotalouden teiden mukaiseksi. Strategia sisältää kiertotaloustuotteet, kiertotalouden kiertotalouden liiketoimintamallit. | |
Maineeseen liittyvät riskit KESKITASO | Ilmastotavoitteiden tointien mahdollisiin Tietoisuus yhtiön toimialan kielteisistä ilmastovaikutuksista voi julkisuus voi aiheuttaa muutoksia konserniin. | Lyhyt (<5 vuotta) | Konsernin kestävyysstrategiat mahdollistavat luottamuksen rakentamisen sen brändeihin ja tarjontaan.Kestävyyteen liittyvä läpinäkyvyys maan luottamusta ja lisäämään asiakasuskollisuutta. | |
Fyysiset riskit | Akuutit riskit KESKITASO | Liikevaihdon lasku äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien toimitusketjun häiriöiden jotka ovat Ilmastonmuutoksesta ääri-ilmiöiden, kuten äärimmäisen helteen, lisääntyminen voi aiheuttaa häiriöitä myyntipisteissä. Tämä voi johtaa | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on laatinut toimitusketjustrategian, joka lähituotantoon, konserni on laatinut tyihin ja uusiutuviin Infinited Fiberin |
Krooniset riskit KORKEA | Raaka-aineiden lisääntyneet kustannukset sääolosuhteiden maailmanlaajuisten muutosten vuoksi. Läm- pötilan muutokset, lämpöstressi, veden niukkuus ja merenpinnan nousu vaikuttavat toimitusketjun toiminnallisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat siihen, missä ja miten vaatteita ja sekä raaka-aineiden saatavuuteen että kustannuksiin. | Keskipit- kä (5-10 vuotta) | Lindex-konserni on laatinut toimitusketjustrategian, joka lähituotantoon, konserni on laatinut tyihin ja uusiutuviin Infinited Fiberin |
Hallituksen toimintakertomus
34
Alue | Mahdollisuuden kuvaus | Aikaväli | Strategia ja liiketoimintamalli mahdollisuuksien hyödyntämiseksi |
Resurssitehokkuus KESKITASO | Kustannusten alentaminen ja tuottoa investoinneista Energiatehokkuuteen investoiminen myymälöissä, toimistoissa ja toimittajakannassa alentaisi toiminta- täisi samalla päästöintensiteettiä. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on asettanut tavoitteita ja toimintasuunnitelmia energian käytön vähentämiseksi koko arvoketjussaan ja tukee toimittajiaan asetta- maan tavoitteita ja kehittämään uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä varten. Katso lisätietoja toinnista. |
Tuotteet & palvelut KORKEA | Sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus ilmastokriisistä voi lisätä myyntiä ja investointeja, sillä asiakkaat saat- tavat suosia sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden ilmastovaikutukset yhtiöiltä, joihin asiakkaat luottavat ja jotka jakavat heidän Lindex-konsernin vastuullisuusstrategioi- den perusteella on mahdollista houkutella lisää asiakkaita ja lisemmalla ja läpinäkyvämmällä tarjoomalla. Positiivinen maine vaikuttaa myyntiin. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konsernin strategian toteuttaminen ja ilmastoon liittyvien dotusten täyttäminen voi johtaa markkinaosuuden ja selkeä viestintä vastuullisuudesta voivat lisätä asiakasuskollisuutta. |
Tuotteet & palvelut KORKEA | Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalliin — tuotevolyymien optimointi, suunnittelu pitkäikäisyyden ja kiertotalouden mukaan sekä kierrätettyjen ja kierrätettävien nen liiketoimintamahdollisuus. Tietoisuuden lisääminen ilmastokriisistä voi ihmisiä kannustetaan siirtymään uusiin tapoihin nauttia muodista ilman vaatetuotantoon liittyviä ilmastovaikutuksia. Tämä muutos vähentää Lindex-konsernin ilmastovaikutusta ja tarjoaa perinteistä liiketoimintamallia | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni valmistautuu laajentamaan uudelleenmyyntiä ja testaa ja skaalaa jatkuvasti uusia liiketoimintamalleja ja uusia tulovirtoja, tekaappi-, vuokraus- |
Tuotteet & palvelut KORKEA | Siirtyminen kiertotalouden liiketoimintamalliin — tuotevolyymien kiertotalouden mukaan sekä kierrätettyjen ja kierrätettävien nen liiketoimintamahdollisuus. Tuotevolyymien optimointi, hinnanalennusten myynnin lisääminen eivät ainoastaan vähennä absoluuttisia päästöjä, vaan ne ovat myös tärkeä tekijä kustannusten vähentämisessä. On mahdollista optimoida jokaisen tuotetun tuotteen ja varmistaa, että oikea tuote on oikeassa paikassa | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni on ottanut käyttöön toimitusketjustrategian, johon sisältyy toimintojen siirtäminen lähelle. Analytiikan hyödyntäminen tietoon perustu- vien päätösten tekemisessä parantaa entisestään ennakointia ja ylituotantoa. Investointi Lindex-divisioonan sen ja sen kehittäminen virtaviivaistaa varastoja eri kanavissa asiakastarpeet tehokkaammin. |
Resilienssi KORKEA | Riippuvuuden vähentäminen neitseellisistä materiaaleista sekä tävyyden parantaminen voivat auttaa vähentämään kustannuksia kestävyyttä. Kierrätysmateriaalien käytön laajentaminen ja siirtyminen uusiutuvaan neitseellisten raaka-aineiden, kuten puuvillan osalta voi vähentää yhtiön materiaalista haavoittuvuutta ja parantaa sekä viljelijöiden että yrityksen liiketoiminnan ilmastokestävyyttä. | Lyhyt (<5 vuotta) | Lindex-konserni kasvattaa kierrätysmateriaalien osuutta ja pyrkii yhdistä- mään teknologian, infrastruktuurin, raaka-aineet sekä rahoituksen, kierrätyskuitujen kaupallinen laajentuminen olisi toteuttamiskelpoisempaa alan yhteistyöllä ja sitoumuksilla. Lindex-konserni investoi siin Intiassa, missä suurin osa konsernin puuvillasta viljellään, auttaakseen viljelijöitä siirtymään uudistavan viljelyn käytäntöihin. |
Hallituksen toimintakertomus
35
S1 OMA TYÖVOIMA
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
IRO1:n Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis ja arviointiprosesseista
yksilöidyt todelliset ja mahdolliset vaikutukset
– rajoitettu
järjestäytymisvapaus, työn ja yksityiselämän tasapainoon
liittyvät haasteet, työterveys - ja työturvallisuusolosuhteet,
syrjintä työpaikalla sekä moninaisuuden, tasa -arvon ja
osallisuuden edistäminen – liittyvät luontaisesti konsernin
strategiaan ja liiketoimintamalliin.
Määritellessään todellisia ja mahdollisia vaikutuksia konser-
nin työvoimaan konserni on ottanut huomioon kaikki työn-
tekijät, joihin vaikutukset voivat kohdistua, mukaan lukien
myymälöissä, toimistoissa ja varastoissa työskentelevät
työntekijät sekä vakituisissa ja määräaikaisissa työsuhteissa
olevat työntekijät. Jotkin vaikutukset voivat olla tarkkoja ja
rajoittua tiettyihin työntekijöihin työsuhteen tyypin ja sijainnin
vuoksi, kuten myymälähenkilökuntaan, varastohenkilökun-
taan ja tuotantotoimiston henkilökuntaan. Lisäksi konserni
on ottanut huomioon muut kuin työsuhteiset työntekijät,
jotka työskentelevät konsernin tiloissa. Kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin perusteella konserni ei ole havainnut
lapsityövoimaan tai pakkotyöhön liittyviä kielteisiä vaiku-
tuksia omassa toiminnassaan, eikä sen toiminnoissa ole
havaittu näihin liittyviä riskialueita.
Olennaisiin myönteisiin vaikutuksiin liittyen, konsernin
pyrkimykset edistää monimuotoisuutta, tasa-arvoa
ja osallisuutta voivat vaikuttaa myönteisesti kaikkiin
työntekijöihin ja muihin työntekijöihin lisäämällä
heidän tietoisuuttaan ja ymmärrystään näistä aiheista,
parantamalla työntekijöiden välisiä suhteita ja edistämällä
yhteenkuuluvuudentunnetta. Konserni ei ole tunnistanut
omaan työvoimaansa liittyviä olennaisia riskejä tai
mahdollisuuksia eikä ilmastonmuutokseen liittyvästä
siirtymäsuunnitelmasta aiheutuvia olennaisia vaikutuksia.
Hallituksen toimintakertomus
36
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se, miten vaikutukset huomioidaan strategiassa ja liiketoimintamallissa
Vaikutus | Todellinen tai potentiaalinen (T/P) | Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin | Vaikutusten huomiointi strategiassa ja liiketoimintamallissa |
Rajoitettu yhdistymisvapaus | P | Toiminta maissa, joissa järjestäytymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja on rajoitettu. Tämä voi johtua oikeudellisista puitteista ja poliittisesta ympäristöstä. Nämä rajoitukset järjestäytyä ja neuvotella tehokkaasti, mikä saattaa vaikuttaa kielteisesti yksittäisiin tapahtumiin, koska sitä kokee vain pieni määrä työntekijöitä | Parannetaan due diligence -prosesseja, integroidaan ihmisoikeusperiaatteet osaksi toimintoja sekä että käytössä on asialliset valitusmekanismit. |
Työ- tasapaino | T | Konsernin liiketoimintamalli, johon kuuluu vähittäismyymälöitä ja jakelukeskuksia, on riippuvainen työehtosopimusten joustavuudesta kysynnän vaihteluiden vuoksi. Tämä aiheuttaa osa-aikaisille aikatauluja ja epävakaita työoloja, jotka saattavat vaikuttaa työntekijän mahdollisuuksiaan nauttia elämästä työn ulkopuolella ja vaikuttaa heidän taloutensa vakauteen. Vaikutuksen voidaan katsoa olevan laaja, koska konsernissa työskentelee paljon myymälähenkilökuntaa. | Ennakoitavissa olevien työvuorosuunnitelmien käyttöönotto ja joustavien järjestelyjen tarjoaminen. |
Työterveys ja -turvallisuus | P | Varasto- turvallisuuden. Lisäksi riskit kasvavat varastoilla silloin, kun kysyntä on kasvussa. Puutteet työterveydessä ja -turvallisuudessa voivat johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen poissaolojen lisääntymiseen. Mahdolliset vaikutukset voivat olla joko laajoja tai yksittäisiin tapahtumiin liittyviä. | Investoinnit työturvallisuuskoulutukseen, parempiin laitteisiin ja vaatimustenmukaisuuden valvontaan. |
Syrjintä työpaikalla | P | Konsernin liiketoimintamalli, joka toimii eri maantieteellisillä alueilla, lisää esimerkiksi sukupuoleen, alkuperään, ikään tai vammaisuuteen perustuvan syrjinnän mahdollisuutta. Mahdollinen hyvinvointiin ja konsernin maineeseen työnantajana. Mahdolliset vaikutukset | Selkeät toimintaperiaatteet, kuten ihmisoikeuspolitiikka, syrjintäpolitiikka sekä loukkauksia ja häirintää koskeva politiikka, sekä monimuotoisuussuunnitelmamme ja arvosuunnitelma. |
Monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden (DEI) edistäminen | P | Konserni voi vaikuttaa myönteisesti edistämällä monimuotoisuutta, osallistavamman ja hyväksyvämmän työympäristön, mikä voi lisätä merkittävästi työntekijöiden osaamista ja tietämystä sekä parantaa heidän yleistä hyvinvointiaan. Mahdolliset vaikutukset | Järjestetään monimuotoisuutta ja osallisuutta käsitteleviä koulutustilaisuuksia, osallistutaan erilaisiin verkostoihin, kuten monimuotoisuusverkostoon (Diversity Charter), ja sitoudutaan avoimiin ja oikeudenmukaisiin rekrytointiprosesseihin. Seurataan ja tarkistetaan aktiivisesti käytäntöjä, ihmisoikeusnormien noudattaminen ja parannetaan jatkuvasti työyhteisön kulttuuria. |
S2 ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
IRO1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis ja arviointiprosesseista
yksilöidyt todelliset ja potentiaaliset vaikutukset –
tekstiiliteollisuuden riittämättömät palkat, toimitusketjun
työntekijöiden rajoitettu järjestäytymisvapaus, työterveys-
ja työturvallisuusolosuhteet, monimuotoisuus ja syrjintä,
lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö toimitusketjussa - liittyvät
luontaisesti konsernin strategiaan ja liiketoimintamalliin.
Monimuotoisuuteen ja syrjintään liittyvät todetut todelliset
ja mahdolliset vaikutukset liittyvät olennaisiin riskeihin ja
mahdollisuuksiin, jotka on tuotu esiin kaksinkertaisessa
olennaisuusarvioinnissa. Jos arvoketjussa tapahtuvan
syrjinnän mahdollinen vaikutus toteutuu tai jos konserni ei
onnistu riittävästi lieventämään vaikutuksia, yhtiöön kohdistuu
maineeseen ja uskottavuuteen liittyvä riski. Vaikutusten
toteutuminen voi myös vaikuttaa kielteisesti konsernin
taloudelliseen asemaan ja johtaa liikekumppaneiden
mahdolliseen menettämiseen. Toisaalta konsernilla on
mahdollisuus parantaa brändin tunnettuutta edistämällä
sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta koko arvoketjussa.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia todellisia ja
potentiaalisia vaikutuksia kartoittaessaan konserni on
Hallituksen toimintakertomus
37
tarkastellut tuotantoketjunsa alkupäässä työskenteleviä
työntekijöitä. Tarkastelu ei kata jakelua arvoketjun alku-
tai loppupäässä kuten esimerkiksi loppupään jakeluun,
myyntiin ja hävittämiseen osallistuvia työntekijöitä.
Kielteiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa arvoketjun
alkupäähän, jossa vaatteiden valmistus, tekstiilien
tuotanto ja raaka-aineiden hankinta tapahtuvat, erityisesti
maissa, joissa sääntely on heikompaa. Lindex-divisioona
on todennut, että seuraavat työntekijät ovat erityisen
haavoittuvassa asemassa: naiset, siirtotyöläiset, nuoret
työntekijät ja ammattiyhdistysten jäsenet. Naisiin kohdistuu
suurempi riski kielteisistä vaikutuksista, kuten sukupuoleen
perustuvasta syrjinnästä, häirinnästä, eriarvoisesta
palkasta ja urakehityksen rajoittamisesta. Siirtotyöläisillä on
suurempi riski kielteisiin vaikutuksiin kielimuurien, rajallisen
oikeussuojan ja hyväksikäyttävien rekrytointikäytäntöjen
vuoksi. Myös nuorten työntekijöiden fyysiseen kehitykseen
ja turvallisuuteen kohdistuu erityisiä riskejä, kun heille
annetaan toistuvia tehtäviä tai kun he käyttävät raskaita
koneita ilman riittävää koulutusta. Ammattiliittojen jäseniin
kohdistuu suurempi riski kielteisistä vaikutuksista, kuten
kostotoimista, pelottelusta ja irtisanomisesta. Nämä
erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät on
tunnistettu Lindex-divisioonan ihmisoikeuksia koskevan
huolellisuusprosessin (HRDD) avulla. Stockmann-divisioona
ei ole yksilöinyt haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä,
vaan käsittelee arvoketjun työntekijöitä yleisellä tasolla.
Lapsi- ja pakkotyön riski on erityisen suuri alueilla, joilla
sääntelyn täytäntöönpano on heikompaa, ja riski on
suurin maataloudessa, raaka-aineiden tuotannossa,
puuvillanviljelyssä ja tekstiilituotannossa. Arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset
ovat laajalle levinneitä ja järjestelmällisiä erityisesti alueilla,
joilla sääntely on heikkoa, kuten Bangladeshissa, Kiinassa,
Intiassa, Pakistanissa ja Turkissa. Tällä hetkellä konserni ei
ole tunnistanut arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia
myönteisiä vaikutuksia.
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se, miten vaikutukset huomioidaan
strategiassa ja liiketoimintamallissa
Vaikutus | Todellinen tai potentiaalinen (T/P) | Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin | Vaikutusten huomiointi strategiassa ja liiketoimintamallissa |
Tekstiili- teollisuuden riittämättömät palkat | T | Tekstiiliteollisuuden kustannustason tuotantomaissa, perustoimeentuloon. Vaikutus arvoketjun työntekijöihin on sidoksissa konsernin liiketoimintamalliin, koska sen arvoketjuun kuuluu työntekijöitä | Konserni sitoutuu ihmisarvoisiin työoloihin arvoketjuissaan ja yhteistyöhön muiden kanssa silloin, kun työntekijöiden oikeuksien loukkauksia havaitaan. Konserni näkee, että työolojen parantaminen on yhteistyötä eri tahojen välillä, johon osallistuvat työnantajat, työntekijät, hallitukset, ammattiliitot ja työntekijäjärjestöt. Konserni tekee tiivistä kaupallisten tavarantoimittajien kanssa luodakseen kannustavan ympäristön, jossa naisilla on samat mahdollisuudet kuin miehillä. Lindex-divisioona käsittelee näitä vaikutuksia due diligence -prosessilla, avoimuusvaatimuksilla ja kattavilla kestävän kehityksen viitekehyksillä, joihin kuuluvat hankintakäytännöt, itsearvioinnit, sosiaalinen auditointi, toimeentulon turvaava palkkastrategia, toimittajien avoimuuden ja toimitusketjun jäljitettävyyden parantaminen, työntekijöiden oikeuksien turvaaminen, lapsityövoiman käytön ja modernin orjuuden ehkäisemiseen tähtäävien toimintalinjojen sekä We Women -johtamisohjelman käyttö. Tällä hetkellä Stockmann-divisioonalla ei ole käytössä due diligence -prosessia. |
Toimitusketjun työntekijöiden rajoitettu järjestäytymis- vapaus | P | Maissa, joissa konserni hankkii valmistaa tuotteita, ammattiliittojen työehtosopimusneuvotteluja koskevat rajoitukset voivat merkittävästi rajoittaa työntekijöiden neuvotella paremmista olosuhteista. johtua konsernin hankintastrategiasta työsuojelu voi olla puutteellista. | |
Työterveys ja -turvallisuus | P | Konserni hankkii alueilta, kuten Bangladeshista, Kiinasta, Intiasta, Turkista, joissa voi olla riski riittämättömistä työterveys- ja -turvallisuusstandardeista, kuten rakenteellisista ongelmista ja työpaikkaväkivallasta. | |
Moni- muotoisuus ja syrjintä | P | Mahdollinen sukupuoleen perustuva seksuaalinen häirintä ja epätasa erityisesti tekstiilialan naispuolisille työntekijöille voivat olla seurausta konsernin globaalista | |
Lapsityövoiman käyttö toimitusketjussa | P | Lapsityövoiman käytön riski toimitusketjussa, erityisesti alueilla, joilla sääntelyn valvonta merkittävä riski konsernille. Lapsityövoima alhaisen kustannustason tuotantoalueisiin. | |
Pakkotyövoiman käyttö toimitusketjussa | P | Pakkotyö, erityisesti alueilla, joilla haavoittuvaisia lainsäädännön heikon täytäntöönpanon vuoksi, voi olla riski, joka liittyy konsernin toimitusketjun hallintaan, johon kuuluu maailmanlaajuisten toimitusketjujen ulkoistaminen. |
Hallituksen toimintakertomus
38
S3 VAIKUTUSTEN KOHTEENA OLEVAT
YHTEISÖT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
ESRS 2 IRO1:n Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis ja
arviointiprosesseista
tunnistetut potentiaaliset vaikutukset
– puhtaan veden saatavuus, puhtaan veden saatavuuden
parantaminen, toimitusketjun vaikutukset yhteisöjen
oikeuksiin ja vaikutukset yhteisöihin, joissa tuotteet
hävitetään – liittyvät luontaisesti konsernin strategiaan ja
liiketoimintamalliin.
Määritellessään mahdollisia vaikutuksia yhteisöihin, joihin
konsernin toiminta vaikuttaa, konserni on ottanut huomioon
kaikki arvoketjunsa yhteisöt, joihin se voi olennaisesti
vaikuttaa. Näihin kuuluvat yhteisöt, jotka liittyvät konsernin
tuotteiden tuotantoketjun alkupään arvoketjuun, kuten
raaka-aineiden hankintaan ja tuotantoprosesseihin
osallistuvat yhteisöt, sekä yhteisöt, jotka liittyvät
tuotantoketjun loppupään arvoketjuun, erityisesti käytettyjen
tuotteiden hävittämiseen liittyen.
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ovat konsernin
alkupään arvoketjun yhteisöt ja käytettyjen tuotteiden
hävittämiseen liittyvän arvoketjun loppupään yhteisöt.
Vaikka alkuperäiskansoja arvioitiin osana arviointia, niiden
ei katsottu olevan olennaisia konsernin toiminnan kannalta.
Potentiaalisten kielteisten vaikutusten katsotaan olevan
laajalle levinneitä ja systeemisiä tuotantoketjun alkupään
arvoketjussa. Konserni ei ole tunnistanut olennaisia riskejä
tai mahdollisuuksia, jotka liittyvät vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin. Lindex-divisioonan ihmisoikeuksia
koskevan due diligence -prosessin avulla on yksilöity
ne yhteisöt, joihin divisioonalla on tai voi olla kielteisiä
vaikutuksia tai joihin kohdistuu suurempi riski vahingon
aiheutumisesta.
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se,
miten vaikutukset huomioidaan strategiassa ja liiketoimintamallissa
Vaikutus | Todellinen tai potentiaalinen (T/P) | Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin | Vaikutusten huomiointi strategiassa ja liiketoimintamallissa |
Puhtaan veden saatavuus | P | Tekstiilien valmistus merkittävää saastumista paikallisissa vesistöissä, mikä vaikuttaa yhteisöjen puhtaan veden Tämä vaikutus liittyy konsernin konsernin liiketoimintamalli ja puuvillanviljelyyn riskialttiilla alueilla. | Lindexin ja WaterAidin kumppanuus puhtaan veden saatavuuden parantamiseksi ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi Bangladeshin RMG-työläisyhteisöissä. Ohjelma hyödyttää naisia vapauttamalla aikaa koulutukseen, työhön ja yhteisölliseen toimintaan sekä lisäämällä heidän itseluottamustaan ja terveyttään. Ohjelma vahvistaa konsernin brändiä vesivastuullisena yrityksenä ja johtavana toimijana, joka parantaa naisten vaikutusmahdollisuuksia. |
Puhtaan veden saatavuuden parantaminen | P | Lindex-divisioonan kumppanuus puhtaan veden saatavuuden parantamiseksi työntekijäyhteisöissä vaikuttaa divisioonan maineeseen ja paikallisyhteisöjen terveyteen. Konserni on sitoutunut tukemaan yhteisön hyvinvointia ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä RMG (Readymade Garments) -yhteisöissä. | |
Toimitusketjun vaikutukset yhteisöjen oikeuksiin | P | Konsernin toimitusketjuun liittyvät puuvillanviljelyn ja tekstiilituotannon syrjäyttää paikallisia yhteisöjä, häiritä resurssien, kuten ruoan ja veden, saatavuutta ja edistää ympäristön tilan heikkenemistä. | Lindex-divisioona vähentää näitä riskejä ottamalla käyttöön kestäviä vesihuoltokäytäntöjä, poistamalla vaarallisten ja myrkyllisten aineiden päästöt toimitusketjusta, parantamalla jätehuoltoa ja tekemällä yhteistyötä kumppaneiden kanssa ekosysteemien ja yhteisöjen suojelemiseksi. |
Vaikutukset yhteisöihin paikoissa, joissa tuotteet hävitetään. | P | Konsernin tuotteet saattavat lopulta kaatopaikoille jätteeksi tai ne heitetään lähiympäristössä, mikä aiheuttaa pilaantumista. Tämä voi olla suora seuraus konsernin liiketoimintamallista. |
Hallituksen toimintakertomus
39
S4 KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Alaluvussa
ESRS 2 IRO1:n Kuvaus olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis ja
arviointiprosesseista
tunnistetut mahdolliset vaikutukset –
tuotteiden ja turvallisuuden vaatimustenmukaisuus, kattava
valikoima ja vastuulliset markkinointikäytännöt – liittyvät
luontaisesti konsernin strategiaan ja liiketoimintamalliin.
Tunnistetut mahdolliset vaikutukset liittyvät olennaisiin
riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka on tuotu esiin
kaksinkertaisessa olennaisuuden arviointiprosessissa.
Jos jokin näistä mahdollisista vaikutuksista toteutuu tai
jos konserni ei onnistu lieventämään nykyisiä vaikutuksia
riittävästi, on olemassa riski kuluttajien vastareaktiosta,
jos markkinoinnissa ja valikoimassa ei huomioida
inklusiivisuutta. Sitä vastoin on mahdollista parantaa
bränditunnettuutta suunnittelemalla vaatteita erilaisille
vartalotyypeille ja tuomalla markkinoinnissa esiin erilaisia
naisia ja lapsia. Tämä lähestymistapa voi houkutella lisää
asiakkaita ja luoda pitkäaikaista arvoa, kun konserni
osoittaa näkyvästi sitoutumisen monimuotoisuuteen ja
osallisuuteen.
Määritellessään mahdollisia vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin konserni on ottanut huomioon kaikki
asiakasryhmät, joihin se todennäköisesti vaikuttaa
olennaisesti. Tämä kattaa myös asiakasryhmät kuten naiset
ja lapset, jotka voivat olla erityisen alttiita markkinointi- ja
myyntistrategioiden vaikutuksille. Ensisijaiset mahdolliset
Vaikutus | Todellinen tai potentiaalinen (T/P) | Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin | Vaikutusten huomiointi ja strategiassa ja liiketoimintamallissa |
Tuotteiden ja turvallisuuden vaatimusten- mukaisuus | P | Konsernin vastuu tuotteiden, vaatteiden, turvallisuuden suoraan sidoksissa sen liiketoimintamalliin. Turvallisuusstandardien noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin terveys- | Tuoteturvallisuuteen liittyvien vaikutusten lieventämiseksi Lindex-divisioonalla on käytössä rajoitettujen (RML) sekä tuotetestausta ja lasten turvallisuuteen liittyviä suunnitteluohjeita ja koulutusta suunnittelijoille ja laadunvalvojille. |
Kattava valikoima | P | Konsernin kyky tarjota kattava jotka edustavat erilaisia vartalotyyppejä, sukupuolia ja kulttuurisia mieltymyksiä, liittyy suoraan sen strategiaan tarjota paras asiakaskokemus. Osallistavan tuotevalikoiman puuttuminen vahingoittaa konsernin brändimielikuvaa ja ylläpitää kielteisiä stereotypioita. | Konsernilla on käytössään vastuullisen markkinoinnin politiikka. Konsernin markkinoinnissa on monipuolinen edustus. Lindex-divisioonalla on korkea päämäärä naisten voimaannuttamisessa ja inspiroimisessa. Lindex- divisioona tarjoaa työntekijöilleen asianmukaista koulutusta kielteisten vaikutusten lieventämiseksi. |
Vastuulliset markkinointi- käytännöt | P | Konsernin markkinointikäytännöt, erityisesti kuvastot naisista ja lapsista voivat vaikuttaa kuluttajien käsityksiin ja käyttäytymiseen. konserni ei harjoita vastuullista markkinointia, edistää epärealistisia kauneusihanteita, vahingoittaa kuluttajien itsetuntoa ja mielenterveyttä. |
Vaikutus ja sen yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä se,
miten vaikutukset huomioidaan strategiassa ja liiketoimintamallissa
kielteiset vaikutukset liittyvät yksittäisiin tapauksiin. Konserni
ei ole havainnut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä
olennaisia myönteisiä vaikutuksia. Konserni on tunnistanut
tärkeimmät kuluttajatyypit ja loppukäyttäjät analysoimalla
toimialojensa liiketoimintamalleja sekä myyntitietoja,
ostotottumuksia ja asiakkaiden sitoutumista koskevia tietoja.
Tämä koskee myös kuluttajia ja loppukäyttäjiä, joihin voi
kohdistua kielteisiä vaikutuksia tai joihin kohdistuu suurempi
vahingon riski. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvista
vaikutuksista aiheutuvat olennaiset riskit ja mahdollisuudet
koskevat erityisesti naisten ja lasten kaltaisia ryhmiä.
Hallituksen toimintakertomus
40
IRO–1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Vuonna 2024 Lindex-konserni suoritti kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin yksilöidäkseen ja arvioidakseen
konsernin eri kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet. Arviointi suoritettiin molemmissa
divisioonissa ja havainnot sisällytettiin konsernitason
arviointiin. Konserni on aiemmin arvioinut keskeiset
liiketoimintariskinsä. Joitakin riskejä on arvioitu vähemmän
olennaisiksi kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa,
mutta näitä kahta arviointia yhdenmukaistetaan edelleen
tulevina vuosina. Jäljempänä kuvattua prosessia on
sovellettu vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseen eri kestävän kehityksen aihealueilla, kuten
ilmastonmuutos, pilaantuminen, vesivarat, biologinen
monimuotoisuus, resurssien käyttö ja kiertotalous, oma
työvoima, arvoketjun työntekijät, vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt, kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä
liiketoiminnan harjoittaminen. Arvioinnissa on tarkasteltu
kunkin kestävän kehityksen aiheen osa- ja osa-osa-aiheita.
Arviointia fasilitoi ulkopuoliset asiantuntijat, ja se toteutettiin
neljässä vaiheessa:
Taustatutkimus:
Lindex-konsernin toimintaympäristö
analysoitiin alustavien vaikutusten, mahdollisten riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Kolmannen
osapuolen asiantuntija suoritti kattavan analyysin, jossa
nämä vaikutukset yksilöitiin suhteessa ESRS:n ennalta
määriteltyyn luetteloon arvioinnissa huomioon otettavista
kestävään kehitykseen liittyvistä seikoista (AR 16). Tässä
vaiheessa tutkittiin myös konsernin toimintaa, palveluja ja
liiketoimintamalleja.
Sidosryhmävuoropuhelu:
Sekä Lindex- että Stockmann-
divisioonan keskeisille sidosryhmille tehtiin kattava
kyselytutkimus. Sidosryhmiin kuuluivat hallituksen jäsenet,
työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat ja näiden lisäksi
Lindex-divisioonan osalta johto, kansalaisjärjestöt,
paikallisyhteisöjen edustajat ja myymäläpäälliköt. Kyselyn
avulla sidosryhmät saivat mahdollisuuden arvioida kunkin
kestävään kehitykseen liittyvän asian vaikutuksia ja
taloudellisia vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä. Lisäksi valikoituja sidosryhmiä haastateltiin
syvällisemmän palautteen keräämiseksi.
Analyysi:
Kolmannen osapuolen asiantuntijat käsittelivät,
priorisoivat ja arvioivat kyselyn tiedot eri kestävyysaiheiden
osalta. Arviointi perustui painotettuihin pisteytyksiin, joissa
otettiin huomioon sidosryhmien merkitys ja aikahorisontti.
Kokonaisvaikutuksen määrittämiseksi analyysissä
yhdistettiin murto-osapisteet, aikahorisontin painotukset ja
sidosryhmien painotukset. Tämän jälkeen tulokset esiteltiin
Lindex- ja Stockmann-divisioonien johtoryhmille validointia
varten.
Molempien divisioonien osalta sidosryhmäkyselyn
ja määrällisen datan analysoinnin tulokset syötettiin
tämän jälkeen kestävyysdatan hallinnointijärjestelmän
kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin työkaluun
lisäarviointia varten. Lisäarvioinnissa noudatettiin
järjestelmän metodologista lähestymistapaa. Vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin yhteistyössä Lindex - ja
Stockmann-divisioonien avainhenkilöiden ja ulkopuolisten
asiantuntijoiden kanssa.
Lopuksi divisioonatason arviointeja tarkasteltiin
konsernitasolla. Konsernin kannalta olennaiset aiheet
valittiin siten että olennaisuuden arvioinnit ja niiden merkitys
koko konsernille otettiin huomioon. Joitakin aiheita, jotka
olivat olennaisia vain Stockmann-divisioonan kannalta, ei
pidetty olennaisina konsernin kannalta.
Raportointi:
Sekä sidosryhmien sitouttamisprosessin että
johtoryhmän työpajojen tulokset raportoitiin ja esiteltiin
molemmille divisioonille. Lopulliset konsernitason tulokset
esiteltiin tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vuoden 2024
aikana.
Vaikutusten tunnistamisprosessi
Tunnistetut vaikutukset analysoitiin seuraavien arviointikriteerien
kautta: onko vaikutus todellinen vai potentiaalinen, negatiivinen
vai positiivinen, onko se suoraan konsernin toiminnasta johtuva
vai epäsuora eli onko se seurausta liiketoimintasuhteista.
Vaikutukset tunnistettiin koko konsernin arvoketjussa
ottaen huomioon sekä konsernin oman toiminnan että sen
liikesuhteiden vaikutukset. Vaikutuksia yksilöidessään konserni
tarkasteli tiettyjä toimintoja, liikesuhteita ja maantieteellisiä
alueita, joihin kohdistuu korkeampi riski haitallisista
vaikutuksista. Näihin kuuluivat arvoketjun alkupään toiminnot ja
liikekumppanit maantieteellisillä alueilla kuten Intia, Bangladesh,
Kiina, Pakistan, Turkki ja Vietnam. Vaikutusten arviointipisteet
määritettiin negatiivisten vaikutusten vakavuuden ja
todennäköisyyden perusteella ja positiivisten vaikutusten osalta
niiden mittakaavan, laaja-alaisuuden ja todennäköisyyden
perusteella.
Negatiiviset vaikutukset pisteytettiin vakavuuden –
sisältäen mittakaava, laaja-alaisuuden ja vaikutuksen
korjaamattoman luonteen - ja todennäköisyyden
perusteella. Ihmisoikeuksiin kohdistuvien kielteisten
vaikutusten vakavuus asetettiin todennäköisyyden edelle.
Positiiviset vaikutukset arvioitiin niiden mittakaavan, laaja-
alaisuuden ja todennäköisyyden perusteella.
Hallituksen toimintakertomus
41
Arviointikriteerit:
Vaikutukset pisteytettiin seuraavien
kriteerien perusteella:
Mittakaava - vaikutuksen vakavuus:
1.
2.
lieventää
3.
kohtuullisin keinoin
4.
häiriöitä ja vaativat välitöntä toimintaa
5.
häiriöitä ja pitkäaikaisia vaikutuksia
Laaja-alaisuus - vaikutusten laaja-alaisuus ja niiden
henkilöiden määrä, joihin vaikutukset kohdistuvat:
1.
2.
vaikuttaa pieneen osaan asiakkaista
3.
noin puoleen asiakkaista
4.
5.
Vaikutuksen korjaamaton luonne – kyky kumota vaikutus
1.
2.
3.
kustannuksilla
4.
5.
Todennäköisyys - vaikutuksen toteutumisen todennäköisyys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Vaikutus- ja taloudellisen olennaisuuden
määrittämisessä käytetyt kynnysarvot
Vaikutusten olennaisuuden määrittelyn kynnysarvo sekä
Lindex- että Stockmann-divisioonan osalta asetettiin
seuraavasti: vaikutus katsotaan olennaiseksi, jos sen
vakavuusaste on yli kolme tai jos sen todennäköisyysaste
on neljä. Vaikutuksen vakavuutta painotettiin kuitenkin
enemmän kuin sen todennäköisyyttä.
Lindex- ja Stockmann-divisioonan taloudellisen olennaisuu-
den määrittelyn kynnysarvo asetettiin seuraavasti: vaikutus
katsotaan olennaiseksi, jos sen taloudellisen vaikutuksen
suuruus on yli kolme tai jos sen todennäköisyys on neljä.
Vaikutuksen suuruutta painotettiin kuitenkin enemmän kuin
sen todennäköisyyttä.
Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi
Kunkin tunnistetun riskin ja mahdollisuuden osalta on otettu
huomioon seuraavat kriteerit: riskin ja/tai mahdollisuuden
suora tai välillinen omistajuus ja riskin tai mahdollisuuden
negatiivinen tai positiivinen taloudellinen vaikutus.
Kestävään kehitykseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia
tunnistettaessa otettiin huomioon koko Lindex -konsernin
arvoketju. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessin
aikana konserni on pohtinut vaikutusten ja riippuvuuksien
yhteyttä riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka voivat aiheutua
näistä vaikutuksista ja riippuvuuksista, kuten esimerkiksi
erilaisista tekstiilien raaka-aineista, jotka voivat aiheuttaa
taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia.
Arviointikriteerit
Riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin taloudellisten
vaikutusten suuruuden ja toteutumisen todennäköisyyden
perusteella.
Stockmann-divisioona
Taloudellisen vaikutuksen suuruus (EBIT:nä, divisioonan
sisäisen riskinarvioinnin raja-arvojen mukaisesti):
1.
(500 000–1 250 000 euroa)
2.
(1 250 000–2 500 00 euroa)
3.
(2 500 000–5 000 000 euroa).
4.
(5 000 000–10 000 000 euroa)
5.
(10 000 000–50 000 000 euroa)
Taloudellisen vaikutuksen todennäköisyys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Lindex-divisioona
Taloudellisen vaikutuksen suuruus (EBIT:nä, divisioonan
sisäisen riskinarvioinnin raja-arvojen mukaisesti):
1.
2.
(1 689 000–3 377 000 euroa)
3.
(3 377 000–6 755 000 euroa).
4.
(6 755 000–13 509 000 euroa)
5.
(13 509 000–67 546 000 euroa)
Todennäköisyys:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Hallituksen toimintakertomus
42
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja
päätöksentekoprosessi
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi
molempien divisioonien avainhenkilöt ovat osallistuneet
aktiivisesti päätöksentekoprosessiin. Osana tätä prosessia
molemmat divisioonat järjestivät kaksi työpajaa tulosten
validoimiseksi yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, joihin
kuului myös molempien divisioonien johtoryhmän jäseniä.
Molempien divisioonien kaksinkertaiseen olennaisuuden
arviointiin osallistui henkilöitä useista eri toiminnoista,
kuten kestävyydestä -, strategiasta-, taloudesta-,
kestävyysviestinnästä- sekä henkilöstöhallinnosta vastaavia
henkilöitä.
Kestävyyteen liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä hallitaan
osana konsernin yleistä riskienhallintaprosessia, jota
valvovat hallitus ja sen tarkastusvaliokunta. Konsernin
lakiasiainjohtaja on vastuussa koko organisaation
riskienhallinnan valvonnasta. Kestävyyteen liittyvät
mahdollisuudet tunnistetaan ja niitä hallinnoidaan osana
divisioonien vuotuista strategiaprosessia.
Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistettaessa
ja arvioitaessa divisioonien johtoryhmät osallistuvat
arviointiprosessiin. Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
tulokset on esitelty hallitukselle, ja aihe on jatkossa
keskeisenä osana hallituksen keskusteluja. Molempien
divisioonien kestävän kehityksen strategiat, keskeiset
painopistealueet ja riskinarvioinnit ovat olennainen osa
hallituksen strategista suunnitteluprosessia. Erilaiset
kestävään kehitykseen liittyvät riskit otetaan tarvittaessa
huomioon myös arvioitaessa yrityksen yleistä riskiprofiilia.
Yleistä tietoa vaikutusten ja riskien arviointiprosessista
Olennaisuuden arvioinnissa käytettiin seuraavia lähteitä:
Ulkoiset lähteet, kuten:
•
•
•
•
•
Sisäiset lähteet, kuten:
•
•
•
asiakirjat (Carbon Disclosure Project -asiakirjat,
etenemissuunnitelmat, arvioinnit).
•
ihmisoikeuspolitiikka, lapsi- ja pakkotyöhön liittyvät
toimintasuunnitelmat, eettinen politiikka, Code of
Conduct).
•
konsernin molemmat divisioonat ovat päivittäneet
olennaisuusanalyysinsä säännöllisesti, yleensä kahden
tai kolmen vuoden strategiakausien mukaisesti.
•
sidosryhmäkyselyn tulokset
Keskeinen ero vuoden 2021 prosessien ja nykyisen
lähestymistavan välillä on se, että konserni tarkastelee
nyt ensimmäistä kertaa yhteiskuntaan ja ympäristöön
kohdistuvia vaikutuksiaan eri kestävän kehityksen aiheisiin
liittyvien liiketoimintariskien ja -mahdollisuuksien ohella.
Aiemmin yhtiöllä ei ole ollut olemassa viitekehystä
olennaisuuden kattavaan arviointiin. Nyt prosessissa
noudatetaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatetta
kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ohjeiden mukaisesti.
Koska kaksinkertainen olennaisuus määritellään sekä
määrällisesti että laadullisesti, molemmat divisioonat
päivittävät olennaisuusarviointejaan vuosittain. Näiden
päivitysten perusteella tehdään myös mahdolliset
päivitykset konsernin olennaisuusarvioon.
Arvioinnissa noudatetaan kestävyysraportointidirektiivi
(CSRD) vahvistettuja kriteerejä olennaisuuden
määrittämiseksi. Kaksinkertainen olennaisuusarviointi kattaa
kaikki eurooppalaisissa kestävyysraportointistandardeissa
(European Sustainability Reporting Standards, ESRS)
esitetyt kestävyysseikat. Lindex-konserni analysoi
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESRS 1:n yleisten
vaatimusten lisäyksessä A (AR 16) lueteltujen osa- ja osa-
osa-aiheiden osalta.
Konserni määritteli kullekin mahdolliselle vaikutukselle,
riskeille ja mahdollisuuksille eri aikahorisontit, jolloin ne
voivat toteutua. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa
käytetyt aikahorisontit määritellään seuraavasti:
•
•
5 vuoteen
•
Arvioinnissa otettiin huomioon myös osa vaikutusten
kohteena olevista sidosryhmistä, kun määritettiin
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä sidosryhmät,
kuten toimialan omat työntekijät ja asiakkaat, otettiin
mukaan sidosryhmäkyselyllä osana kaksinkertaista
olennaisuuden arviointiprosessia. Lisäksi kestävyystiedon
käyttäjiä kuultiin kyselyjen ja haastattelujen avulla.
Konsernin arvoketjua tarkasteltiin kunkin tunnistetun
vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden osalta. Arvioinnin
aikana kukin vaikutus, riski ja mahdollisuus kartoitettiin
arvoketjun eri vaiheissa (arvoketjun alkupäässä, omassa
toiminnassa, arvoketjun loppupäässä), ja ne sijoitettiin
arvoketjussa niille kuuluviin paikkoihin.
Hallituksen toimintakertomus
43
Kuvaus aihekohtaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja
arvioimiseksi
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset on tunnistettu ja
arvioitu käyttäen samaa lähestymistapaa, joka on kuvattu
alaluvussa IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista.
Konsernin kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvat
vaikutukset on määritetty päästölaskennan perusteella.
Konserni on tunnistanut ja arvioinut ilmastoon liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksiaan Task Force on Climate-related
Financial Disclosuresin (TCFD) -viitekehyksen avulla. Sekä
siirtymä- että fyysisiä riskejä on tarkasteltu, ja TCFD:n
viitekehyksen mukaisesti on tunnistettu mahdollisuuksia
muun muassa resurssitehokkuuden, energialähteiden,
tuotteiden ja palvelujen, markkinoiden ja kestävyyden
aloilla.
Konserni arvioi kroonisia ja akuutteja ilmastoon liittyviä
riskejä koko arvoketjussa raaka-aineista tuotantoon,
logistiikkaan, myyntiin ja loppukäyttäjiin. Riskit arvioitiin
lyhyellä aikavälillä (alle 5 vuotta), keskipitkällä aikavälillä (5–
10 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 10 vuotta).
Prosessiin kuului riskiluettelon laatiminen, skenaarioiden
määrittely ja aikataulujen asettaminen. Näitä tarkasteltiin ja
priorisoitiin yhteenvedon laatimiseksi eri toimintojen välisten
keskustelujen avulla. Tämä on konsernin ensimmäinen
ilmastoriskien arviointi, ja jatkossa asiaa tarkastellaan
vuosittain jatkuvan parantamisen ja uudelleenarvioinnin
tukemiseksi.
Konserni on analysoinut riskejä Kansainvälisen energiajär -
jestön (IEA) ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) skenaarioiden avulla keskittyen RCP 2.6 ja RCP 8.5
-skenaarioihin. Analyysin pääpaino on ollut sekä parhaan
että pahimman mahdollisen skenaarion hahmottamisessa,
jotta kaikki tieteelliseen tutkimukseen nojaavat todennä -
köiset siirtymävaiheen fyysiset riskit ja epävarmuustekijät
voitiin kattaa.
•
RCP 2.6
edustaa vähäpäästöistä skenaariota, jonka
tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle
1,5–2 °C:een esiteollisesta ajasta. Siinä oletetaan,
että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät välittömästi
ja merkittävästi, että huippu saavutetaan noin vuonna
2020 ja että päästöt vähenevät sen jälkeen jatkuvasti,
jolloin nettopäästöt ovat lopulta negatiiviset vuosisadan
loppuun mennessä. Tämä skenaario on riippuvainen
vahvasta sääntely-ympäristöstä, toimitusketjujen
teknologiakehityksestä ja nopeista muutoksista
kuluttajien käyttäytymisessä.
•
RCP 8.5
on suuripäästöinen skenaario, jossa
oletetaan, että päästöjä pyritään vähentämään vain
vähän, mikä johtaa kasvihuonekaasupitoisuuksien
jatkuvaan kasvuun vuosisadan aikana. Tämä
skenaario viittaa voimakkaaseen lämpenemiseen,
jolloin lämpötila voi nousta 4 °C tai enemmän
esiteollisesta ajasta vuoteen 2100 mennessä,
mikä aiheuttaa merkittäviä ilmastovaikutuksia ja
riskejä ekosysteemeille sekä yhteiskunnille. Tässä
skenaariossa konserni odottaa merkittäviä fyysisiä
riskejä koko arvoketjussa.
Siirtymäriskit:
Konserni on arvioinut siirtymävaiheen
skenaarioihin liittyviä riskejä, erityisesti RCP 2.6:n
tapauksessa. Tähän skenaarioon liittyy merkittäviä lyhyen
aikavälin riskejä, jotka johtuvat esimerkiksi tiukasta
sääntely-ympäristöstä, toimitusketjujen teknologioiden
edellyttämistä muutoksista ja kuluttajakäyttäytymisen
muutoksista.
Fyysiset riskit:
Konserni on arvioinut fyysisiä riskejä
eri skenaarioissa ja ottanut huomioon sekä akuutit että
krooniset riskit. Akuutit riskit, kuten sään ääri-ilmiöt,
vaikuttavat jo nyt joillakin arvoketjun osa-alueilla, ja niiden
odotetaan voimistuvan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.
Kroonisten riskien, kuten lämpötilan muutosten ja veden
saatavuuden, ennustetaan vaikuttavan keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Tätä analyysia tukevat muun muassa
Climate Impact Explorerin kaltaiset työkalut sekä paikalliset
ja kansalliset arvioinnit, kuten Lindex-divisioonan arvioinnit
vesiriskeistä Aqueduct Water Atlas -työkalun avulla sekä
arvioinnit biodiversiteettiriskeistä WWF:n luontoriskityökalun
avulla.
Pilaantuminen
Lindex-divisioona on tutkinut toimipaikkansa sijainnit World
Resources Instituten kehittämän Aqueduct Water Atlas
-työkalun avulla ymmärtääkseen pilaantumiseen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvoketjussa.
Lindex-divisioona on myös kuullut vaikutuksiin liittyviä
eri sidosryhmiä, kuten kansalaisjärjestöjä. Divisioona
ei kuitenkaan ole ollut suoraan vuoropuhelussa
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. Lindex-
divisioona ei sisällyttänyt toimipaikkojen sijainteja tai
liiketoimintojen seulontaa kaksinkertaiseen olennaisuuden
arviointiprosessiin. Ympäristön pilaantumiseen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa on noudatettu samanlaista lähestymistapaa
kuin vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa
yleisesti käytetyssä prosessissa.
Aqueduct Water Atlas-työkalun on kehittänyt World
Resources Institute (WRI). Työkalussa käytetty menetelmä
koostuu neljästä eri vaiheesta: ensimmäisessä vaiheessa
tietoja yhdistetään useista lähteistä, joista esimerkkejä ovat
hydrologiset mallit, satelliittihavainnot ja valtion tilastot.
Hallituksen toimintakertomus
44
Toisessa vaiheessa arvioidaan erilaisia indikaattoreita,
joita käytetään veteen liittyvien riskien arvioinnissa.
Kolmannessa vaiheessa tehdään hydrologinen mallinnus,
jossa simuloidaan veden saatavuutta ja kysyntää
eri skenaarioissa. Viimeisessä vaiheessa tehdään
riskinarviointi, jossa vesiriskit analysoidaan yhdistämällä
indikaattorit yhdistetyksi riskipistemääräksi. Keskeisiä
oletuksia ovat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) ilmastoskenaariot, sosioekonomiset skenaariot,
joissa käsitellään väestönkasvua, talouskehitystä ja
maankäytön muutoksia, sekä historiallisista tiedoista
johdetut perusolosuhteet. Lisäksi pilaantumisen
kuormitusta, mukaan lukien maatalouden valumavedet,
teollisuuden päästöt ja yhdyskuntajätevedet, arvioidaan
olemassa olevien tietojen perusteella.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin lisäksi
Stockmann-divisioona ei ole tarkastellut toimipaikkojaan
tai liiketoimintojaan, jotta se voisi tunnistaa todelliset ja
mahdolliset pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä
toteutetun sidosryhmien sitouttamisprosessin lisäksi
Stockmann-divisioona ei ole kuullut vaikutusten kohteena
olevia yhteisöjä.
Vesivarat
Lindex-divisioona on seulonut toimipaikkansa sijainnit
World Resources Instituten kehittämän Aqueduct Water
Atlas -työkalun avulla ymmärtääkseen arvoketjunsa
veteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Aqueduct Water Atlas -työkalussa käytetyt menetelmät
ja oletukset on esitetty edellä, kohdassa, joka käsittelee
pilaantumista. Lindex -divisioona on myös kuullut eri
sidosryhmiä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista,
mukaan lukien kansalaisjärjestöjä, kuten Water Aidia.
Divisioona ei kuitenkaan ole vielä kuullut suoraan
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Lindex -divisioona ei
ole sisällyttänyt toimipaikkojen tai liiketoiminnan seulontaa
kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiprosessiin, ja
vesivaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on noudatettu
samankaltaista lähestymistapaa kuin vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa yleisesti
käytetyssä prosessissa. Luvussa
E3 Vesivarat
kuvataan
maantieteelliset alueet, joilla vesi on olennainen kysymys
toimialan arvoketjussa.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin lisäksi
Stockmann-divisioona ei ole seulonut toimipaikkojaan
tai liiketoimintojaan, jotta se voisi tunnistaa todelliset ja
potentiaaliset vesivaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan.
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä
toteutetun sidosryhmien sitouttamisprosessin lisäksi
Stockmann-divisioona ei ole kuullut vaikutusten kohteena
olevia yhteisöjä.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa on noudatettu
samanlaista lähestymistapaa kuin vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arvioinnin yleisessä prosessissa. Lindex-
konsernilla ei ole toimipaikkoja luonnon monimuotoisuuden
kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, mutta
konserni hankkii raaka-aineita Intian kaltaisista maista ja
vaatteiden märkäkäsittely tapahtuu Bangladeshin, Intian
ja Kiinan kaltaisissa maissa. Raaka-aineiden hankinta
ja märkäkäsittely vaikuttavat kielteisesti näiden alueiden
biologiseen monimuotoisuuteen. Raaka-aineiden hankintaa
ja märkäkäsittelyä pidetään systeemisinä riskeinä, koska
ne vaikuttavat veden niukkuuteen ja konsernin kannalta
kriittisten resurssien ehtymiseen. Konserni on tullut siihen
tulokseen, että näiden kohteiden maa- ja vesialueisiin
liittyviä lieventämistoimenpiteitä on tutkittava tarkemmin
tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä konserni ei ole arvioinut suoraan
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä, mutta maa-
ja vesialueisiin liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä
riskejä sekä mahdollisuuksia arvioitiin konsernin
TCFD-analyysissä. Yleisessä kaksinkertaisessa
olennaisuusarviointiprosessissa ei kuultu suoraan
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on
noudatettu samanlaista lähestymistapaa kuin vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin yleisessä prosessissa.
Konserni ei ole seulonut toimipaikkojaan tai liiketoimintojaan
kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin aikana.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvä
sidosryhmävuoropuhelu on jatkuvaa jäsenyyksien,
kumppanuuksien ja jatkuvien vaikutusarviointien kautta,
mukaan lukien yhteistyö Textile Exchangen kaltaisten
organisaatioiden, korkeakoulujen, sekä eri sidosryhmien
ja tutkimushankkeiden kanssa. Sidosryhmävuoropuheluun
ei sisälly suoraa kuulemista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on
noudatettu samanlaista lähestymistapaa kuin vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien yleisessä arviointiprosessissa.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa on otettu
huomioon molempien toimialojen sijaintipaikat ja toiminnot
sekä niiden toimialat ja liiketoimen rakenteet.
Hallituksen toimintakertomus
45
IRO–2
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Standardi | Tiedonanto vaatimus | Nimi | Sijainti raportissa | Standardi | Tiedonanto vaatimus | Nimi | Sijainti raportissa | |
ESRS 2 | BP-1 | Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet | ESRS 2 Yleiset tiedot | ESRS 2 | MDR-A | Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet resurssit | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |
ESRS 2 | BP-2 | Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | GOV-1 | Hallinto-, johto- | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | GOV-2 | Yrityksen hallinto-, johto- toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | GOV-4 | Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista | ESRS 2 Yleiset tiedot | ESRS 2 | MDR-M | Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |
ESRS 2 | GOV-5 | Riskienhallinta ja sisäinen kestävyysraportoinnin osalta | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | SBM-1 | Strategia, liiketoimintamalli ja | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian kanssa | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | MDR-T | Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |||||
ESRS 2 | IRO-1 | Olennaisten vaikutusten, riskien ja tunnistamis- ja arviointiprosesseista | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | IRO-2 | Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon ESRS-standardien | ESRS 2 Yleiset tiedot | |||||
ESRS 2 | MDR-P | Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet | E1 Ilmastonmuutos E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit S1 Oma työvoima S2 Arvoketjun työntekijät S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |||||
E1 | Taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukaiset tiedot | Ympäristötiedot | ||||||
E1 | E1-1 | Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma | E1 Ilmastonmuutos | |||||
E1 | E1-2 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | E1 Ilmastonmuutos | |||||
E1 | E1-3 | Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit | E1 Ilmastonmuutos | |||||
Hallituksen toimintakertomus
46
Standardi | Tiedonanto vaatimus | Nimi | Sijainti raportissa | Standardi | Tiedonanto vaatimus | Nimi | Sijainti raportissa | |
E1 | E1-4 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät tavoitteet | E1 Ilmastonmuutos | E5 | E5-3 | Resurssien käyttöön ja tavoitteet | E5 Resurssien käyttö kiertotalous | |
E1 | E1-5 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | E1 Ilmastonmuutos | E5 | E5-4 | Resurssien sisäänvirtaukset | E5 Resurssien käyttö kiertotalous | |
E1 | E1-6 | Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt | E1 Ilmastonmuutos | |||||
E5 | E5-5 | Resurssion ulosvirtaukset | E5 Resurssien käyttö kiertotalous | |||||
E1 | E1-7 | Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet | E1 Ilmastonmuutos | |||||
S1 | S1-1 | Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet | S1 Oma työvoima | |||||
S1 | S1-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa | S1 Oma työvoima | |||||
E1 | E1-8 | Sisäinen hiilen hinnoittelu | E1 Ilmastonmuutos | |||||
E2 | E2-1 | Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet | E2 Pilaantuminen | S1 | S1-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden tuomiseksi | S1 Oma työvoima | |
E2 | E2-2 | Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit | E2 Pilaantuminen | |||||
E2 | E2-3 | Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet | E2 Pilaantuminen | S1 | S1-4 | Toimien toteuttaminen kohdistuvien olennaisten vaikutusten ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus | S1 Oma työvoima | |
E2 | E2-4 | Pilaantumiseen liittyvät mittarit | E2 Pilaantuminen | |||||
E3 | E3-1 | Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet | E3 Vesivarat | |||||
E3 | E3-2 | Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit | E3 Vesivarat | |||||
S1 | S1-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S1 Oma työvoima | |||||
E3 | E3-3 | Vesivaroihin liittyvät tavoitteet | E3 Vesivarat | |||||
E3 | E3-4 | Mittarit ja vedenkulutus | E3 Vesivarat | |||||
E4 | E4-1 | Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | S1 | S1-6 | Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | S1 Oma työvoima | |
S1 | S1-7 | Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet | S1 Oma työvoima | |||||
E4 | E4-2 | Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | S1 | S1-8 | Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu | S1 Oma työvoima | |
E4 | E4-3 | Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | S1 | S1-9 | Monimuotoisuuden mittarit | S1 Oma työvoima | |
E4 | E4-4 | Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | S1 | S1-10 | Riittävä palkka | S1 Oma työvoima | |
S1 | S1-14 | Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | S1 Oma työvoima | |||||
E4 | E4-5 | Biologisessa monimuutoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvien vaikutusten mittaaminen | E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | S1 | S1-16 | Ansiotuloa koskevat mittarit kokonaisansiot) | S1 Oma työvoima | |
E5 | E5-1 | Resurssien käyttöön ja toimintaperiaatteet | E5 Resurssien käyttö kiertotalous | S1 | S1-17 | Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset | S1 Oma työvoima | |
E5 | E5-2 | Resurssien käyttöön ja ja resurssit | E5 Resurssien käyttö kiertotalous | S2 | S2-1 | Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet | S2 Arvoketjun työntekijät | |
Hallituksen toimintakertomus
47
Standardi | Tiedonanto vaatimus | Nimi | Sijainti raportissa | Standardi | Tiedonanto vaatimus | Nimi | Sijainti raportissa | |
S2 | S2-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa | S2 Arvoketjun työntekijät | S4 | S4-4 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |
S2 | S2-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | S2 Arvoketjun työntekijät | |||||
S2 | S2-4 | Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus | S2 Arvoketjun työntekijät | S4 | S4-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |
G1 | G1-1 | Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | |||||
S2 | S2-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S2 Arvoketjun työntekijät | |||||
G1 | G1-2 | Suhteet toimittajiin | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | |||||
G1 | G1-3 | Korruption ja lahjonnan havaitseminen | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | |||||
S3 | S3-1 | Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | |||||
G1 | G1-4 | Korruptio- | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | |||||
S3 | S3-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | |||||
G1 | G1-6 | Maksukäytännöt | G1 Liiketoiminnan harjoittaminen | |||||
S3 | S3-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | |||||
S3 | S3-4 | Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | |||||
S3 | S3-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet | S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | |||||
S4 | S4-1 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin toimintaperiaatteet | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |||||
S4 | S4-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |||||
S4 | S4-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja esiin tuomiseksi | S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät | |||||
Hallituksen toimintakertomus
48
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen(1) | Viittaus pilariin 3(2) | Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin(4) | Sivunumero |
ESRS 2 21 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 | Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816(5), liite II | 15 | ||
ESRS 2 prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 15 | |||
ESRS 2 due diligence -prosessista 30 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 | 17 | |||
ESRS 2 SBM-1 liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453(6), taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 19 | |
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 19 | ||
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 | Delegoidun asetuksen (EU) artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II | 19 | ||
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, 2020/1816 liite II | 19 | |||
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta | Asetuksen 2021/1119 2 artiklan 1 kohta | 60 | |||
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g 2 kohta | 60 | ||
ESRS E1-4 vähennystavoitteet 34 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen Mukauttamismittarit | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla | 64 | |
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5 | 65 |
Hallituksen toimintakertomus
49
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen(1) | Viittaus pilariin 3(2) | Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin(4) | Sivunumero |
ESRS E1-5 Energiankulutus yhdistelmä 37 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 | 65 | |||
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 | 65 | |||
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta | 66 | |
ESRS E1-6 intensiteetti 53–55 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen Mukauttamismittarit | Delegoidun asetuksen (EU) artiklan 1 kohta | 66 | |
ESRS E1-7 päästöhyvitykset 56 kohta | Asetuksen (EU) 2021/1119 artiklan 1 kohta | 69 | |||
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon fyysisille riskeille 66 kohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien joihin kohdistuu olennainen fyysinen c alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 Lomake 5 Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: joihin kohdistuu fyysinen riski | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453, kohta; Lomake 2: erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E1-9 huomioiminen salkussa 69 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II | Siirtymä- säännös | |||
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3 | Ei olennainen |
Hallituksen toimintakertomus
50
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen(1) | Viittaus pilariin 3(2) | Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin(4) | Sivunumero |
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 | 73 | |||
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 | 73 | |||
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | Ei olennainen | |||
ESRS E3-4 Kierrätetyn kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 | Ei olennainen | |||
ESRS E3-4 toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 | Ei olennainen | |||
ESRS 2 - SBM 3 - E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 | 24 | |||
ESRS 2 - SBM 3 - E4 16 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 | 24 | |||
ESRS 2 - SBM 3 - E4 16 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 | 24 | |||
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 | 89 | |||
ESRS E4-2 Kestävät meriin toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | 76 | |||
ESRS E4-2 toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 | 76 | |||
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 | Ei olennainen | |||
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja kohta 39 | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 | Ei olennainen | |||
ESRS 2 – SBM-3 – S1 f alakohta | Liitteen I indikaattori 13 | 35 | |||
ESRS 2 – SBM-3 14 kohdan g alakohta | Liitteen I indikaattori 12 | 35 | |||
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 indikaattori 11 | 89 | |||
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat diligence -käytännöt 21 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 89 |
Hallituksen toimintakertomus
51
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen(1) | Viittaus pilariin 3(2) | Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin(4) | Sivunumero |
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä ja toimenpiteet 22 kohta | Liitteen I indikaattori 11 | 89 | |||
ESRS S1-1 toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta | Liitteen I indikaattori 1 | 89 | |||
ESRS S1-3 Epäkohtien tai 32 kohdan c alakohta | Liitteen I indikaattori 5 | 90 | |||
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b c alakohta | Liitteen I indikaattori 2 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | Siirtymä- säännös | ||
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi päivien määrä 88 kohdan e alakohta | Liitteen I indikaattori 3 | Siirtymä- säännös | |||
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen 97 kohdan a alakohta | Liitteen I indikaattori 12 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 95 | ||
ESRS S1-16 97 kohdan b alakohta | Liitteen I indikaattori 8 | 95 | |||
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta | Liitteen I indikaattori 7 | 95 | |||
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen artiklan 1 kohta | 95 | ||
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit | 36 | |||
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja indikaattori 11 | 98 | |||
ESRS S2-1 toimintaperiaatteet 18 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 | 98 | |||
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja noudattamatta jättäminen 19 kohta | ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen artiklan 1 kohta | 98 | ||
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat diligence -käytännöt 19 kohta | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 98 | |||
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | 100 |
Hallituksen toimintakertomus
52
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste | Viittaus tiedonantovelvoite- asetukseen(1) | Viittaus pilariin 3(2) | Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) | Viittaus EU:n ilmastolakiin(4) | Sivunumero |
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 | 104 | |||
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen artiklan 1 kohta | 104 | ||
ESRS S3-4 loukkaukset 36 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | 105 | |||
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja toimintaperiaatteet kohta 16 | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11 | 112 | |||
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja noudattamatta jättäminen 17 kohta | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen artiklan 1 kohta | 112 | ||
ESRS S4-4 loukkaukset 35 kohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | 113 | |||
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 | 115 | |||
ESRS G1-1 Väärinkäytösten 10 kohdan d alakohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 | 115 | |||
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | 117 | ||
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa normit 24 kohdan b alakohta | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 | 117 |
Hallituksen toimintakertomus
53
YMPÄRISTÖTIEDOT
Taksonomia-asetuksen
8 artiklan mukaiset
tiedot
EU:n taksonomiakelpoinen ja taksonomian
mukainen toiminta
Taustaa
EU:n taksonomia on vastuullisen rahoituksen
luokittelujärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta
vastuullista taloudellista toimintaa. Sen tavoitteena on
yhteisesti määritettyjen kriteerien ja avoimen raportoinnin
avulla lisätä investointeja sellaiseen toimintaan, joka edistää
merkittävästi ilmasto - ja ympäristökriisin ratkaisemista
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.
EU:n taksonomia koostuu EU:n taksonomia-asetuksesta
(EU 2020/852) ja komission delegoiduista säädöksistä.
Asetuksessa on kuusi keskeistä ympäristötavoitetta:
1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5)
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
sekä 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu ja ennallistaminen. Ympäristötavoitteet ohjaavat
yrityksiä kestävää taloutta edistävän toiminnan
raportoimisessa.
Lindex-konserni on selvittänyt, mitkä Stockmann - ja
Lindex-divisioonien toiminnoista kuuluvat taksonomian
piiriin. Konserni on raportoinut EU:n taksonomia -asetuksen
mukaisesti vuodesta 2021 lähtien. Lindex -konserni seuraa
EU-taksonomiaan liittyviä seikkoja ja raportoi tiedot EU:n
komission ohjeiden mukaisesti.
Liiketoiminta vähittäiskaupan alalla
Tätä raporttia laadittaessa vähittäiskauppa, joka on
Lindex-konsernin ensisijainen toiminta-alue, ei kuulu
EU:n taksonomian toimialoihin. Vähittäiskaupalla voi olla
merkittävä vaikutus taksonomian ympäristötavoitteisiin, kuten
kiertotalouteen, mutta sitä koskevia kriteerejä ei ole vielä
julkaistu.
Taksonomiakelpoisen taloudellisen toiminnan arviointi
Taksonomiakelpoiset toimet on kuvattu delegoiduissa
taksonomiasäädöksissä, ja niitä varten on olemassa tekniset
arviointikriteerit. Lindex -konsernin kannalta ensisijainen
toiminta, joka on määritelty taksonomiakelpoiseksi ilmastoa
koskevassa delegoidussa säädöksessä 2021/2139, on
toiminta 7.7.
”Rakennusten hankinta ja omistaminen (Omien
tai leasingkiinteistöjen vuokraus ja hallinta)”.
Lindex-konserni
on arvioinut myös muita mahdollisesti soveltuvia toimia,
mutta on todennut niiden olevan joko epäolennaisia tai
merkityksettömiä, kuten jäljempänä selvennetään.
Talousluvut, jotka koskevat taksonomiatoimintaa
6.5.
”Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne”
alittavat tällä hetkellä Lindex-konsernin
määrittelemät olennaisuuden kynnysarvot, joten toiminta
on luokiteltu ei-kelpoiseksi. Lindex-konserni on myös
arvioinut ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen
2023/2486 mukaista taloudellista toimintaa. Vaikka
toiminta
3.2. ”Olemassa olevien rakennusten korjaus”
koskee
Lindex-konsernia, siihen liittyvien ennalta määriteltyjen
olennaisuusrajojen mukaisia määriä ei ole saavutettu.
Toiminta 5.4. ”Käytettyjen tavaroiden myynti”
ei ole
merkityksellinen konsernin kannalta, koska Stockmann-
divisioonan osalta käytettyjen tavaroiden myyntiä harjoittavat
yhteistyökumppanit ja Lindex-divisioonan osalta niiden myynti
ei ole olennaista.
Kiinteistöomistukset
EU taksonomiassa on määritelty vastuullisen taloudellisen
toiminnan kriteerit kiinteistöliiketoiminnalle
(Toiminta
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen).
Konsernin
Stockmann-divisioonalla on yhdeksän kiinteistöä –
kahdeksan tavarataloa ja yksi jakelukeskus.
Stockmann-divisioonan tavaratalojen ja jakelukeskuksen
vuokrasopimuksia käsitellään konsernin tilinpäätöksessä
käyttöoikeusomaisuutena IFRS 16:n mukaisesti.
Suurin osa Lindex-divisioonan 411 myymäläkiinteistöistä
(luku ei sisällä franchising -myymälöitä) on käyttöoikeus -
omaisuutta, ja ne raportoidaan IFRS 16 -standardin
mukaisesti. On kuitenkin myös joitakin myymälän liike-
vaihtoon perustuvia käyttöleasingsopimuksia, joita ei
raportoida käyttöoikeusomaisuutena ja jotka eivät näin ollen
kuulu toiminnon
7.7 ”Rakennusten hankinta ja omistaminen”
soveltamisalaan. Lindex -divisioonan uusi kaikkikanavainen
jakelukeskus kuuluu myös toiminnan 7.7 soveltamisalaan, ja
se on sisällytetty EU:n taksonomia-arvioinnin piiriin. Lindex-
divisioonan kahta vanhempaa jakelukeskusta koskevat
käyttöoikeussopimukset irtisanottiin vuoden 2024 alussa,
mutta ne ovat kuitenkin edelleen taksonomian kelpoisia
lyhytaikaisen vuokrauksen toimintamenojen osalta.
Taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen
arviointi
Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella
taksonomian mukaiseksi, sen on täytettävä EU:n
määrittelemät tekniset arviointikriteerit. Kriteerien mukaan
toiminnan on ”merkittävästi edistettävä” vähintään yhtä
ympäristötavoitetta ja vältettävä aiheuttamasta ”merkittävää
haittaa” jollekin muulle viidestä tavoitteesta. Lisäksi konsernin
olisi noudatettava vähimmäistason suojatoimia.
Hallituksen toimintakertomus
54
Lindex-konserni on arvioinut, miten ja missä määrin sen
toiminta liittyy taloudelliseen toimintaan, jota voidaan pitää
ympäristön kannalta kestävänä taksonomia-asetuksen (EU)
2020/852 3 ja 9 artiklan mukaisesti. Konserni on keskittynyt
teknisiin arviointikriteereihin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen
hillintää koskevan ympäristötavoitteen saavuttamiseen.
Merkittävä edistäminen
EU:n ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen tekniset
arviointikriteerit sisältävät kriteerit ilmastonmuutoksen
hillitsemistavoitteen saavuttamiseksi toiminnolle
7.7 ”Rakennusten hankinta ja omistaminen”.
Merkittävää edistämistä koskevissa kriteereissä
edellytetään, että rakennuksella on vähintään luokan A
energiatehokkuustodistus. Lisäksi kriteereissä edellytetään,
että suuria rakennuksia, jotka eivät ole asuinrakennuksia,
käytetään tehokkaasti energiatehokkuuden valvonnan ja
arvioinnin avulla.
Stockmann-divisioonan käytössä olevaista kiinteistöistä
Jusslan jakelukeskuksen energiatehokkuusluokka on
A. Se täyttää myös LEED-rakennusluokitusjärjestelmän
vaatimukset, ja sillä on Gold-luokitus.
Lindex-divisioonan myymälät sijaitsevat pääasiassa
kauppakeskuksissa tai suurissa rakennuksissa, ja niiden
käytössä on siten vain pieni osa koko kiinteistöstä. Kaikki
vuoden 2024 aikana tehdyt uudet tai uudelleen neuvotellut
vuokrasopimukset, jotka koskevat käyttöoikeusomaisuutta,
kuuluvat toiminnan
7.7 ”Rakennusten hankinta ja
omistaminen”
soveltamisalaan. Koska todisteiden ja tietojen
kerääminen kiinteistöistä, joissa Lindex-divisioonan myymälät
sijaitsevat, on hyvin työlästä ja koska asianosaisten
osapuolten määrä on hyvin suuri ja Lindexin myymälöiden
kattama kiinteistöjen pinta-ala pieni, Lindex-konserni ei ole
tehnyt perusteellista arviointia siitä, onko Lindex-divisioonan
myymälöillä merkittävä edistävä vaikutus.
Lindex-divisioonan kaikkikanavainen jakelukeskus kuuluu
myös toiminnan
7.7 ”Rakennusten hankinta ja omistaminen”
soveltamisalaan. Toiminnan 7.7 teknisten arviointikriteerien
mukaan 31. joulukuuta 2020 jälkeen rakennettujen
rakennusten on täytettävä toiminnassa
7.1 ”Uusien
rakennusten rakentaminen”
määritellyt arviointikriteerit. Tämä
koskee Lindex-divisioonan uutta jakelukeskusta. Koska se
on kuitenkin vasta hiljattain liitetty osaksi Lindex-divisioonaa,
divisioona ei ole pystynyt keräämään kaikkia tarvittavia tietoja
ja asiakirjoja, jotta se voisi arvioida, täyttyvätkö merkittävää
edistämistä koskevat kriteerit. Arviointi tehdään vuoden 2025
aikana.
Ei merkittävää haittaa
Ei merkittävää haittaa -periaatteen kriteerien mukaan
rakennusten hankintaa ja omistamista koskevassa
toiminnassa
on tehtävä perusteellinen ilmastoriskien ja
haavoittuvuuden arviointi ja tunnistettava ja arvioitava
toiminnan kannalta olennaiset fyysiset ilmastoriskit. Lindex-
konserni ei ole toistaiseksi tunnistanut ilmastoriskejä,
mukaan lukien fyysisiä ilmastoriskejä Ei merkittävää haittaa
–periaatteen kriteerien mukaisesti. Konserni päivittää
tilanteensa ei merkittävää haittaa -periaatteen noudattamisen
osalta, kun ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi on
tehty.
Vähimmäistason suojatoimet
Lindex-konserni on tarkistanut ihmisoikeuksia, lahjontaa
ja korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua koskevat
vähimmäistason suojatoimet, jotka sisältyvät EU:n
taksonomia-asetukseen. Lindex-divisioonan toimenpiteet
ovat linjassa näiden vähimmäistason suojatoimien kanssa,
ja Stockmann-divisioonan toimenpiteet ovat linjassa
lahjontaa, korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua koskevien
vähimmäistason suojatoimien kanssa. Stockmann-divisioona
ei kuitenkaan vielä ole ottanut käyttöön ihmisoikeuksia
koskevaa due diligence -prosessia.
Lindex-konsernin Code of Conduct -toimintaperiaatteissa,
ihmisoikeuspolitiikassa, korruption vastaisissa periaatteissa
ja muissa vastaavissa politiikoissa määritellään periaatteet
ja normit, joita työntekijöiden, toimittajien, jakelijoiden ja
muiden liikekumppaneiden odotetaan noudattavan. Konserni
on sitoutunut noudattamaan ja edistämään kansainvälisesti
tunnustettuja työelämää ja ihmisoikeuksia koskevia normeja.
Raportointikauden aikana Lindex-konsernissa ei ole ollut
työlainsäädännön tai ihmisoikeuksien rikkomuksia, eikä
yritystä tai sen johtoa ole tuomittu oikeudessa korruptiosta.
Konserni noudattaa verolainsäädäntöä, mikä tarkoittaa,
että sillä on käytössä verotusta koskeva toimintatapa eikä
verolakeja ole rikottu. Konserni noudattaa reilua kilpailua
koskevaa lainsäädäntöä, eikä ylempää johtoa ole tuomittu
kilpailulainsäädännön rikkomisesta.
Lindex-konserni pyrkii vahvistamaan ihmisoikeuksia
koskevaa due diligence -prosessiaan varmistaakseen,
että se on yhdenmukainen YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa. Lue lisää
ihmisoikeuksista, lahjonnasta ja korruption torjunnasta tämän
raportin luvusta
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
.
Menetelmä EU:n taksonomian keskeisten
tulosindikaattoreiden määrittämiseksi ja
laskemiseksi
Laatimisperiaatteet
Taksonomian keskeisten tulosindikaattorien määritelmät
perustuvat tietojen antamista koskevaan delegoituun
säädökseen, joka täydentää taksonomia-asetusta ja
noudattaa asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan 2 kohdan
mukaisia tiedonantovaatimuksia. Taksonomian raportointi
kattaa Lindex-konsernin molemmat divisioonat eli
Stockmannin ja Lindexin. Tulosindikaattoreiden laskelmat
noudattavat yleisiä olennaisuusperiaatteita, ja ne on
Hallituksen toimintakertomus
55
määritetty konsernin taloudellisten raportointitietojen
perusteella. Tiedot on esitetty Lindex-konsernin vuoden 2024
talouskatsauksen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa IFRS-
standardien mukaisesti.
Kaksinkertaisen laskennan riskiä ei ole, koska soveltuvat
keskeiset tulosindikaattorit tunnistettiin konsernitasolla.
Ainoastaan liiketoimet kolmansien osapuolten kanssa on
otettu huomioon. Liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot
liittyvät kokonaisuudessaan ainoastaan ilmastonmuutoksen
hillintää koskevaan ympäristötavoitteeseen. Prosentti-
osuuksien määrittämiseksi taksonomiakelpoinen ja
taksonomian mukainen liikevaihto, pääomamenot ja
toimintamenot suhteutetaan kokonaisliikevaihtoon,
kokonaispääomamenoihin ja kokonaistoimintamenoihin EU:n
taksonomian määritelmien mukaisesti.
Taulukot, joista käy ilmi EU:n taksonomia -asetuksessa
edellytetty taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus,
löytyvät tämän luvun lopussa.
Liikevaihto
Kokonaisliikevaihto on konsernituloslaskelmassa 31.
joulukuuta 2024 ilmoitettu liikevaihto, joka oli 940,1 miljoonaa
euroa, ks. liitetieto 2.2.1.1.
Lindex-konsernin taksonomiakelpoinen liikevaihto lasketaan
alivuokraus- ja käyttöoikeussopimuksista saatavana
liikevaihtona, joka oli 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Ainoastaan Stockmann -divisioonan kahdeksalla tavaratalolla
on liikevaihtoa alivuokraus - ja käyttöoikeussopimuksista.
Osuus Lindex-konsernin taksonomiakelpoisen liikevaihdon
määrästä lasketaan alivuokraus- ja käyttöoikeussopimusten
liikevaihdon osuutena Lindex-konsernin
kokonaisliikevaihdosta.
Lindex-konsernin kannalta merkityksellistä taloudellista
toimintaa koskevan teknisten arviointikriteerien mukaisen
arvion perusteella konserni katsoo, ettei mikään osa se
liikevaihdosta ole taksonomian mukainen.
Pääomamenot (CapEx)
Taksonomia -asetuksessa määriteltyjen pääomamenojen
kokonaismäärä määritellään aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden lisäykseksi tilivuoden aikana ennen poistoja,
lyhennyksiä ja mahdollisia uudelleenarvostuksia, mukaan
lukien uudelleenarvostuksista ja arvonalennuksista johtuvat
lisäykset vuodelle 2024, ja ilman käyvän arvon muutoksia.
Vuoden 2024 pääomamenot olivat yhteensä 139,9 miljoonaa
euroa, ks. liitetiedot 3.2, 3.3 ja 3.5.
Lindex-konsernin taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin
lasketaan käyttöoikeusrakennuksiin ja -rakenteisiin,
omistettuihin rakennuksiin sekä ennakkomaksuihin ja
keskeneräisiin töihin kohdistuvat investoinnit, jotka
31. joulukuuta 2024 olivat 103,6 miljoonaa euroa. Kaikki
tukikelpoiset pääomamenot katsotaan luokkaan (a)
kuuluviksi pääomamenoiksi, jotka liittyvät omaisuuseriin
tai prosesseihin, jotka liittyvät taksonomiakelpoiseen tai
taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan. Lindex-
konsernin taksonomiakelpoisten pääomamenojen osuus
lasketaan pääomamenoina sekä ennakkomaksuina ja
keskeneräisinä töinä, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin ja
omistettuihin rakennuksiin, suhteessa Lindex-konsernin
EU:n taksonomian määritelmiin perustuvien pääomamenojen
kokonaismäärään.
Konserni ei edellä kuvattujen teknisten arviointikriteerien
perusteella tunnistanut lainkaan taksonomian mukaisia
pääomamenoja.
Toimintamenot (OpEx)
EU-taksonomian toimintamenojen tulosindikaattorin
määritelmän mukaan kokonaistoimintamenot
sisältävät tutkimus- ja kehitystoiminnan, rakennusten
korjaustoimenpiteet, lyhytaikaiset vuokrasopimukset,
huollon ja korjaukset sekä kaikki muut aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon
liittyvät suorat menot. Lindex -konsernin toimintamenot eivät
sisällä ICT-kuluja, koska ylläpitoon liittyviä ICT-kuluja ei
ole mahdollista erottaa muista ICT-kuluista. Taksonomian
määritelmän mukaiset toimintamenot vuonna 2024 olivat
yhteensä 41,4 miljoonaa euroa, ks. liitetieto 2.6.
Lindex-konsernin määritelmän mukaan taksonomiakelpoiset
toimintamenot ovat kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä
toimintamenoja, jotka 31. joulukuuta 2024 olivat
4,2 miljoonaa euroa. Lindex -konsernin taksonomiakelpoisten
toimintamenojen osuus lasketaan kiinteistöjen ylläpitoon
liittyvien toimintamenojen osuutena Lindex-konsernin
kokonaistoimintamenoista taksonomian määritelmän
mukaisesti.
Konserni ei tunnistanut lainkaan taksonomian mukaisia
toimintamenoja edellä kuvattujen teknisten arviointikriteerien
perusteella.
Hallituksen toimintakertomus
56
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat
tiedot
Tilikausi 2024 | 2024 | Merkittävän | ”Ei merkittävää Not Significantly Harm) | ||||||||||||||||
Taloudelliset | Koodi(t) (2) | Liikevaihto (3) | Osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Ympäristön pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Ympäristön pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä - kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (18) | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
Milj. euroa | % 1 | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % 1 | M | S | ||
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön | järjestelm | än muka | iset) toim | innat | |||||||||||||||
Rakennusten hankinta (Omien tai | CCM 7.7 | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | |||||||||||||||
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | ||||||||||||||||
Josta mahdollistavat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | M | |||||||||||||||
Josta siirtymätoiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | S | |||||||||||||||
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset | päristön | kannalta | kestävät | (muut ku | in luo | kitusjä | rjestelm | än mu | kaiset | ) toiminnat | ||
KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | |||||||
Rakennusten hankinta (Omien tai | CCM 7.7 | 18,4 | 2,0 % | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 1,9 % | ||
Luokitusjärjestelmäkelpoisista kannalta kestävistä mukaisista) toiminnoista saatu | 18,4 | 2,0 % | 100 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 1,9 % | |||
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista saatu liikevaihto (A.1. + A.2.) | 18,4 | 2,0 % | 100 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 1,9 % | |||
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET | T | |
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista liikevaihto (B) | 921,8 | 98,0 % |
Yhteensä (A+B) | 940,1 | 100,0 % |
KEL - Taksonomiakelpoinen E/KEL - Ei ole taksonomiakelpoinen K - Kyllä, taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen toiminta kyseisen ympäristövaikutuksen osalta E - Ei, taksonomiakelpoinen muttei taksonomian mukainen kyseisen ympäristövaikutuksen osalta E/S - Ei sovelleta |
1)
Kaikki prosenttiosuudet koskevat konsernin taksonomiakelpoisen ja ei-taksonomiakelpoisen toiminnan liikevaihtoa.
Lindex-konsernin vuoden 2024 taksonomiakelpoisen ja ei-taksonomiakelpoisen toiminnan liikevaihdosta 18,4 (18,3) miljoonaa euroa eli 2,0 (1,9) % oli taksonomiakelpoista.
Hallituksen toimintakertomus
57
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024 | 2024 | Merkittävän | ”Ei merkittävää Not Significantly Harm) | ||||||||||||||||
Taloudelliset | Koodi(t) (2) | Pääomamenot (3) | Osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä - kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2023 (18) | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
Milj. euroa | % 1 | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % 1 | M | S | ||
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön | järjestelm | än muka | iset) toim | innat | |||||||||||||||
Rakennusten hankinta (Omien tai | CCM 7.7 | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | |||||||||||||||
Ympäristön kannalta kestävien mukaisten) toimintojen pääomamenot | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | ||||||||||||||||
Josta mahdollistavat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | M | |||||||||||||||
Josta siirtymätoiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | S | |||||||||||||||
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset | päristön | kannalta | kestävät | (muut ku | in luo | kitusjä | rjestelm | än mu | kaiset | ) toiminnat | ||
KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | |||||||
Rakennusten hankinta (Omien tai | CCM 7.7 | 103,6 | 74,1 % | KEL | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 87,6 % | ||
Luokitusjärjestelmäkelpoisten kannalta kestävien mukaisten) toimintojen pääomamenot | 103,6 | 74,1 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 87,6 % | |||
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten pääomamenot (A.1. + A.2.) | 103,6 | 74,1 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 87,6 % | |||
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET | T | |
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot | 36,3 | 25,9 % |
Yhteensä (A+B) | 139,9 | 100,0 % |
KEL -
Taksonomiakelpoinen kyseisen tavoitteen osalta
E/KEL -
Ei ole taksonomiakelpoinen kyseisen tavoitteen osalta
K - Kyllä,
taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen toiminta
kyseisen ympäristövaikutuksen osalta
E - Ei,
taksonomiakelpoinen muttei taksonomian mukainen toiminta
kyseisen ympäristövaikutuksen osalta
E/S
- Ei sovelleta
1)
Kaikki prosenttiosuudet koskevat konsernin taksonomiakelpoisia ja ei-taksonomiakelpoisia investointeja.
Lindex-konsernin vuoden 2024 taksonomiakelpoisista ja ei-taksonomiakelpoisista investoinneista 103,6 (152,7) miljoonaa euroa eli 74,1 % (87,6 %) oli taksonomiakelpoisia
Hallituksen toimintakertomus
58
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuotta 2024 koskevat
tiedot
Tilikausi 2024 | 2024 | Merkittävän | ”Ei merkittävää Not Significantly Harm) | ||||||||||||||||
Taloudelliset | Koodi(t) (2) | Toimintamenot (3) | Osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Ympäristön pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Ympäristön pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A. 1.) tai luokitusjärjestel - mäkelpoisten (A.2.) osuus toimintame - noista, vuosi 2023 (18) | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
Milj. euroa | % 1 | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % 1 | M | S | ||
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön | järjestelm | än muka | iset) toim | innat | |||||||||||||||
Rakennusten hankinta (Omien tai | CCM 7.7 | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | |||||||||||||||
Ympäristön kannalta kestävien mukaisten) toimintojen toimintamenot | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | ||||||||||||||||
Josta mahdollistavat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | M | |||||||||||||||
Josta siirtymätoiminnat | 0,0 | 0,0 % | 0,0 % | S | |||||||||||||||
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset | päristön | kannalta | kestävät | (muut ku | in luo | kitusjä | rjestelm | än mu | kaiset | ) toiminnat | ||
KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | KEL; E/KEL | |||||||
Rakennusten hankinta (Omien tai | CCM 7.7 | 4,2 | 10,1 % | KEL | KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 8,7 % | ||
Luokitusjärjestelmäkelpoisten kannalta kestävien mukaisten) toimintojen toimintamenot | 4,2 | 10,1 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 8,7 % | |||
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintamenot (A.1. + A.2.) | 4,2 | 10,1 % | 100 % | 0 % | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | 8,7 % | |||
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET | T | |
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot | 37,2 | 89,9 % |
Yhteensä (A+B) | 41,4 | 100,0 % |
KEL -
Taksonomiakelpoinen kyseisen tavoitteen osalta
E/KEL -
Ei ole taksonomiakelpoinen kyseisen tavoitteen osalta
K - Kyllä,
taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen toiminta
kyseisen ympäristövaikutuksen osalta
E - Ei,
taksonomiakelpoinen muttei taksonomian mukainen toiminta
kyseisen ympäristövaikutuksen osalta
E/S
- Ei sovelleta
1)
Kaikki prosenttiosuudet koskevat konsernin taksonomiakelpoisia ja ei-taksonomiakelpoisia investointeja.
Lindex-konsernin vuoden 2024 taksonomiakelpoisista ja ei-taksonomiakelpoisista toimintakuluista 4,2 (3,7) miljoonaa euroa eli 10,1 % (8,7 %) oli taksonomiakelpoisia
Hallituksen toimintakertomus
59
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Lindex-konserni ei toteuttanut ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyviä toimintoja vuonna 2024, kuten alla olevasta taulukosta
käy ilmi ja kuten täydentävässä ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä 2022/1214 edellytetään ilmoitettavan:
Ydinenergiaan liittyvät | ||
1 | Yritys kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman | EI |
2 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön rakentamista ja turvallista käyttöä, niiden turvallisuuden parantamista, toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
3 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa toimintaa, myös kaukolämpöä tai turvallisuuden parantamista, tai | EI |
Fossiiliseen kaasuun | ||
4 | Yritys toteuttaa rakentamista tai | EI |
5 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia jäähdytystä ja sähköä tuottavien toimintaan liittyviä vastuita. | EI |
6 | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista vastuita. | EI |
Hallituksen toimintakertomus
60
E1
Ilmastonmuutos
E1–1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymä-
suunnitelma
Lindex-konserni on sitoutunut vähentämään hiilidioksi -
dipäästöjä absoluuttisesti 42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä vuoden 2022 tasosta sekä scope 1:llä, 2:lla että
3:lla. Tavoite vastaa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoit-
taa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, ja se
on Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama.
Tavoitteena on tällä hetkellä lyhyen aikavälin 42 prosentin
vähennys vuoteen 2030 mennessä, ja konserni ei ole aset-
tanut ilmastoneutraaliuteen liittyvää tavoitetta. Tavoitetaso
määritettiin arvioimalla kolme ilmastoskenaariota: perusske-
naario, keskitason skenaario ja kunnianhimoinen skenaario.
Lopulta valittiin kunnianhimoinen taso. Vähennystavoite
koskee koko konsernia, mutta toistaiseksi vain Lindex-divi-
sioona on laatinut siirtymäsuunnitelman tavoitteen saavutta-
miseksi. Lindex-divisioonan siirtymäsuunnitelma ei ole täy-
sin linjassa ESRS-vaatimusten kanssa. Suurimmat puutteet
liittyvät hallintokuvauksen puutteeseen, EU-taksonomian
mukauttamiseen sekä luonnon monimuotoisuusriskien ja
oikeudenmukaisen siirtymän integrointiin. Stockmann -divisi-
oonaa koskeva siirtymäsuunnitelma laaditaan myöhemmin
vuonna 2025. Konsernia ei ole suljettu pois EU:N Pariisin
sopimuksen mukaisista vertailuarvoista.
Lindex-divisioonan siirtymäsuunnitelman mukaiset tavoitteet
on esitetty alaluvussa
E14 Ilmastonmuutoksen hillintään
ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet,
ja toimet näiden
tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty alaluvussa
E13
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit.
Lindex-divisioona tiedostaa, että ilmasto-
tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investoin -
teja ja yhteistyötä läpi arvoketjun. Divisioona on investoinut
jo energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuvan sähkön
sopimuksiin kaikessa toiminnassaan. Tulevaisuudessa
Lindex-divisioona aikoo jatkaa investointeja vähähiilisiin
materiaaleihin, uusiutuviin lämmönlähteisiin ja liikenteen
biopolttoaineisiin. Divisioona osallistuu uusien teknologioi-
den kehittämiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja
uusiutuvan energian saatavuuden turvaamiseksi tuotan-
tomaissa. Uudet teknologiat ovat avainasemassa myös
tekstiilien kierrätyksen lisäämisessä ja vähähiilisiin materi-
aaleihin siirtymisessä.
Lindex-divisioona tekee myös tiivistä yhteistyötä myytävänä
olevien tavaroiden toimittajien kanssa ja tarjoaa teknistä
tukea ja neuvontaa auttaakseen tavarantoimittajia siirty-
mään energiatehokkaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin
perustuviin tuotantoprosesseihin. Lisäksi Lindex-divisioona
tekee yhteistyötä poliittisten päättäjien, oman alansa toimi-
joiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa keskeisissä tuotan -
tomaissa uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi.
Lindex-konserni tiedostaa, että sen toiminta ja toimitusketju
aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumista. Nämä
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat voivat johtua muun
muassa materiaalien hankinnasta, valmistusprosesseista,
kuljetuksesta ja jätehuoltokäytännöistä. Datan rajallisen
saatavuuden ja standardoinnin puutteiden vuoksi konserni
ei raportoi kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumiseen liitty-
viä tietoja.
Lindex-divisioonan ilmastotavoitteet on sisällytetty divisi-
oonan yleiseen liiketoimintastrategiaan ja taloudelliseen
suunnitteluun. Divisioona keskittyy tuotevolyymien optimoin-
tiin ylituotannon ja päästöjen vähentämiseksi samalla kun
se pyrkii tasapainoiseen kasvuun.
Lindex-divisioonan hallitus ja johtoryhmä ovat hyväksyneet
divisioonan siirtymäsuunnitelman, mikä varmistaa sen
yhdenmukaisuuden pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden
kanssa.
Lindex-divisioonan edistyminen
•
Scope 1 & 2:
Vuoteen 2022 verrattuna Lindex-divisi-
oona on vähentänyt scope 1-päästöjä 27 prosenttia,
pääasiassa ottamalla käyttöön sähkö- ja hybridiajoneu-
voja. Vuonna 2024 scope 2 ja 3 -päästöt kasvoivat 31
prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tämä kasvu johtui
pääasiassa neliömetrien kokonaismäärän kasvusta
omissa toiminnoissa. Jatkossa Lindex-divisioona
keskittyy uusiutuviin energialähteisiin lämmityksen
kattamiseksi.
•
Scope 3:
Vuonna 2024 vaatteiden valmistuksen pääs-
töt (scope 3, kategoria 1) kasvoivat suurempien sisää-
nostomäärien ja valikoimamuutosten vuoksi. Jatkossa
Lindex-divisioona tasapainottaa huolellisesti strategista
kasvusuunnitelmaansa keskittyen samalla selkeästi
jokaisen tuotteen arvon optimointiin. Ylituotannon mini-
moimiseksi divisioona keskittyy toimittamaan oikean
tuotteen, oikeaan paikkaan ja oikeassa määrässä.
Hallituksen toimintakertomus
61
E1–2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konsernilla on käytössään ympäristöpolitiikka, jossa
käsitellään yhtiön olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdolli -
suuksia, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen. Politiikassa esitetään Lindex -konsernin
sitoutuminen ympäristön kunnioittamiseen ja terveen ja
turvallisen maapallon turvaamiseen yhtiön omassa toi-
minnassa, sen arvoketjun alku- ja loppupäässä sekä sen
hankinta-, tuotanto-, logistiikka - ja myyntiprosesseissa. Poli-
tiikkaa sovelletaan kaikkiin liikekumppaneihin, jotta voidaan
varmistaa, että myös ne noudattavat samoja ympäristöperi -
aatteita.
Politiikassa keskitytään seuraaviin olennaisiin ympäristö-
asioihin:
•
•
•
•
•
Politiikka on suunniteltu tunnistamaan, arvioimaan ja lieven-
tämään ympäristövaikutuksia aktiivisesti ja vaikuttamaan
myönteisesti yhteisöihin kaikkialla Lindex-konsernin arvo-
ketjussa. Se on kansainvälisten viitekehysten mukainen ja
käsittelee ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Sen
keinoja ovat ennen kaikkea toimitusketjun hiilidioksidipääs -
töjen vähentäminen, vähähiilisiin materiaaleihin siirtyminen,
uusiutuvan energian käyttöön ottaminen ja erilaiset energia-
tehokkuustoimenpiteet sekä kiertotalouden liiketoimintamal -
liin siirtymisen edistäminen.
Lindex-konsernin ympäristöpolitiikka kattaa kaikki konsernin
toiminnan ja arvoketjun osa-alueet, mukaan lukien:
•
logistiikka
•
kaikilla maantieteellisillä alueilla, joilla konserni toimii,
ja siinä keskitytään erityisesti tärkeimpiin hankinta -
maihin
•
kuten työntekijöihin, liikekumppaneihin, tavaran-
toimittajiin ja asiakkaisiin
Lindex-konserni on sitoutunut vähentämään hiilidioksi -
dipäästöjä absoluuttisesti 42 prosenttia vuoteen 2030
mennessä vuoden 2022 tasosta sekä scope 1:llä, 2:lla että
3:lla. Tavoite vastaa Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoit-
taa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen, ja se
on Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama.
Politiikkaan sisältyy:
•
vähentäminen erityisesti toimitusketjussa käyttämällä
uusiutuvaa energiaa ja vähähiilisiä materiaaleja
•
sopeutumisen korostaminen Lindex-konsernin liiketoi-
mintastrategiassa ja laajemmassa teollisuuden yhteis-
työssä ja muutoksen edistäminen kohti kiertotaloutta
Politiikassa sitoudutaan siirtymään uusiutuviin energialäh -
teisiin ja parantamaan energiatehokkuutta Lindex -konsernin
toiminnoissa, mukaan lukien konsernin myymälät, logistiikka
ja toimitusketju. Erityistä huomiota kiinnitetään tekstiilien
käsittelyn ja tuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
ja vähähiilisten materiaalien käytön lisäämiseen.
Konsernin hallituksella on vastuu ympäristöpolitiikan hallin-
noinnista, ja divisioonien vastuullisuustiimi valvoo politiikan
laatimista ja arviointia. Tämän lisäksi Lindex-konsernin
hallitus on vastuuvelvollinen ympäristöteemoihin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta. Konser-
nin johtoryhmä sekä asianomaiset liiketoiminnot ja osastot,
johtajat ja työntekijät ovat vastuussa näiden politiikoiden
täytäntöönpanosta.
Lindex-konsernin ympäristöpolitiikka on keskeisten kansain-
välisten viitekehysten mukainen, mukaan lukien:
•
•
(UNFCCC)
•
•
•
•
•
(GBF) (maailmanlaajuinen biologista monimuotoisuutta
koskeva Kunming -Montreal -viitekehys)
•
nisista yhdisteistä (POP).
Sidosryhmävuoropuhelu on olennainen osa ympäristöpoli-
tiikan kehittämistä ja toteuttamista. Lindex-konserni kuulee
aktiivisesti eri sidosryhmiä, kuten toimittajia, kansalaisjärjes -
töjä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, ja pyrkii ottamaan
huomioon niiden näkemykset ja käymään vuoropuhelua
ympäristöön liittyvistä asioista. Tähän sisältyy säännöllisiä
vierailuja myytävänä olevien tavaroiden toimittajien luona,
erilaisia kehittämishankkeita, laajaa toimialayhteistyötä,
esimerkiksi jäsenyyksien ja foorumeihin osallistumisen
kautta sekä avoimia viestintäkanavia asiakkaiden kanssa
esimerkiksi sosiaalisen median tai kohdennettujen kyselyjen
avulla.
Lindex-konserni noudattaa läpinäkyviä raportointikäytäntöjä
sekä EU:n kestävyysraportointidirektiiviä ja muita lakisäätei-
siä velvoitteita. Lisäksi yhtiö viestii ympäristötyönsä edisty-
misestä toimialansa yhteistyötahoille ja muille sidosryhmille
vastuullisuuden parhaiden käytäntöjen edistämiseksi.
Ympäristöpolitiikka on julkaistu Lindex-konsernin verkkosi-
vuilta.
Hallituksen toimintakertomus
62
E1–3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaattei-
siin liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni on kehittänyt ja toteuttanut molemmissa
divisioonissaan keskeisiä toimia, jotka keskittyvät ilmas-
toon liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä tukevat
maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
ja siihen sopeutumiseksi. Toimilla pyritään vähentämään
hiilidioksidipäästöjä konsernin toiminnoissa ja arvoketjussa
kaikilla scope-alueilla (1, 2 ja 3). Näihin toimiin sisältyy toi-
menpiteitä, joissa keskitytään fossiilivapaisiin ja uusiutuviin
energialähteisiin siirtymiseen, energiatehokkuuden paranta -
miseen, kuljetuspäästöjen vähentämiseen sekä muutoksiin
tuotteiden valmistuksessa käytettyjen kuitujen hankinnassa
ja toimitusketjun prosesseissa.
Lindex-divisioonan toimet
•
Scope 1 & 2 – divisioonan oma toiminta:
•
Nykyiset toimet:
Lindex-divisioona on vähentänyt
oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjään pää-
asiassa hankkimalla uusiutuvaa energiaa, jolla on
alkuperätakuu, myymälöiden, toimistojen ja varas-
tojen energian kulutukseen. Energiatehokkuutta on
parannettu siirtymällä LED-valaistukseen useimmissa
myymälöissä maailmanlaajuisesti. Tämän seurauksena
sähkönkulutus omissa toiminnoissa väheni vuonna
2024 11 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna ja 17 pro-
senttia vuoteen 2022 verrattuna.
•
Tulevaisuuden suunnitelmat:
Lindex-divisioonan
tavoitteena on saada 80 prosenttia lämmitysenergiasta
uusiutuvista lähteistä, ja vähentää energian koko-
naiskulutusta 10 prosenttia koko toiminnassa vuoteen
2030 mennessä, vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna
2024, tämä 10 prosentin vähennystavoite saavutettiin.
Kauppojen todellisen lämmitystilanteen kartoitus on
käynnissä, jotta voidaan varmistaa ilmastovaikutusten
arviointien tarkkuus.
•
Scope 3 – kuljetukset:
•
Nykyiset toimet:
Lindex-divisioona on vähentänyt
kuljetuksista aiheutuvia päästöjä siirtymällä lentokulje -
tuksista merikuljetuksiin. Kaikissa Lindex-divisioonan
merikuljetuksissa käytetään DHL Global Forwardingin
GoGreen Plus -biopolttoainetta. Autokuljetusten pääs-
töjä on vähennetty käyttämällä sähköä ja vetykäsiteltyä
kasviöljyä (HVO) biopolttoaineena.
•
Tulevaisuuden suunnitelmat:
Vuoteen 2030 men-
nessä Lindex-divisioonan tavoitteena on vähentää
lentokuljetuksia 50 % vuoden 2022 tasosta. Divisioona
aikoo myös siirtää tuotantoa lähemmäksi myynti-
alueita, mikä vähentää riippuvuutta lentokuljetuksista.
Painopiste siirtyy tieliikenteen polttoaineiden korvaami-
seen uusiutuvista lähteistä saatavilla polttonaineilla.
•
Scope 3 – kuidut:
•
Nykyiset toimet:
Lindex-divisioona on kyennyt vaihta-
maan keskeisiä kuituja, kuten puuvillaa ja selluloosa -
pohjaisia kuituja (MMCF), kestävämpiin vaihtoehtoihin,
kuten luomupuuvillaan ja EcoVero-viskoosiin. Syn-
teettisten kuitujen osalta Lindex-divisioona on pyrkinyt
siirtymään fossiilipohjaisista raaka-aineista kierrätys-
vaihtoehtoihin.
•
Tulevaisuuden suunnitelmat:
Suurin vähennyspo-
tentiaali on kierrätysmateriaalien, erityisesti polyamidin
ja polyesterin pre-consumer -kierrätyskuitujen käytön
lisäämisessä. Lindex -divisioona on myös sitoutunut
lisäämään puuvillan ja MMCF:n kierrätyskuitujen
käyttöä. Konserni pyrkii vähentämään materiaalijätettä
yhteensä 10 prosenttia koko toimitusketjussa vuoteen
2030 mennessä.
•
Scope 3 – toimittajat:
•
Nykyiset toimet:
Lindex-divisioonan tason 1 toimitta-
jat, joiden toimitukset ovat 80 prosenttia divisioonan
kokonaisvolyymista, ovat osallistuneet energiatehok -
kuushankkeisiin ja alkaneet siirtyä uusiutuviin energia-
lähteisiin. Suurin osa päästövähennyksistä on kuiten-
kin toteutettava toimitusketjun loppupäässä tasoilla 2
ja 3, erityisesti energiaintensiivisessä tuotannossa ja
märkäkäsittelyssä.
•
Tulevaisuuden suunnitelmat:
Vuoteen 2030 men-
nessä Lindex-divisioona aikoo vähentää tason 1
toimittajien päästöjä 90 prosenttia sähkön osalta ja 30
prosenttia fossiilisten polttoaineiden osalta. Saavu-
timme vuonna 2024 yhteensä 26 prosentin uusiutuvan
energian osuuden. Uusiutuvia polttoaineita ei käytetty.
Tasojen 2 ja 3 toimittajien osalta divisioonan tavoit-
teena on korvata 50 prosenttia sähköstä uusiutuvilla
energialähteillä ja vähentää fossiilisilla polttoaineilla
tuotettavaa energiaa 30 prosenttia. Lindex-divisioona
tiedostaa haasteet, joita rajoitetut suorat suhteet taso-
jen 2 ja 3 toimittajiin aiheuttavat, ja pyrkii parantamaan
avoimuutta ja tiedonkeruuta.
Lindex-divisioona on sitoutunut Science Based Targets
-aloitteeseen (SBTi) ja lisää ilmastotaseeseensa uusia
luokkia, kuten epäsuorat ostot, pääomamenot (CapEx),
työntekijöiden työmatkaliikenne, franchising-toiminta ja
kosmetiikka. Nämä luokat ovat divisioonalle uusia, ja
niiden päästövähennyspotentiaalia selvitetään tarkemmin
etenemissuunnitelmilla, jotka on tarkoitus laatia ja päivittää
vuoteen 2030 mennessä.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
päästöjen vähentäminen 75 prosentilla vuoteen 2030
mennessä.
•
vähentäminen 48 prosentilla vuoteen 2030 mennessä
•
prosentilla vuoteen 2030 mennessä
•
vien päästöjen vähentäminen 60 prosentilla ja läm-
pöenergian tuottamiseen käytettävien polttoaineiden
päästöjen vähentäminen 28 prosentilla vuoteen 2030
mennessä
Hallituksen toimintakertomus
63
Lindex-divisioona pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet
vuoteen 2030 mennessä divisioonan laajemman ilmastotoi-
mintasuunnitelman puitteissa.
Riippuvuus resursseista ja yhteistyöstä:
•
uusiutuvia lämmitysratkaisuja ja tekee yhteistyötä
vuokranantajien kanssa, jotta se voi siirtyä käyttämään
niitä
•
minen ja siihen liittyvien kustannusten ymmärtäminen
edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua liikekumppaneiden
kanssa
•
kanssa on ratkaisevan tärkeää kierrätettyjen ja uusiu-
tuvien raaka-aineiden käytön lisäämiseksi
•
sesti tavarantoimittajiensa energiasiirtymää antamalla
tietoa, kouluttamalla ja käymällä poliittista vuoropuhe -
lua uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi
Vuonna 2024 Lindex-divisioona kohdisti 0,43 miljoonaa
euroa investointimenoihin (CapEx) myymälöiden siirtymi-
seen LED-valaistukseen. Lisätietoa konsernitilinpäätöksen
liitteestä 3.3 sekä investointimenoja (CapEx) käsittelevästä
luvusta Taksonomia -asetuksen 8 artiklan mukaisista tiedo-
nannoista. Toimintamenoihin (OpEx) kohdistettiin 0,77 mil-
joonaa euroa henkilöstökuluihin hankkeille, jotka keskittyivät
kestäviin materiaaleihin, läpinäkyvyyteen, kiertotalouden
liiketoimintamallien kehittämiseen ja strategisten vastuulli-
suustoimien vahvistamiseen. Lisätietoa konsernitilinpäätök -
sen liitteessä 2.5 vuodelta 2024.
Stockmann-divisioonan toiminta täyttää lainsäädännön ja
viranomaisten vaatimukset, ja Suomen tavarataloryhmällä
on ollut ISO 14001 -sertifioitu ympäristöjärjestelmä vuo-
desta 2003 lähtien. Myös divisioonan tavaratalot Virossa ja
Latviassa ovat ottaneet käyttöön järjestelmän toimintatavat
ja ohjeet. Järjestelmää ja sen tavoitteita päivitettiin maa-
liskuussa 2024. Alla on lueteltu Stockmann-divisioonan
toimia, joita se on edistänyt raportointikauden aikana liittyen
ilmastonmuutokseen. Luetellut keskeiset toimet koskevat
divisioonan omaa toimintaa. Toimet ovat jatkuvia ja ovat
linkitetty divisioonan käynnissä olevan strategiakauden
mukaisesti (2022-2025). ISO 14001 -järjestelmän mukaiset
toimet päivitetään joka kevät.
Stockmann-divisioonan olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyvät sekä energiankulutukseen sen
omassa toiminnassa (scope 1 ja 2) että sen arvoketjuun,
mukaan lukien päästöt (scope 3) ja mahdolliset tuotanto- ja
toimitusketjun häiriöt sekä sidosryhmien kasvava huoli,
jos divisioona ei pysty saavuttamaan ilmastotavoitteitaan.
Stockmann-divisioonan nykyiset toimet ovat linjassa divisi-
oonan kestävyysstrategian painopisteiden kanssa, jotka on
laadittu vuosiksi 2022-2025. Vuoden 2025 aikana divisioona
yhdenmukaistaa toimiaan edelleen konsernin päästövähen-
nystavoitteiden kanssa ja integroi olennaiseksi tunnistetut
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osaksi toimia.
Stockmann-divisioonan toimet
•
nöt: kehitetään ja seurataan hankintaprosessia (lyhyen
ja pitkän aikavälin tavoite)
•
2
-laskentaa SBTi:n vaatimusten mukai -
sesti: katetaan scope 1, 2, 3 ja olennaiset luokittelut ja
tunnistetaan tehokkaampia päästövähennysratkaisuja
•
töjä: kehitetään ja seurataan päästölaskentaa kestä-
vien ratkaisujen tehokkuuden parantamiseksi. Vuoden
2024 aikana Stockmann -divisioona hankki suuremman
osan sähköstään sertifioiduista uusiutuvista lähteistä.
•
netään niihin liittyviä päästöjä divisioonan omassa
toiminnassa
•
dun sähkön osuutta ostetusta sähköstä
Stockmann-divisioonan toimien odotetut tulokset
•
vämpien tuotteiden hankinta ja ympäristövaikutusten
minimointi koko arvoketjussa. Pitkällä aikavälillä tämä
vähentäisi resurssien kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä
ja parantaisi myytävänä olevien tavaroiden toimittajien
kestävyystyötä.
•
vien SBT-tavoitteiden mukaisesti: tarkkuuden ja kat-
tavuuden parantaminen CO
2
-päästöjen seurannassa
scope 1–3:n osalta, mikä johtaa päästövähennystavoit -
teisiin, jotka ovat konsernin SBT-tavoitteen mukaisia
•
divisioonan sähkönkulutuksesta aiheutuvien hiilidioksi-
dipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energialähtei -
den hankinnan edistäminen
•
dipäästöjä
Stockmann-divisioonan nykyiset toimet eivät tällä hetkellä
sisällä saavutettuja ja odotettuja kasvihuonekaasupäästöjen
vähennyksiä. Toimia tarkennetaan vuoden 2025 aikana,
kun tavoitteet ja toimet mukautetaan konsernin kasvihuone-
kaasupäästöjen vähennystavoitteeseen ja divisioona laatii
ilmastosiirtymäsuunnitelman. Divisioona tulee tarkentamaan
myös tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyviä toimia vuoden 2025 aikana.
Vaikka joitakin toiminta- (OpEx) ja pääomamenoja (CapEx)
liittyy divisioonan toimien toteuttamiseen, tarkoista kustan-
nuksista ei ole tällä hetkellä tarpeeksi dataa saatavilla, ja
tämän takia näitä menoja ei raportoida.
Hallituksen toimintakertomus
64
E1–4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita, jotka perustuvat sen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin toimintaperiaatteisiin.
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- konserni | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan Lindex-konsernin ympäristöpolitiikkaan, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. | Vuoteen 2030 mennessä konserni on vähentänyt absoluuttisia CO 2 e- markkinapohjaisia päästöjä 42 prosenttia sekä scope 1:n, 2:n että 3:n osalta vuoteen 2022 verrattuna | Tavoite perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama vuonna 2024. | Tavoite koko arvoketjun (tuotantoketjun alkupää, oma toiminta ja tuotantoketjun loppupää). Scope 3:n osalta tavoite ei sisällä 9 ja 11 -kategorioita | 2022 | 12 429 tonnia CO 2 eq scope 1 ja 2 osalta 195 414 tonnia CO 2 eq scope 3:n osalta | 13 753 tonnia CO 2 eq Scope 1:n ja Scope 2:n osalta (11 % kasvu) 158 573 tonnia CO 2 eq Scope 3:n osalta (19 % vähennys) | Molempien divisioonien sisäiset sidosryhmät osallistuivat tavoitteen asetannan työryhmään. Työryhmä sisälsi myös ulkoisia sidosryhmiä, kuten konsultteja. Science Based Targets -aloite tavoitteen vuonna 2024. Tällä hetkellä perusvuosi heijastaa tarkasti toiminnan laajuutta ja ulkoisia vaikuttamistekijöitä; perustamisvuotta voidaan muuttaa, jos laskentamenetelmät muuttuvat, mutta sitä ei tarkisteta toiminnan ulkoisten tekijöiden perusteella. |
Lindex- konserni | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan Lindex-konsernin ympäristöpolitiikkaan, joka koskee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. | Vuoteen 2030 mennessä konserni on vähentänyt maasta aiheutuvia FLAG -päästöjä (metsä, maa ja maatalous) 30,3 prosenttia. | Tavoite on tieteeseen perustuva, linjassa 1,5 °C:n lämpenemisen rajoittamisen kanssa ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vahvistama vuonna 2024. | Tavoite tuotantoketjun alkupään päästöt tason 4 toimittajien osalta. | 2022 | 45 803 tonnia CO 2 e | 41 010 tonnia CO 2 e, 10 prosentin vähennys vuoteen 2022 verrattuna. | Molempien divisioonien sisäiset sidosryhmät osallistuivat tavoitteen asetannan työryhmään. Työryhmä sisälsi myös ulkoisia sidosryhmiä, kuten konsultteja. Science Based Targets -aloite tavoitteen vuonna 2024. Tavoite sisältää käytäntöjä, jotka edistävät biodiversiteetin säilyttämistä, minimoivat maaperän heikentymistä ja tukevat uudistavia menetelmiä. |
Hallituksen toimintakertomus
65
E1–5
Polttoaineen kulutus, | 2024 |
Hiilestä tai hiilituotteista | 0 |
Raakaöljystä ja | 18,11 |
Maakaasusta | 1 933,52 |
Muista fossiilista | 0 |
Ostetusta tai hankitusta sähköstä, lämmöstä, höyrystä ja jäähdytyksestä | 43 984,26 |
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) | 45 935,89 |
Fossiilisten energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta (%) | 47,5 % |
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian yhteensä (MWh) | 2 438,96 |
Ydinvoiman osuus | 2,5 % |
Uusiutuvista lähteistä, biomassa | 0 |
Uusiutuvista energialähteistä hankittu sähkö, | 48 427,87 |
Itse tuotetusta muusta kuin polttoaineena käytettävästä uusiutuvasta energiasta | 0 |
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) | 48 427,87 |
Uusiutuvien energialähteiden kokonaiskulutuksesta (%) | 50,0 % |
2024 | |
Energian kokonaiskulutus (MWh) | 96 802,72 |
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toimintojen kokonaisenergiankulutus liikevaihtoa kohti (MWh/EUR). | 0,000103 |
Ilmastovaikutuksiltaan alojen joita laskentaan (MEUR) | 940,1 |
Kokonaisliikevaihto, joka mainittu tilinpäätöksessä (MEUR) | 940,1 |
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutustiedot ovat peräisin eri tietolähteistä ja
parhaista arvioista, kattaen sekä energiankulutuksen
että eri energialähteet. Johdonmukaisen laskentatavan
varmistamiseksi on käytetty arvioita, kun fossiilisten
lähteiden tiedot eivät ole olleet selkeästi määritelty.
Suurin osa konsernin energiankulutuksesta on ostettua.
Uusiutuvien lähteiden alkuperätakuut kattavat koko
Lindex-divisioonan ja osittain Stockmann-divisioonan
sähkönkulutuksen.
Lindex-konserni toimii ilmastovaikutuksiltaan merkittävällä
alalla, sillä molempien divisioonien pääliiketoiminta
on NACE-luokituksen G-osion, eli tukkukaupan ja
vähittäiskaupan piirissä. Stockmann-divisioona myös
vuokraa tilojaan alivuokralaisille ja saa alivuokrasopimus-
ja käyttöoikeusmaksuja, jotka ovat NACE-luokituksen
L-osion piirissä. Koska molemmat alat kuuluvat
ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin, kokonaistulojen
ja ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta
saatujen tulojen osuus on sama. Lisätietoja Lindex-
konsernin vuoden 2024 tilinpäätöksestä, liitteissä 2.2.1.1 ja
2.2.1.2.
Hallituksen toimintakertomus
66
E1–6
Kasvihuonekaasujen scope 1, scope 2 ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Takautuva | Tavoitevuosi | |||||
Perusvuosi (2022) | 2023 | 2024 | Muutos (2023-2024) % | 2030 | Vuotuinen tavoite/ perusvuosi (%) | |
SCOPE 1 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT | ||||||
Kasvihuonekaasujen 2 -ekv.) | 223 | 573 | 533 | -7 % | 129 | 5,25 % |
% säännellyistä päästökauppajärjestelmistä kasvihuonekaasupäästöistä (scope | 0 % | 0 % | 0 % | - | - | - |
SCOPE 2 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT | ||||||
Sijaintiperusteiset 2 eq) | 10 234 | 15 124 | 9 080 | -40 % | - | - |
Markkinaperusteiset 2 eq) | 12 206 | 20 648 | 13 220 | -36 % | 7 079 | 5,25 % |
SCOPE 3 -KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT | ||||||
Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä (tCO 2 -ekv.) | 300 593 | 253 897 | 258 080 | 2 % | 145 265* | 4,97 % |
1 Ostetut tavarat | 219 132 | 171 082 | 179 221 | 5 % | - | - |
2 Tuotantohyödykkeet | 7 179 | 10 811 | 6 682 | -38 % | - | - |
3 Polttoaineeseen ja energiaan (jotka eivät sisälly scope 1 tai scope 2-päästöihin) | 5 594 | 1 342 | 2 473 | 84 % | - | - |
4 Tuotantoketjun | 4 175 | 3 383 | 2 987 | -12 % | - | - |
5 Toiminnassa | 177 | 468 | 153 | -67 % | - | - |
6 Liiketoimintaan | 661 | 845 | 852 | 1 % | - | - |
7 Työsuhteisten | 3 752 | 3 713 | 3 558 | -4 % | - | - |
9 Kuljetukset | 33 652 | 32 659 | 33 513 | 3 % | - | - |
11 Myytyjen | 24 438 | 27 446 | 26 436 | -4 % | - | - |
12 Myytyjen | 128 | 284 | 265 | -7 % | - | - |
14 Franchising | 1 705 | 1 864 | 1 940 | 4 % | - | - |
KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT | ||||||
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 2 -ekv.) | 311 050 | 269 594 | 267 693 | -1 % | ||
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 2 -ekv.) | 313 022 | 275 118 | 271 833 | -1 % | 152 473* | 4,99 % |
*Muut kuin Lindexkonsernin omistamattomat tai maksamattomat lähtevän logistiikan ja varastoinnin kustannukset sisältyvät kohtaan 3.9, ja vain kotitalouslaitteiden elinkaaren aikana käytetty energia sisältyy kohtaan 3.11.
Hallituksen toimintakertomus
67
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti | 2023 | 2024 | Muutos (2023–2024) % |
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (tCO 2 -ekv./EUR) | 0,000283 | 0,000285 | 1 % |
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO 2 -ekv./EUR) | 0,000289 | 0,000289 | 0 % |
Kasvihuonekaasuintensiteetin käytetty liikevaihto | 951,7 | 940,1 |
Scope 2
Todelliset sähkönkulutustiedot on kerätty tiloista, joista
tiedot ovat olleet saatavilla. Niiden tilojen osalta, joista ei ole
saatavilla todellisia tietoja, kulutus on arvioitu käytettävissä
olevien tietojen keskiarvon perusteella käyttäen lähteenä
jäännösjakaumaa. Lindex-divisioonassa ostetaan alkuperä-
takuita, jotka kattavat sähkönkulutuksen kaikissa toimipai-
koissa. Stockmann-divisioonassa on ostettu alkuperätakuita
ja hankittu todistuksia toimittajalta uusiutuvalle energialle
joidenkin Suomen toimipaikkojen osalta.
Liikevaihto Lindex-konsernin vuoden 2024 tilinpäätöksessä, ks. Tilinpäätöksen liitetiedot 2.2.1.1 ja 2.2.1.2.
Biogeeniset päästöt | 2024 |
Scope 1 (suorat | - |
Scope 2 (epäsuorat markkinaperusteiset) | 27 |
Scope 3 (epäsuorat | 11 883 |
Yhteensä | 11 910 |
Metodologia päästöjen laskemiseen
Päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet ovat peräisin
sekä Position Green -raportointiohjelmasta (https://www.
positiongreen.com/) että kolmannen osapuolen konsulteilta,
jotka ovat erikoistuneet päästölaskentaan. Vuoden 2022 ja
2023 laskentaa on päivitetty uusien käytettävissä olevien
päästökertoimien perusteella.
Lindex-divisioonan osalta lämmitys on arvioitu neliömetrien
perusteella. Kaukolämmön oletetaan olevan ensisijainen
energianlähde Pohjoismaissa, kun taas kaikissa muissa
maissa oletetaan keskimääräinen energialähteiden
yhdistelmä. Pieni osa tiloista ei käytä lämmitystä.
Stockmann-divisioona kerää todelliset lämmityskulutiedot
osasta toimitilojaan ja arvioi loput. Useimpien kiinteistöjen
osalta ostoenergian kulutus arvioitiin neliömetrien
perusteella, jotta saatiin Stockmann-divisioonan osuus
kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta.
Stockmann-divisioonan osalta kerätään ensisijaiset
tiedot jäähdytyksestä. Jos todellisia tietoja ei ole ollut
saatavilla, tiedot on arvioitu neliömetrien perusteella.
Biogeeniset päästöt Scope 3: n kuljetuksista, kategoria
4 (ylävirran kuljetus ja jakelu), eivät olleet saatavilla, sillä
logistiikkakumppanit toimittivat lasketut päästötiedot. Lisäksi
biogeenisiä päästötietoja ei ollut saatavilla osalle sähkön- ja
lämmönkulutuksesta (Scope 2) sekä Lindex-divisioonan
omien autojen käytöstä (Scope 1).
Scope 1
Oma lämmöntuotanto perustuu todellisiin tietoihin kaasun
ja kevyen polttoöljyn kulutuksesta. Käytetyt päästökertoimet
ovat peräisin Energiföretagenin julkaisemasta julkaisusta
“Överenskommelse i värmemarknadskommitén 2021”.
Myös työsuhdeautojen päästöt perustuvat todellisiin
polttoaineen kulutustietoihin, ja käytetyt päästökertoimet
ovat peräisin ympäristö -, elintarvike-, ja maaseutuasioiden
ministeriön (DEFRA) julkaisusta. Kylmälaitteiden vuodot
perustuvat osittain todellisiin tietoihin, kun taas niiden tilojen
osalta, joissa ei ole ollut mahdollisuutta ilmoittaa vuodoista,
arviot perustuvat neliömetreihin. Hallitustenvälinen
ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on kylmäainevuotoja
koskevien päästökertoimien lähde.
Lindex-divisioonan osalta jäähdytystiedot on arvioitu
toimivan sähköenergialla, joten se on otettu huomioon
sähkönkulutuksessa Scope 2:n alla.
Konsernin käyttämästä 94 907 MWh:n energiamäärästä
50 prosenttia on peräisin alkuperätakuun ja uusiutuvan
energian sertifikaattien kaltaisten välineiden kanssa
ostetusta sähköstä.
Käytetyt päästökertoimet on saatu Vattenfallilta,
Swedenergyltä ja Association of Issuing Bodiesilta
(AIB). Kaukolämmön osalta käytettiin jäännössähkön
päästökertoimia.
Hallituksen toimintakertomus
68
Scope 3
Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut:
Muut
kuin tuotantoon liittyvät hankinnat (OpEx) laskettiin
kustannusperusteisten taloudellisten tietojen perusteella.
Päästökertoimet on johdettu Euroopan ympäristökeskuksen
toimittamasta Exiobase 3.8.2 -tietokannasta.
Lindex-divisioonassa kaupallisten tavaroiden tuotannosta
aiheutuvat päästöt laskettiin käyttämällä tietoja kankaiden
paino- ja materiaalien koostumuksesta sekä ensisijaisten
toimittajien tietoja energian - ja vedenkulutuksesta suu -
rimmalta osalta tuotantotoimittajia. Pakkausmateriaaleja
koskevat tiedot kerättiin toiminnanohjausjärjestelmän (ERP)
kautta.
Stockmannin-divisioonassa kaupallisten tavaroiden
tuotannosta aiheutuvat päästöt laskettiin käyttämällä
tuotetyypeittäin ostettujen tuotteiden lukumäärää
sekä arvioitua painoa ja materiaalikoostumustietoja.
Pakkausmateriaalit laskettiin laskutustietojen perusteella
ja käyttämällä parhaita arvioita. Lindex- ja Stockmann -
divisioonien väliset ostot jätettiin pois kaksinkertaisen
laskennan välttämiseksi.
Kaupallisten tavaroiden päästöjen laskennassa on käytetty
useita päästökertoimien lähteitä: Food and Agriculture
Organization Statistics (FAOSTAT), DEFRA, Moberg et al.
sekä SBTI Flag -työkalu.
Kategoria 2 Tuotantohyödykkeet:
Tuotantohyödykkeistä
syntyvät päästöt laskettiin käyttämällä rahoituskustannuksiin
perustuvia tietoja. Päästökertoimet on johdettu
ympäristökeskuksen toimittamasta Exiobase 3.8.2
-tietokannasta.
Kategoria 3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät
toiminnat:
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvien
toimintojen päästöt laskettiin scope 1 ja scope 2 -tietojen
perusteella. Myös käytetyt päästökertoimet olivat scope 1 ja
scope 2 -tietojen päästökertoimet.
Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja
jakelu:
Tuotantoketjun alkupään kuljetuksiin ja jakeluun
liittyvät päästötiedot saatiin suoraan logistiikkakumppaneilta
tCO
2
e:nä. Niiden kumppaneiden osalta, joiden tiedot olivat
saatavilla vain osasta vuotta, luvut laskettiin uudelleen
siten, että ne edustavat koko vuotta.
Kategoria 5 Toiminnassa muodostuva jäte:
Ensisijaisia
tietoja käytettiin silloin, kun niitä oli saatavilla. Puuttuvat
jätemäärät arvioitiin käyttämällä neliömetrejä tai
työntekijöiden lukumäärää yhdistettynä todellisiin tietoihin
tai ostettuihin määriin perustuviin arvioihin. Kierrätysaste
arvioitiin joissakin tapauksissa myymälöissä käytettävissä
olevien kierrätysvaihtoehtojen perusteella. Käytetyt
päästökertoimet ovat peräisin DEFRA:sta ja Moberg et
al.:sta.
Kategoria 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen:
Liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöt laskettiin
matkatoimistoilta ja muilta henkilöstökuljetusyrityksiltä
kerättyjen tietojen ja kilometrikorvausten perusteella.
Hotelliyöpymiset mitattiin öinä. Jotkin päästöt
laskettiin käyttämällä kulutukseen perustuvia tietoja.
Päästökertoimien lähteet ovat peräisin DEFRA:lta ja
Network For Transport Measuresilta (NMT).
Kategoria 7 Työsuhteisten työntekijöiden
työmatkaliikenne:
Työsuhteisten työntekijöiden
työmatkaliikenteeseen liittyvät päästöt laskettiin
työntekijöiden lukumäärän, henkilöstöhallinnon arvioiden ja
oletusten perusteella, siitä, mitkä voivat olla työntekijöiden
matkustusmuodot ja keskimääräiset pituudet työpaikan ja
kodin välillä. Käytetyt päästökertoimet ovat peräisin NMT:ltä.
Kategoria 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä:
Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä olevat laskelmat
sisältävät asiakaskuljetukset myymälöihin ja lähtevän
varastoinnin, jota konserni ei kustanna. Oletuksena oli,
että asiakkaiden, jotka käyvät myymälöissä kaupunkien
keskustojen ulkopuolella, oli matkustettava myymälöihin
jollain kulkuvälineellä. Asiakkaiden määrät arvioitiin
kävijämäärien laskentojen perusteella tai, jos kävijätietoja
ei ollut saatavilla, näiden myymälöiden kuittien määrän
perusteella. Asiakkaiden matkustaminen ja kulkumuodot
arvioitiin osittain käyttäen valtakunnallisia tilastoja,
erityisesti Traficomin vuonna 2024 julkaistua valtakunnallista
henkilöstöliikennetutkimusta.
Lähtevään
varastointiin
liittyvät päästöt arvioitiin kolmannen osan myyntimäärien
perusteella, jotka muunnettiin kuutiometreiksi. Käytetyt
päästökertoimet ovat peräisin NMT:ltä.
Kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö:
Myytyjen
tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt arvioitiin myytyjen
laitteiden ja tekstiilien määrän ja niiden arvioidun painon
perusteella. Lisäksi arvioitiin laitteiden sekä tekstiilien pesun
ja kuivauksen energiankulutus. Lindex- ja Stockmann-
divisioonien väliset ostot jätettiin pois kaksinkertaisen
laskennan välttämiseksi. Päästökertoimet ovat peräisin
AIB:ltä.
Kategoria 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän
lopussa:
Laskenta perustui myytyjen tuotteiden
lukumäärään, jotka laskettiin uudelleen arvioidun painon
mukaan, ja pakkausmateriaaleihin. Lindex- ja Stockmann-
divisioonien väliset ostot jätettiin pois kaksinkertaisen
laskennan välttämiseksi. Päästökertoimet ovat peräisin
DEFRA:lta.
Kategoria 14 Franchising:
Vain Lindex-divisioonalla
on franchising-sopimuksia. Päästöt laskettiin kerättyjen
tietojen perusteella franchising-yhtiöiden scope 1 ja
scope 2 -päästöistä. Jos tietoja ei ollut saatavilla, arvioita
tehtiin edellisen vuoden tai tämän vuoden ostotietojen
perusteella. Päästökertoimet ovat peräisin Kansainväliseltä
Energiajärjestöltä (IEA) ja AIB:ltä.
Hallituksen toimintakertomus
69
E1–7
Päästöhyvityksillä rahoitettavat
kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
Konserni ei raportoi kasvihuonekaasupäästöjen poistoja ja
hillitsemishankkeita, jotka on rahoitettu päästöhyvityksillä,
koska tällaisia hankkeita ei tällä hetkellä ole käynnissä.
Vaikka konserni ei tällä hetkellä osallistu tällaisiin aloitteisiin,
niiden sisällyttämistä konsernin kestävyystoimiin arvioidaan
tulevaisuudessa.
E1–8
Sisäinen hiilen hinnoittelu
Tällä hetkellä konserni ei sovella sisäisiä hiilen
hinnoittelujärjestelmiä.
Hallituksen toimintakertomus
70
E2
E2–1
Pilaantuminen
vaaralliset (CMR), hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylli-
set tai erittäin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaat bioker-
tyvät (PBT/vPvB) luokittelukriteerit, sekä vastaavaa huolta
aiheuttavien kemikaalien käyttö, kuten hormonitoimintaa
häiritsevät aineet (ED) ja herkistävät aineet REACH-ase-
E2–2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni on ryhtynyt toimiin pilaantumisen
hallitsemiseksi ja erityisesti kemiallisen pilaantumisen
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konserni on ottanut käyttöön ympäristöpolitiikan,
jossa käsitellään ympäristön pilaantumiseen liittyvien
olennaisten vaikutusten hallintaa. Tämän politiikan yksityis-
kohtia selitetään tarkemmin luvussa E1 Ilmastonmuutos.
Tässä luvussa keskitytään erityisesti politiikan pilaantumista
koskevaan osaan.
Ympäristöpolitiikan pilaantumista koskevassa osassa kes-
kitytään tekstiilien valmistusprosesseista ja maatalouskäy-
tännöistä aiheutuvaan veden ja maaperän pilaantumiseen.
Politiikan yleisiä tavoitteita ovat pilaantumisen vähentämi-
nen, vaarallisten aineiden poistaminen, toimitusketjun avoi-
muuden varmistaminen ja mikromuovipäästöjen estäminen.
Politiikassa käsitellään pilaantumisen ehkäisemistä ja
lieventämistä keskittymällä myrkyllisten aineiden poista -
miseen koko arvoketjussa, raaka-aineiden hankkimiseen
sertifioiduista, kestävästi hoidetuista lähteistä ja vaatimalla
kaikilta toimitusketjun toimijoilta tehokkaita jäte- ja jäte-
vesihuoltokäytäntöjä. Lindex-konsernin omien merkkien
osalta noudatetaan kiellettyjen ja rajoitettujen aineiden
luetteloa (RSL) sekä tuotannossa kiellettyjen ja rajoitettujen
aineiden luetteloa (MRSL), jotta vaarallisten kemikaalien
käyttö voidaan minimoida tai ne voidaan poistaa käytöstä
kokonaan ja siten suojella vettä ja maaperää. Luetteloihin
sisältyvät rajoitetut kemikaalit ovat haitallisia ympäristölle,
allergisoivia, hormonaalisia haitta-aineita tai aiheuttavat
merkittäviä terveysriskejä työntekijöille ja kuluttajille. Eri-
tyisesti kielletään sellaisten aineiden käyttö, jotka täyttävät
syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle
tuksen liitteen XIII mukaisesti. Toimittajien kanssa tehtävillä
kirjallisilla sopimuksilla sekä materiaalien ja tuotteiden
säännöllisellä testaamisella varmistetaan, että vaarallisia
aineita vältetään.
Politiikkaan sisältyy myös toimia mikromuovisaasteen
torjumiseksi ja tekstiilien kuitupäästöjen vähentämisen
asettamiseksi etusijalle, sekä yhteistyön tekemisen alan
kumppaneiden kanssa innovatiivisten ratkaisujen löytämi-
seksi. Politiikkaan sisältyy toimenpiteitä, joilla huolehditaan
turvallisen veden ja sanitaation saatavuudesta arvoketjuun
liittyvissä yhteisöissä kiinnittäen erityistä huomiota haavoit-
tuviin ryhmiin. Politiikalla pyritään suojelemaan paikallisyh-
teisöjen terveyttä ja ympäristöä vähentämällä pilaantumista
kaikkialla arvoketjussa, erityisesti tekstiilien valmistuksessa
ja maatalouskäytännöissä.
Ympäristöpolitiikassa ei tällä hetkellä käsitellä suoraan
pilaantumiseen liittyvien tapausten ja hätätilanteiden välttä-
mistä. Konsernilla on kuitenkin onnettomuuksien sattumista
varten hätätilanteiden toimintastrategia, jossa esitetään
toimenpiteitä ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutus-
ten rajoittamiseksi, kuten yhteistyön tekeminen kolmansien
osapuolten kanssa korjaavien toimien toteuttamiseksi ja
vastuullisten veden ja pilaantumisen hallintakäytäntöjen
asettaminen etusijalle. Yhteisöjen, erityisesti haavoittuvien
ryhmien, tukeminen on keskeinen osa toimintastrategiaa.
Lisäksi konsernilla on käytössä prosessi, johon sisältyy
järjestelmällisiä vaikutustenarviointeja ja toimittajien sitout-
tamista mahdollisten riskien tunnistamiseksi ja käsittelemi-
seksi sekä ympäristöpolitiikan säännöllinen tarkastelu.
ehkäisemiseksi kaikkialla arvoketjussaan.
Lindex-divisioonan toimet
•
tehtävillä sopimuksilla
•
•
koskevien vaatimusten sisällyttäminen toimittajien
ympäristöjärjestelmiin
•
suhteiden edistäminen tarjoamalla kemikaalien
hallintaa ja jätevesihuollon parhaita käytäntöjä
koskevaa koulutusta, työpajoja ja seminaareja
•
kemikaalien hallinnassa, ja poistetaan asteittain
vaatimustenvastaisia toimittajia toimittajien
käytännesääntöjen, kestävyyssitoumusten ja
toimittajien ympäristötuloskortin perusteella
•
kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen kestävää
mikromuoveihin liittyvää kemikaalien käyttöä.
Microfibre Consortiumin sitoutuneena jäsenenä
se osallistuu aktiivisesti kuitupäästöjä koskevaan
testaukseen. Tavoitteena on lieventää kuitupäästöjen
ympäristövaikutuksia ja lopulta vähentää niiden
vaikutukset nollaan.
Hallituksen toimintakertomus
71
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset
•
väheneminen
•
kaikkialla toimitusketjussa
•
Vastuullisuutta valvotaan vaatimalla myytävän tavaran
toimittajia noudattamaan tuotannossa rajoitettujen kemi-
kaalien luetteloa (MRSL) ja ylläpitämään kemikaaliluette-
loa (Chemical Inventory List, CIL) vaatimustenvastaisten
aineiden tunnistamiseksi ja korvaamiseksi. Jos tavarantoi -
mittajat eivät täytä näitä vaatimuksia, tai jos havaitaan liian
suuria määriä rajoitettuja aineita, toimittajien on ryhdyttävä
välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi
käytettyjen kemikaalien mukauttaminen ja prosessien kehit-
täminen vaatimusten mukaisiksi. Lisäksi läpinäkyvyys ja
vaatimustenmukaisuus varmistetaan säännöllisellä rapor-
toinnilla, auditoinneilla, paikan päällä tehtävillä tarkastuk-
silla, lopputuotteiden testauksella ja palautemekanismeilla.
Digitaalisen kemikaalien hallinnan työkalun käyttöä on laa-
jennettu, ja yhä useammilla tehtailla on mahdollisuus lisätä
käyttämänsä kemikaalit työkaluun. Tutkimus - ja kehitystoi-
minnan avulla Lindex -divisioona pyrkii kehittämään innova-
tiivisia ratkaisuja kuitupäästöjen vähentämiseksi.
Nämä toimet ovat jatkuvia ja kattavat koko arvoketjun,
mukaan lukien tason 1 toimittajat (suorat), tason 2
toimittajat (alihankkijat) ja tason 4 toimittajat (raaka-
ainelähteet). Toimia sovelletaan kaikilla Lindex-divisioonan
markkinoilla, mukaan lukien keskeiset markkinat, kuten
Bangladesh, Kiina, Intia, Pakistan ja Turkki. Samalla
keskitytään vastuulliseen materiaalien hankintaan
sertifiointijärjestelmien, kuten OCS-standardin (Organic
Content Standard), GOTS-standardin (Global Organic
Textile Standard) ja GRS-standardin (Global Recycled
Standard) kautta, ja edistetään seuraavan sukupolven
käytäntöjä, kuten uusiutuvaa maataloutta. Toimittajat
ovat tässä ensisijainen vaikutuksen kohteena oleva
sidosryhmä, mutta myös sisäisillä sidosryhmillä,
asiakkailla, sääntelyelimillä ja kansalaisjärjestöillä on
rooli vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa ja
ympäristövaikutusten vähentämisessä.
Jatkuvaa koulutusta ja arviointeja toteutetaan vuosittain, ja
kuitupäästöjen testauksen tavoitteet on asetettu vuodelle
2024. Konkreettiset pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
vuosille 2026–2030 asetetaan vuoden 2025 aikana.
Stockmann-divisioonan myytävänä olevien tavaroiden
toimittajien sopimuksiin sisältyy vastuullisuuteen liittyviä
vaatimuksia, kuten EU:n ja Suomen kemikaalisääntelyn
noudattaminen. Koska pilaantuminen on divisioonan uusi
vastuullisuuden painopistealue, muita pilaantumiseen
liittyviä näkökohtia ei kuitenkaan vielä sisälly sopimuksiin.
Konkreettiset toimet pilaantumisen vähentämiseksi
määritellään myöhemmin, ja niiden toteuttamiselle
asetetaan tarkat aikataulut. Lisäksi merkittävä osuus
divisioonan omista tuotemerkeistä hankitaan Lindex-
divisioonan toimittajien kautta, joten tuotantostandardeja
noudatetaan jo monin osin.
Lindex-konsernin toimintasuunnitelmien toteuttaminen ei
edellytä merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja (OpEx tai
CapEx).
Hallituksen toimintakertomus
72
E2–3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut veden ja maaperän pilaantumiseen liittyviä yleisiä tavoitteita, mutta erityisiä, mitattavissa olevia ja ajallisesti sidottuja tavoitteita ei ole vielä asetettu.
Lindex-divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoit- teen perus- vuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex-divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy mainittuun tavoitteeseen pyrkiä maankäytön hallintaan käyttämällä sertifioiduista, kestävästi hoidetuista lähteistä peräisin olevia raaka- aineita ja noudattamalla vastuullista lähestymistapaa kemikaalien käyttöön ja saastumisen ehkäisemiseen. | Vuoteen 2025 mennessä kaikkien myytävänä ole- vien tavaroiden toimitta- jien on luovuttava veden ja maaperän pilaan- tumista aiheuttavien vaarallisten kemikaalien käytöstä ja saavutettava ympäristöarviointityöka- lussa pistemäärä neljä. Lindex-divisioonan pitkän aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä tavarantoimit- tajat ottavat alan aseman kemikaalien hallinnassa ja näyttävät esimerkkiä käyttäen tekstiiliteollisuuden innovatiivisia ratkaisuita, kuten luonnonvärejä ja ympäristöystävällisiä väriaineita. | Lindex-divisioonan kemikaalien hallintaan liittyvät nykyiset tavoitteet ovat vapaa- ehtoisia ja täysin säädösten mukai- sia, mukaan lukien REACH/ECHA-stan- dardit (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset/Euroopan kemikaalivirasto) sekä konsernin ympäristö- politiikka. Tavoitteet perustuvat vakuut- tavaan tieteelliseen näyttöön, sillä ECHA, AFIRM (Appa- rel and Footwear International RSL Management), ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals) ja ASTM (American Society for Testing and Materials) perustuvat tieteelliseen tietoon. | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tasot 1–2. | 2019 | Vuonna 2019 keskityttiin kemikaalien kartoittami- seen Ensimmäi- nen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022 | 79 % | Lyhyen aikavälin tavoite tarkoittaa sitä, että Lindex-divisioonan tavarantoimittajat ovat ottaneet käyttöön vahvan ympäristöjärjestel- män, johon kuuluu kemikaalien hallinta, ja että vähintään 80 prosenttia niiden kemikaa- leista on Lindex-divisioonan MRSL-luettelon (Manufacturing Restricted Substances List, tuotannossa kiellettyjen kemikaalien luettelo) mukaisia, ja että niillä on yksityiskohtainen ja todennettavissa oleva suunnitelma 100 tin vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi. Arviointiasteikko on yhdestä viiteen, jolloin arvosana yksi osoittaa merkittäviä puutteita kemikaalien hallinnassa ja arvosana viisi tarkoittaa alan johtavaa asemaa kemikaalien hallinnassa, johon kuuluu innovatiivisten käy- täntöjen hyödyntämistä myös tehtaan ulkopuo- lella. Arvosana on käytössä vankka kemikaalien hallintajärjes- telmä, jonka avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida kaikki kemialliset vaarat ja riskit ostamista. Tavoite on suhteellinen. Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat tavoit- teiden asettamiseen, sillä divisioona kuuli tekstiiliasiantuntijoita, kansalaisjärjestöjä, muita muotibrändejä ja useita johtavia tavarantoimit- tajia, kuten MAS Groupia. |
Lindex-divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy mainittuun tavoitteeseen pyrkiä maankäytön hallintaan käyttämällä sertifioiduista, kestävästi hoidetuista lähteistä peräisin olevia raaka- aineita ja noudattamalla vastuullista lähestymistapaa kemikaalien käyttöön ja saastumisen ehkäisemiseen. | Vuoteen 2026 mennessä 100 % materiaaleista kierrä- tetään ja/tai hankitaan kestävästi (tunnustettujen sertifiointijärjestelmien kautta). | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4. | 2018 | 0 % | 88 % | Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat tavoittei- den asettamiseen; divisioona asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjä ja Textile Exchange -järjestöä. Tavoite |
Hallituksen toimintakertomus
73
Konserni seuraa pilaantumiseen liittyvien politiikkojensa
tehokkuutta arvioimalla myytävänä olevien tavaroiden
toimittajia säännöllisillä auditoinneilla, kuten
ympäristövaikutusten arvioinneilla, ja pisteyttää ne
vastuullisuuden ja liiketoiminnan tuloksen perusteella.
Työkalussa arvioidaan toimittajia asteikolla yhdestä
viiteen, jossa yksi on alhaisin ja viisi on korkein
pistemäärä. Konserni varmistaa, että sen ympäristö - ja
kemikaalivaatimuksia noudatetaan tekemällä auditointeja
ja ympäristöarviointeja. Digitaalinen kemikaalien
hallintatyökalu tukee jatkuvaa seurantaa ja raportointia,
ja sen avulla Lindex-divisioona voi seurata toimittajien
edistymistä. Lisäksi säännöllisellä tuotetestauksella
varmistetaan, että tuotteet noudattavat pilaantumisen
valvonnan standardeja. Se auttaa myös vähentämään
ympäristöriskejä.
Stockmann-divisioonan tavoitteena on saada laajempi
käsitys pilaantumiseen liittyvistä vaikutuksista ja asettaa
tavoitteet sen perusteella. Kun molemmille divisioonille
määritellään tarkemmat tavoitteet, asiaankuuluvat
sidosryhmät otetaan huomioon ja mukaan prosessiin.
E2–4
Pilaantumiseen liittyvät mittarit
Lindex-konsernin merkittävät pilaantumiseen liittyvät
ympäristövaikutukset aiheutuvat ensisijaisesti sen
arvoketjussa eikä sen omissa toiminnoissa. Tämän vuoksi
konserni ei ilmoita epäpuhtauksia, joita se aiheuttaa
omissa toiminnoissaan, eikä tuottamiaan tai käyttämiään
mikromuoveja.
E3
Vesivarat
E3–1
Vesivaroihin liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konsernin ympäristöpolitiikassa käsitellään veteen
liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia,
kuten vedenkulutuksen vähentämistä ja pilaantumista
koko konsernin arvoketjussa. Politiikassa käsitellään
myös kierrätys-, regeneratiivisten ja luonnonmukaisten
käytäntöjen edistämistä ja käyttöönottoa vedenkulutuksen
minimoimiseksi yhteistyössä kumppaneiden kanssa
sekä kestävien vesihuoltokäytäntöjen ja turvallisen ja
kohtuuhintaisen vesihuollon varmistamista arvoketjussa.
Ympäristöpolitiikkaa käsitellään tarkemmin luvussa
E1
Ilmastonmuutos.
Politiikan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa,
että Lindex-konsernin omat toiminnot, arvoketju
ja muut kumppanit noudattavat Lindex-konsernin
ympäristöstandardeja, mukaan lukien vesivarojen hallinnan
periaatteet. Politiikassa käsitellään erityisesti vesien
pilaantumiseen liittyviä riskejä, joita ovat muun muassa
vaarallisten kemikaalien ja jätteiden päästöt, ja se sisältää
toimia, joilla vähennetään yhtiön vaikutuksia vesistöihin
ja ekosysteemeihin. Politiikassa käsitellään myös
kuitupäästöjä, jotka ovat vesistöjen pilaantumisen kannalta
keskeinen huolenaihe. Politiikassa on määritetty tavoitteet
mikromuovisaasteen minimoimiseksi ja alan kumppanien
kanssa edistetään yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen
kehittämiseksi.
Politiikassa tunnustetaan, että on tärkeää vähentää
vedenkulutusta alueilla, joilla vesistressi on suuri,
ja sitä sovelletaan toimintoihin, jotka sijaitsevat
vesipulasta kärsivillä alueilla. Politiikka koskee myös
liikekumppaneita ja tavarantoimittajia, joiden on
noudatettava samoja periaatteita. Politiikka vaikuttaa
suoraan eri sidosryhmiin, kuten tuotantolaitosten lähellä
sijaitseviin paikallisyhteisöihin, jotka voivat hyötyä
paremmista vesihuollon käytännöistä, sekä työntekijöihin ja
tavarantoimittajiin, jotka ovat vastuussa toimien käytäntöön
viemisestä.
Hallituksen toimintakertomus
74
E3–2
Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-konserni on ryhtynyt raportointivuoden aikana toimiin
vedenkulutuksen ja vesien pilaantumisen hallitsemiseksi
erityisesti alueilla, joilla on suuri vesiriski. Tällaisia riski-
alueita ovat muun muassa Bangladesh, Intia, Pakistan ja
Vietnam.
Lindex-divisioonan toimet
•
parannetaan vedenkäyttöä, uudelleenkäyttöä ja
tehokkuutta sekä toimittajien auditointia, ja asetetaan
kriteerit vesi- ja jätevesihuollolle ja järjestetään
parhaita käytäntöjä koskevaa koulutusta
•
järjestetään työpajoja ja tarjotaan kannustimia
vedenkulutuksen vähentämiseksi, jäteveden
käsittelyn parantamiseksi ja kestävien käytäntöjen
käyttöönottamiseksi
•
kanssa Bangladeshissa ohjelmaan, joka edistää
puhtaampaa tuotantoa, ja laajensi yhdessä globaalien
toimittajien kanssa vesi- ja kemikaalitehokkaiden
valmistusprosessien käyttöä
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset
•
ensisijaisista vesilähteistä tärkeimmillä tuotantoalueilla
Toimien soveltamisala kattaa tuotantoketjun alkupään
toimittajat, ja ne keskittyvät erityisesti niihin, jotka
toimivat alueilla, joilla on suuri vesistressi. Vaikutusten
vähentämiseksi toimittajat ovat vähentäneet haitallisten
kemikaalien määrää ja parantaneet veden käytön
tehokkuutta ja varmistaneet, että he noudattavat paikallisia
päästömääräyksiä. Säännöllinen jäteveden testaaminen
ja jatkuva koulutus koskien kehittyneiden kemiallisten
teknologioiden hyödyntämistä tuotannossa tukevat jatkuvaa
parantamista.
Lindex-divisioona varmistaa, että tavoitteissa
edistytään jatkuvan seurannan, avoimen raportoinnin ja
palautemekanismien avulla. Tulevina vuosina divisioona
tukee kokeiluhankkeita, luopuu vaiheittain toimittajista, jotka
eivät noudata vaatimuksia, ja laajentaa toimiaan vesivarojen
suojelemiseksi samalla, kun se edistää kestävyystavoitteita
kaikkialla toimitusketjussaan.
Stockmann-divisioonan toimet
Stockmann-divisioona on hiljattain arvioinut vesivaroja
koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Sen
toimet keskittyvät tällä hetkellä tavaratalojen, ravintoloiden,
keittiöiden ja saniteettitilojen vedenkulutukseen. Stockmann-
divisioona on minimoinut vedenkulutusta opastamalla
henkilöstöä ja vuokralaisia tehokkaaseen vedenkäyttöön,
ehkäisemällä ja korjaamalla pienetkin vuodot sekä
korvaamalla vanhat vesikalusteet tehokkaammilla. Nämä
toimet kohdistuvat kuitenkin ensisijaisesti divisioonan
omaan toimintaan. Koska merkittävimmät vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet ovat arvoketjussa – erityisesti
raaka-aineiden ja tuotteiden tuotannon vedenkulutuksessa
– divisioona ei ole vielä ottanut käyttöön erityisiä niitä
koskevia toimintasuunnitelmia, mutta aikoo tehdä niin
lähivuosina.
Molempien divisioonien suunniteltujen toimien toteuttaminen
ei edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx) tai pääomamenoja
(CapEx).
E3–3
Vesivaroihin liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut mitattavissa olevia,
aikatauluun sidottuja tavoitteita vesihuollolle ja keskittyy
erityisesti vesiriskialueisiin.
Hallituksen toimintakertomus
75
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta poli- tiikan tavoittee- seen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoit- teen perus- vuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ympäristö- politiikka: Tavoite liittyy suo- raan politiikassa mainittuun teeseen vähentää vedenkäyttöä koko arvoketjussa ja keskittyä erityisesti vesi-intensiivisiin materiaaleihin ja tuotantoproses- seihin. | Vuoteen 2025 men- nessä 80 prosenttia kaupallisista rantoimittajista tetaan saavuttavan optimaalisen veden- käytön tehokkuuden, mikä tarkoittaa veden käytön vähentämistä, veden uudelleen- käyttöä ja kierrätystä prosesseissa sekä jäteveden käsittelyä ympäristönormien mukaisesti ennen jäteveden johtamista | Keskeisiä EU:n direktiivejä ovat direk- tiivi 2018/851/EU (jätepuitedirektiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direk- tiivi 2000/60/EY (vesipuitedirektiivi). Lisäksi toiminnan tehokkuuden misessa käytettävän ympäristöarvi- ointityökalun kehittämisessä otettiin huomioon kansainväliset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Responsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipäästöstandardit. Ei perustu vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toi- mitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat | 2019 | Vuoden 2019 paino- pisteenä oli nykytilan- teen kartoit- taminen. Ensimmäi- nen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022 | 79 % | Tällä lyhyen aikavälin suhteellisella tavoitteella on tehtaiden vedenkäyttöön. Lindex-divisioona seuraa näiden toimien tehokkuutta käyttämällä ympäris- töarviointityökalua, jossa toimittajia arvioidaan asteikolla yhdestä jossa yksi on alhaisin ja viisi on että toimittajalla on toimintasuunnitelma 100-prosenttista vedenkäytön tehokkuutta varten ja että se on edistynyt tavoitteessa merkittävästi. Arvosana kolme kertoo kansallisten vesimääräysten noudattamisesta ja jonkinasteisesta edistymisestä vedenkäytön tehokkuudessa, yksi ja kaksi tarkoittavat, että toimittajalla viä vaikeuksia. Lindex-divisioona pyrkii vaiheittain luopumaan toimittajista, joiden arvosana on alle kolme. Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä vedenkäyttöä ja lisäämällä veden kierrätystä, että laadullisesti kolmannen osapuolen tekemien jätevesitestausten avulla. Ulkopuolinen taho ei ole validoinut tavoitetta, ja se on vapaaehtoinen. Konserni tekee yhteistyötä esimerkiksi tuotantomaiden kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta määritellyt vesiriskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Näiden kumppanuuksien tarkoitus on auttaa ymmärtämään haasteita maan kohdennettuja tavoitteita tunnistettujen riskien perusteella. |
Lindex- divisioona | Ympäristö- politiikka: Tavoite liittyy suo- raan politiikassa mainittuun tavoit- teeseen vähentää vedenkäyttöä koko arvoketjussa ja keskittyä erityisesti vesi-intensiivisiin materiaaleihin ja tuotantoproses- seihin. | Vuoteen 2030 mennessä 80 pro- sentilla kaupallisten tuotteiden toimittajista pitäisi olla kattavat vesihuoltoperiaatteet käytössä. Pitkän aika- välin tavoitteeseen kuuluu ekosystee- mien ennallistaminen ja vesistöaluetason vesihuollon paranta- minen, mistä sekä toimittajat että paikalliset yhteisöt. | Keskeisiä EU:n direktiivejä tiivi 2018/851/EU (jätepuitedirektiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuitedirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direktiivi 2000/60/EY (vesipuitedi- rektiivi). Lisäksi toiminnan tehok- kuuden mittaamisessa käytettävän ympäristöarviointityökalun työkalua kehittämisessä kehitettäessä otettiin huomioon kansainväliset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Responsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipäästöstandardit. Ei perustu vakuuttavaan tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toi- mitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat | 2019 | Vuoden 2019 paino- pisteenä oli nykytilan- teen kartoit- taminen. Ensimmäi- nen mitattu arvo oli 79 prosenttia vuonna 2022 | 79 % | Arvosana edellyttää, että toimittaja kykenee todentamaan toimet, se on ryhtynyt vedenkäytön vähentämiseksi ja jäteveden kierrättämiseksi ja että se noudattaa sekä EU:n säädöksiä ja kansainvälisiä standardeja että konsernin ympäristöpolitiikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on aikaan merkittävämpi ja laajempi vaikutus veden laatuun alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Lindex-divisioona seuraa näiden toimien tehokkuutta käyttämällä ympäris- töarviointityökalua, jossa toimittajia arvioidaan asteikolla yhdestä jossa yksi on alhaisin ja viisi on että toimittajalla on toimintasuunnitelma 100 prosenttista vedenkäytön tehokkuutta varten ja että se on edistynyt tavoitteessa merkittävästi. Arvosana kolme kertoo kansallisten vesimääräysten noudattamisesta ja jonkinasteisesta edistymisestä vedenkäytön tehokkuudessa, ja yksi ja kaksi tarkoittavat, että toimittajalla on merkittäviä vesihuoltoon liittyviä vaikeuksia. Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä vedenkäyttöä ja lisäämällä kierrätystä, että laadullisesti kolmannen osapuolen jätevesitestausten avulla. Ulkopuolinen taho ei ole validoinut tavoitetta, se on vapaaehtoinen. Konserni tekee yhteistyötä den kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta vesiriskit voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Näiden kumppa nuuksien tarkoitus on auttaa ymmärtämään haasteita ja asettamaan kohdennettuja tavoitteita tunnistettujen riskien perusteella. |
Hallituksen toimintakertomus
76
Stockmann-divisioona seuraa tällä hetkellä tavaratalojensa
vedenkulutusta, mutta olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita tai prosesseja,
joiden avulla seurataan ja mitataan politiikkojen ja toimien
tehokkuutta, ei ole vielä asetettu.
E3–4
Mittarit ja vedenkulutus
Lindex-konsernin merkittävät vesivaroja koskevat
ympäristövaikutukset ovat pääasiassa peräisin sen
arvoketjusta eivätkä niinkään sen omista toiminnoista.
Tämän vuoksi konserni ei julkista tietoja oman toimintansa
vedenkulutuksesta.
E4
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
E4–1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien
huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa
Lindex-konsernilla ei ole tällä hetkellä erityistä biologista
monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevaa
siirtymäsuunnitelmaa. Konserni aikoo kuitenkin laatia
ja hyväksyä suunnitelman vuonna 2026 ja sisällyttää
biologisen monimuotoisuuden entistä tiiviimmin
strategiaansa ja liiketoimintamalliinsa.
E4–2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
Konsernin ympäristöpolitiikassa käsitellään biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia ja riskejä sekä sitoudutaan ehkäisemään ja
vähentämään konsernin arvoketjun vaikutuksia biologiseen
monimuotoisuuteen ja luonnon ekosysteemeihin.
Politiikassa käsitellään biologisen monimuotoisuuden
vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten ilmastonmuutosta,
maankäytön muutosta, haitallisia vieraslajeja ja
pilaantumista. Lisätietoja ympäristöpolitiikasta on luvussa
E1 Ilmastonmuutos.
Jotta konserni voisi saavuttaa maankäyttöä ja biologista
monimuotoisuutta koskevat maailmanlaajuiset tavoitteet,
se keskittyy ensisijaisesti vähentämään riippuvuutta
luonnonvaroista ja maa-alueista, joita tarvitaan konsernin
tuotteiden valmistamiseen. Omien tuotemerkkien tuotteiden
osalta tämä saavutetaan lisäämällä kierrätysmateriaalien
käyttöä sekä konsernin kiertotalousmallilla, jolla pyritään
irrottamaan kasvu resurssien käytöstä. Konserni sitoutuu
siihen, ettei metsäkatoa tai muita luonnon ekosysteemien
muutoksia aiheuteta, ja lisää materiaalien jäljitettävyyttä.
Konserni keskittyy parantamaan ekosysteemien eheyttä
kehittämällä maankäyttöä ja ostamalla vastuullisilta
toimittajilta peräisin olevia raaka-aineita, koska niillä on
pienin vaikutus maaperään ja ne on tuotettu kunnioittaen
ihmisoikeuksia.
Biologinen monimuotoisuus liittyy läheisesti muihin
esimerkiksi vettä, pilaantumista ja ilmastoa koskeviin
ympäristövaikutuksiin. Jotta biologisen monimuotoisuuden
vähenemistä voitaisiin edelleen rajoittaa, on välttämätöntä
puuttua kaikkiin näihin vaikutuksiin. Niitä kuvataan kohdissa
E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat.
Politiikassa ei käsitellä biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaalisia
seurauksia. Konserni tiedostaa kuitenkin vaikutuksen
yhteisöihin, joissa se toimii, ja politiikassa sitoudutaan
edistämään arvoketjussa mukana olevien yhteisöjen
myönteistä kehitystä ja puolustamaan niiden ihmisoikeuksia.
Hallituksen toimintakertomus
77
E4–3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit
Lindex-divisioona vie parhaillaan käytäntöön
toimenpiteitä koskien biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviin merkittäviin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin. Kaksinkertaisessa
olennaisuusarvioinnissa
Stockmann-divisioona
tunnisti merkittäviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia divisioonan arvoketjussa, erityisesti
biologisen monimuotoisuuden vähenemisen, raaka-
aineiden tuotannosta johtuvan metsäkadon ja
kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Lisäksi Stockmann-
divisioona on parhaillaan tuomassa markkinoille tuotteita,
joiden raaka-aineisiin sovelletaan EU:n metsäkatoasetusta
(EUDR). Noudattaakseen EUDR:ää, Stockmann-
divisioona on arvioinut valmiutensa täyttää tulevat
sääntelyvaatimukset. Tulevien vuosien aikana Stockmann-
divisioona suunnittelee toimia ja asettaa tavoitteita
keskeisten biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien
ongelmien ratkaisemiseksi.
Lindex-divisioonan toimet
•
maankäytöstä: Lindex-divisioona vähentää
ympäristövaikutuksiaan optimoimalla tuotevolyymit,
siirtymällä kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja
lisäämällä kierrätyskuitujen käyttöä. Tämä vastaa
SBTN:n (Science Based Targets for Nature)
viitekehystä, jonka tavoitteena on minimoida riippuvuus
maa- ja luonnonvaroista. Lisätietoja löytyy strategiasta
kohdassa E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.
•
hallintaa parantamalla: Lindex-divisioonan
tavoitteena on, että kaikki materiaalit hankitaan
uusiutuvista tai kierrätetyistä lähteistä vuoteen 2026
mennessä. Tavoitteen saavuttamisessa käytetään
avuksi esimerkiksi Textile Exchange -järjestön
vastuullisten käytäntöjen standardeja. Lisäksi
Lindex-divisioona parantaa jäljitettävyyttä luomalla
suoria kumppanuussuhteita puuvillan viljelijöiden
ja kierrätyskuitujen tuottajien kanssa, mikä takaa
vastuullisuuden kuidun tuotannosta valmiisiin
vaatteisiin.
•
Lindex-divisioona on alkanut hankkia puuvillaa
tiloilta, jotka harjoittavat uusiutuvaa maataloutta, joka
parantaa maaperän terveyttä, sitoo hiiltä ja edistää
biologista monimuotoisuutta. Divisioonan tavoite on,
että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen hankkima
puuvilla on uusiutuvaa ja kierrätettyä, mikä varmistaa,
että puuvillan tuotanto vaikuttaa myönteisesti
ekosysteemeihin ja paikallisyhteisöihin.
•
divisioona vähentää vedenkäyttöä ja ylläpitää
veden laatua kaikessa toiminnassaan ja kaikkialla
toimitusketjussaan. Yksityiskohtaisia tietoja näistä
aloitteista on esitetty kohdissa
E2 Pilaantuminen
ja
E3
Vesivarat.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset:
•
maankäytöstä
•
•
maatalouskäytäntöjen jatkuva parantaminen
Lindexin vahva läsnäolo tuotantomaissa mahdollistaa sen,
että Lindex-divisioona voi tehdä vesihuollon käytäntöjä
koskevaa yhteistyötä suoraan paikallisten toimittajien
kanssa ja toimia yhteistyössä maatilaryhmien kanssa.
Lisäpalautetta kerätään yhteistyössä Textile Exchange
-järjestön kanssa. Paikallisen sitouttaumisen ansiosta
Lindex-divisioona voi sisällyttää alueellisen ymmärryksen ja
luontoon perustuvat ratkaisut biologista monimuotoisuutta
koskeviin aloitteisiinsa ja varmistaa, että käytännöt
vastaavat kunkin alueen erityistarpeita. Tätä sitouttamista
vahvistetaan tulevaisuudessa.
Lindex-divisioona ei tällä hetkellä käytä toimintasuunnitel -
missaan biologisen monimuotoisuuden kompensaatioita,
koska se keskittyy suorien vaikutusten vähentämiseen ja
kestäviin käytäntöihin.
Kukin toimintasuunnitelma on sidottu erityisiin tavoitteisiin
ja aikatauluihin, kuten tuotteiden 15 prosentin kierrätyskui-
tusisällön saavuttaminen 70 prosentissa tuotteista vuoteen
2026 mennessä sekä kiertotalouden liiketoimintamallien
5 prosentin liikevaihto -osuuden varmistaminen ja uusiutu-
vaan ja kierrätettyyn puuvillaan siirtyminen vuoteen 2030
mennessä.
Nykyisten toimintasuunnitelmien toteuttamisen ei odoteta
vaativan merkittäviä toiminta- (OpEx) tai pääomamenoja
(CapEx).
E4–4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet
Lindex-divisioona on asettanut mitattavissa olevia,
tulossuuntautuneita ja aikatauluun sidottuja tavoitteita, jotka
liittyvät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Stockmann-divisioonan tämänhetkinen tavoite on noudattaa
EU:n metsäkatoasetusta (EUDR). Lähivuosina laaditaan
tarkempia tavoitteita, jotka koskevat olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia.
Hallituksen toimintakertomus
78
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- konserni | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen sitoutua siihen, että tai muuta luonnon ekosysteemien muutta- mista ei tapahdu kaikkien materiaa- lien jäljitettävyys on turvattu. | Vuoteen 2030 mennessä maankäyttöön liittyviä FLAG-päästöjä on vähennetty (metsä, maa ja maatalous) 30,3 prosenttia. Tähän tavoitteeseen sisältyvät biologista monimuotoisuutta säilyttävät käytännöt, maaympäristön tilan heikkenemisen minimoiminen ja uudistavien käytäntöjen edistäminen. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten hysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa (SBTN). Tavoite • • • | Tavoite sisältää toi- mitusketjun alkupään Tason 4 toimittajien päästöt. | 2022 | 45,803 tonnia CO 2 e | 41 010 tonnia CO 2 e, 10 prosentin vähennys vuoteen 2022 verrattuna. | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Näiden abso- luuttisten tavoitteiden asettamisessa ei ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuo- toisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettami- sesta ja mahdollisista Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun poliittiseen tavoittee- seen sitoutua siihen, että metsäkatoa tai muuta luonnon ekosys- teemien muuttamista ei tapahdu ja että kaikkien materiaa- lien jäljitettävyys on turvattu. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikesta puuvillasta on jäljitettävissä tunnustettujen sertifiointijärjestelmien avulla. | Tavoite kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2023 | 87 % | 93 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n veden käytön ja laadun osalta. Suhteellisia tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettami- sesta ja mahdollisista Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen sitoutua siihen, että tai muuta luonnon ekosysteemien muutta- mista ei tapahdu kaikkien materiaa- lien jäljitettävyys on turvattu. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikista selluloosapohjaisista muuntokuiduista on jäljitettävissä tunnustettujen sertifiointijärjestelmien avulla. | Tavoite kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2023 | 97 % | 99 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n veden käytön ja laadun osalta. Tätä tavoi- tetta asetettaessa ei ole käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. Tavoite WWF antoi palautetta tavoitteiden asettami- sesta ja mahdollisista Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Hallituksen toimintakertomus
79
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen riippuvuutta luonnon- varoista ja tuotteiden tuottamiseen tarvitta- vasta maa-alasta. | Vuoteen 2026 mennessä 70 prosenttia kaikista tuotteista sisältää vähintään 15 prosenttia kierrätysmateriaaleja. | Tavoite kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat | 2021 | 16 % | 58 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuk- siltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n veden käytön ja laadun osalta. Tätä tavoi- tetta asetettaessa ei ole käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. Tavoite WWF antoi palautetta tavoitteiden asettami- sesta ja mahdollisista Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen parantaa ekosysteemien eheyttä parantamalla maankäytön hallintaa käyttämällä raaka- aineita kestävästi hoidetuista lähteistä, jotka minimoivat vaiku- tukset ja kunnioittavat ihmisoikeuksia. | Vuoteen 2026 mennessä 100 % Lindexin materiaaleista kierrätetään ja/tai hankitaan kestävästi (tunnustettujen sertifiointijärjestelmien kautta). | Tavoite kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite • • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat | 2018 | 0 % | 88 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuksiltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti puuvillan ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun Tavoitteita asetettaessa kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. Tavoite WWF antoi palautetta tavoitteiden asettamisesta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Lindex- divisioona | Kestävän kehityksen politiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuihin tavoittei- siin, jotka koskevat jatkuvan parantamisen ja parhaiden käytäntö- jen varmistamista sekä aktiivista sitoutumista maiseman paran- tamiseen ja uuden sukupolven töjen edistämiseen, kuten uudistavaan maatalouteen. | Vuoteen 2030 mennessä 100 % Lindexin neitseellisestä puuvillasta tulee viljelijöiltä, joiden kanssa teemme suoraa yhteistyötä varmistaaksemme siirtymisen luonnonmukaiseen ja uudistavaan maatalouteen. | Tavoite kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite • • | Tavoite kattaa tuo- tantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat | 2024 | 5 % | 5 % | Maan käyttöön liittyvä edistää aktiivisesti muutosta puuvillan viljelyn tunnistetuilla riskialueilla tekemällä yhteistyötä suoraan viljelijöiden kanssa ja varmistamalla siirtymisen luonnonmukaiseen ja uudistavaan maatalouteen. Tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja kompensaatioita. Tavoite WWF antoi palautetta tavoitteiden asettamisesta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Hallituksen toimintakertomus
80
E4-5
Biologisessa monimuotoisuudessa ja
ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin
liittyvien vaikutusten mittaaminen
Lindex-konsernilla ei ole omia toimipaikkoja, jotka sijaitsevat
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla
tai niiden läheisyydessä. Yhtiö on kuitenkin tunnistanut
olennaisia vaikutuksia useilla eri alueilla: maankäytön
muutos, vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan
sekä makean veden käytön muutos. Keskeiset riskit liittyvät
raaka-aineiden, erityisesti puuvillan ja puupohjaisten
kuitujen, käyttöön, sekä tuotantoprosesseihin, erityisesti
arvoketjun yksiköihin, joissa tehdään märkäkäsittelyä.
Konserni ei julkista biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä
vaikutusmittareita, koska olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet johtuvat ensisijaisesti sen arvoketjusta eikä
sen omista toiminnoista.
E5
Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5–1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Konsernin ympäristöpolitiikassa käsitellään resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Politiikan yksityiskohdat on
esitetty luvussa
E1 Ilmastonmuutos
.
Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta Lindex-konserni
on sitoutunut seuraaviin tavoitteisiin:
•
ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja uusien
liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
•
periaatteiden noudattaminen, joiden avulla
varmistetaan, että tuotteet ja materiaalit pysyvät
mahdollisimman korkealaatuisina ja pitkään kierrossa.
•
optimointi, jätteiden syntymisen ehkäisemisen sekä
pilaantumisen ehkäiseminen
•
ympäristövaikutuksista maksimoimalla tuotteiden
arvo, vähentämällä liikatuotantoa ja skaalaamalla
kiertotalouden liiketoimintamalleja ja palveluja.
•
edellä, sekä hyödyntäen uusiutuvia tai kierrätettyjä
materiaaleja
•
kierrätysmateriaalien ja käytettävissä olevien
kiertotalouden ratkaisujen lisäämiseksi.
•
joka pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa, on
resurssitehokas ja toimii uusiutuvalla energialla.
•
vastuullista hankintaa ja resurssitehokkaita prosesseja,
joissa käytetään uusiutuvaa energiaa.
Konserni lisää myös tuotteiden pitkäikäisyyttä hoito-,
korjaus- ja uudelleenmyyntipalveluilla ja edistää vastuullista
kulutusta avoimella viestinnällä. Konserni edellyttää kaikilta
yhteistyökumppaneiltaan kiertotalouden periaatteiden
noudattamista ja avoimuuden varmistamista jätteiden
syntymisen ehkäisemisessä.
E5 –2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimet ja resurssit
Lindex-konserni on kehittänyt ja toteuttanut molemmissa
divisioonissa keskeisiä toimia, jotka keskittyvät
resurssien käytön optimointiin ja kiertotalouden
käytäntöjen edistämiseen. Toimet ovat konsernin
vastuullisuustavoitteiden ja ympäristöpolitiikan mukaisia,
ja ne on suunniteltu täyttämään resurssien käytön,
kiertotalouden ja resurssien kohdentamisen vaatimukset.
Näiden toimien toteuttaminen molemmissa divisioonissa
ei edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx) tai pääomamenoja
(CapEx).
Lindex-divisioonan toimet
•
liikatuotantoa vuodesta 2017, mikä on vähentänyt
merkittävästi scope 3-päästöjä ja resurssien käyttöä.
Vuoden 2030 ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma
osoittaa, miten kasvu ja kestävät käytännöt voivat olla
tasapainossa ja miten jokaisesta tuotteesta saadaan
maksimaalinen arvo normaalihintaisen myynnin,
Hallituksen toimintakertomus
81
alennusmyyntien, pienten hinnanalennusten ja
kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisen avulla.
•
Lindex-divisioonalla on käytössään kymmenen
kiertotalouden mukaista suunnitteluperiaatetta,
joilla pyritään pidentämään tuotteiden käyttöikää
ja parantamaan niiden kierrätettävyyttä. Näissä
periaatteissa keskitytään suunnitteluun, jonka
tavoitteena on käyttöä kestävät tuotteet,
kierrätysmateriaalien käyttö ja eri kierrätysstandardien
noudattaminen. Vuonna 2024 divisioona keskittyi
suunnitteluperiaatteiden mukauttamiseen tuleviin
EU-säädöksiin.
•
divisioona on edistynyt tuotteiden ja materiaalien
kierrossa pitämisessä optimoimalla toimitusketjuaan,
kehittämällä kumppanuuksia ja ottamalla käyttöön
järjestelmiä, kuten RFID-merkinnät ja tietoon
perustuvan ennakoinnin, sekä myös jätteiden ja
liikatuotannon vähentämisen suunnittelussa. Uuden
kaikkikanavaisen jakelukeskuksen kaltaisilla hankkeilla
ja yhteistyöllä Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin
kaltaisten kumppaneiden kanssa pyritään tehdä
tekstiilijätteen kierrätyksestä suljettu kierto ja varmistaa
kierrätyskuitujen saatavuus, jotta voidaan lisätä
joustavuutta ja vähentää riippuvuutta luonnonvaroista.
•
kehittää asiakaslähtöisiä, kannattavia ja skaalautuvia
kiertotalouden liiketoimintamalleja ja palveluita ja
kouluttaa asiakkaita kestävämpiin kulutustottumuksiin.
•
divisioona soveltaa pakkauksissa kiertotalouden
periaatteita, poistaa kaikki tarpeettomat pakkaukset
ja käyttää 98-prosenttisesti kierrätysmuovia.
Kierrätysmuovi on arvioitu pakkausohjeiden, nimettyjen
pakkaustoimittajien tuottaman muovin ja pistokokeiden
perusteella. Ruotsin, Norjan, Suomen ja Liettuan
myymälöissä toteutettavilla tuotteiden keräysohjelmilla
pyritään pidentämään tuotteiden käyttöikää
uudelleenkäyttö- ja kierrätysaloitteilla, joita toteutetaan
yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi Fretexin ja
Myrornan, kanssa.
•
edellyttää yhteistyötä kaikkialla arvoketjussa.
Kumppanuudet tekstiilien kierrättäjien, kuten
Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin, kanssa
ovat avainasemassa tekstiilien kierrätyksen
skaalaamisessa. Lisäksi osallistuminen alan
hankkeisiin, kuten RISE:n Framework for Circular
Textiles -hankkeeseen, edistää kierrätys - ja
kiertomateriaalistandardien kehittämistä.
Lindex-divisioonan toimien odotetut tulokset
•
maksimointi volyymin optimoinnilla, pienentämällä
alennusmyyntien alennuksia ja normaalihintaisen
myynnin lisäämisellä sekä kiertotalouden
liiketoimintamalleilla.
•
kierrätettävyyteen perustuvat tuotteet, jotka edistävät
divisioonan siirtymistä kiertotalouden mukaiseen
liiketoimintaan ja edistää itse kiertotaloutta.
•
Resurssitehokkaat, uusiutuvalla energialla toimivat
tuotantoprosessit, joissa keskitytään uudelleenkäyttöön
ja kierrätykseen ja jotka sopivat kiertotalouden
liiketoimintamalleihin.
•
pitkäikäisyyden parantaminen hoito-, korjaus- ja
uudelleenmyyntipalveluiden avulla.
Lindex-divisioonan toimet kattavat sekä arvoketjun
alkupään että sen loppupään. Tärkeimpiä tavoitteita
ovat kiertotalouden mukaisen suunnittelun tavoitteiden
saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä sekä ilmastotoimia
ja kiertotalouden mukaisten toimitusketjuja koskevien
tavoitteiden täyttäminen vuoteen 2030 mennessä.
Stockmann-divisioonan toimet
Stockmann-divisioonan toiminta täyttää lainsäädännön
ja viranomaisten vaatimukset, ja divisioonan
Suomen tavarataloilla on ollut ISO 14001 -sertifioitu
ympäristöjärjestelmä vuodesta 2003 lähtien. Myös
divisioonan tavaratalot Virossa ja Latviassa ovat ottaneet
käyttöön ympäristöjärjestelmän toimintatavat ja ohjeet.
Järjestelmää ja sen tavoitteita päivitettiin maaliskuussa
2024.
•
luominen ja toteuttaminen omille tuotemerkeille.
Stockmann-divisioona on osallistunut kansalliseen
Circular Design -ohjelmaan ja ottanut käyttöön Circular
Design Guide -oppaan, joka auttaa suunnittelijoita
ymmärtämään, miten eri materiaalit vaikuttavat
tuotteen hiilijalanjälkeen.
•
tuotteiden määrän lisääminen Stockmann-
divisioonan premium -tuotteiden tarjoomassa. Tällä
hetkellä Stockmann-divisioonalla ei ole saatavilla
määrällistä dataa siitä, kuinka paljon divisioona
on saanut kasvatettua vastuullisesti hankittujen
tuotteiden määrää. Divisioona asettaa etusijalle
sellaiset myytävän tavaran toimittajat, jotka tarjoavat
kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, ja
divisioona arvioi omien tuotemerkkiensä kestävyyttä
asteikolla 1–4, jossa yksi tarkoittaa, että kestävyyttä ei
ole otettu huomioon, ja neljä tarkoittaa täysin kestävää
tuotemerkkiä.
Hallituksen toimintakertomus
82
Näiden lisäksi Stockmann -divisioona on investoinut
kiertotalouden liiketoimintamalleilla toimiviin
kumppanuuksiin, kuten Relove, joka on Stockmann -
divisioonan pitkäaikainen kumppani ja toimii niin
Helsingin kuin Tampereen tavarataloissa, ja Nineyes
sekä Luxury Helsinki, joka järjesti pop up -tapahtuman
Helsingin tavaratalossa lokakuun 2023 ja huhtikuun
2024 välisenä aikana, sekä Barlume Vintage, joka järjesti
pop up -tapahtuman Helsingin tavaratalossa syksyllä
2024. Helsingin tavaratalo osallistui vuoden 2024 aikana
myös VG-Port Recyclingin palveluun, jossa käytettyjä
kahvinpuruja kerätään jatkokäyttöön.
Stockmann-divisioonalla on omassa toiminnassaan jatkuvia
kiertotalouteen ja kierrätykseen liittyviä toimia, jotka
liittyvät ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän kiertotalouden
tavoitteisiin. Näitä ovat esimerkiksi tuotteiden ja materiaalien
lahjoittaminen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja
hyväntekeväisyyteen, jätteiden lajittelun parantaminen
omassa toiminnassa selkeillä kiinteistökohtaisilla
lajitteluohjeilla, muovin määrän vähentäminen
pakkausmateriaaleissa, omien tuotemerkkien tuotteiden
pakkauksia koskevien toimittajaohjeiden päivittäminen,
henkilökunnan opastaminen pakkausmateriaalien käytössä
ja pakkausmateriaaleihin liittyvän kierrätettävyystiedon
tarjoaminen.
Stockmann-divisioonan toimien odotetut tulokset
•
mukaisten suunnitteluprosessien luominen ja
toteuttaminen pidentää Stockmann-divisioonan omien
tuotemerkkien tuotteiden elinkaarta.
•
suunnittelu kiertotalouden mukaisesti vähentää jätteen
syntymistä ja luonnonvarojen ehtymistä. Tämän
saavuttamiseksi Stockmann-divisioona valitsee omien
tuotemerkkiensä tuotteisiin materiaaleja, jotka on
osittain valmistettu kierrätyskuiduista.
•
tuotteita: laajennetaan kierrätysmateriaaleja sisältävien
tuotteiden valikoimaa.
•
markkinoinnilla valistetaan asiakkaita vastuullisista
kulutuskäytännöistä ja kannustetaan heitä tekemään
tietoisempia ostopäätöksiä. Vuonna 2024 divisioona
laati ja latasi verkkosivuilleen tekstiilien hoito-ohjeita,
joilla kuluttajia valistetaan tuotteiden pesusta ja
hoidosta niiden elinkaaren pidentämiseksi.
Yllä esitetyt toimenpiteet ovat jatkuvia ja linkittyvät vuosien
2022–2025 strategiakauden tavoitteisiin. Strategiakauden
päätyttyä Stockmann -divisioona tulee päivittämään
toimintaansa ja huomioi toimintasuunnitelmissaan myös
tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. ISO 14001
-ympäristöjärjestelmän kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet
päivitetään vuosittain. Toimenpiteet kattavat Stockmann-
divisioonan omat toiminnot kaikissa toimintamaissa.
E5 –3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
Lindex-konserni on asettanut kiertotalouden
liiketoimintamalliin siirtymistä ja konsernin
ympäristöpolitiikan toteutumista koskevia tavoitteita.
Näillä vapaaehtoisilla tavoitteilla pyritään vähentämään
ympäristövaikutuksia, parantamaan resurssitehokkuutta
ja edistämään kierrätettyjen ja vastuullisesti hankittujen
materiaalien käyttöä.
Hallituksen toimintakertomus
83
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeimmassa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, optimoida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen ja saastumisen. | Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden liiketoimintamallit ja -palvelut, kuten jälleenmyynti, vuokraus tai korjauspalvelut, muodostavat 5 Lindex-divisioonan kokonaisliikevaihdosta. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen ja EU:n jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa koko arvoket- jun (tuo- tantoketjun alkupää, oma toiminta ja tuotantoketjun loppupää). | 2024 | 0,02 % | 0,02 % | Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatiota ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Kiertotalouden liiketoimintamallin tulokset perustuvat käytetyn tavaran myyntiin, jossa myyntiä voidaan muiden kategorioiden myynnin ohella. Tämä on osa RMS:n ”budjettiluokitusta”. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeimmassa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, optimoida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen ja saastumisen. | Vuoteen 2026 mennessä 100 % materiaaleista ovat kierrätettyjä ja/tai hankitaan kestävästi (tunnustettujen sertifiointijärjestelmien kautta). | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen ja EU:n jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoiminta- malleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2018 | 0 % | 88 % | Kestävämmillä materiaaleilla tarkoitetaan materiaaleja, jotka on valmistettu uusiutuvista ja tuotettu menetelmillä, joilla on pienempi negatiivinen vaikutus verrattuna perinteisiin vaihtoehtoihin. Divisioona tekee yhteistyötä alan kumppaneiden, kuten Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin, kanssa skaa- laamalla tekstiilistä tekstiiliin ratkaisuja ja varmistaakseen pääsyn kierrätettyihin materiaaleihin. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus leihin kestävyystavoitteisiin. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeimmassa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, optimoida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen ja saastumisen. | Vuoteen 2026 mennessä 70 prosenttia kaikista tuotteista sisältävät vähintään 15 prosenttia kierrätysmateriaaleja. | Tavoite perustuu divisioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat asetettu tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen ja EU:n jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoimintamalleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusket- jun tason 4 toimijat. | 2021 | 16 % | 58 % | Tavoitteessa keskitytään lisäämiseen, mikä vähentää divisioonan riippuvuutta neitseellisistä materiaaleista. Divisioona tekee alan kumppaneiden, kuten Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiberin, kanssa skaalaamalla tekstiilistä tekstiiliin (textile-to-textile) kierrätysratkaisuja ja varmistaakseen pääsyn kuluttajanjälkeisiin kierrätettyihin materiaaleihin. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite |
Hallituksen toimintakertomus
84
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeimmassa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, optimoida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen ja saastumisen. | Vuoteen 2025 mennessä kaikki paperi- ja muovi- pakkaukset noudattavat divisioonan kiertotalouden mukaista materiaalistrategiaa. | Tavoite perustuu divisioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat asetettu tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen ja EU:n jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoimintamalleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa omat toiminnot | 2020 | 0 % | Vuonna 2024 Lindex-divisioo- nan muovi- pakkauksista 98 prosenttia valmistettiin 100-pro- senttisesti kierrätetystä ja kierrätettävästä materiaalista. | Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatiota ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Tulos on arvioitu nimettyjen pakkaustoimittajien ja pistokokeiden perusteella. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite on absoluuttinen. |
Lindex- divisioona | Ympäristöpolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen pitää tuotteet ja materiaalit kierrossa niiden korkeimmassa arvossa, pidentää tuotteen elinkaarta, optimoida resurssien käyttöä sekä minimoida jätteen ja saastumisen. | 2025 mennessä kaikilla divisioonan omilla myymälöillä on asianmukaiset ja paperi- ja muovijätevirtojen kierrätysjärjestelmät. | Tavoite perustuu divisioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ovat asetettu tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchangen ja EU:n jätehierarkian periaatteiden sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoimintamalleja koskevan tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa omat toiminnot | 2020 | 89 % | Vuonna 2024, 92 % kaikista Lindex-divisioo- nan myymä- löistä pystyi tarjoamaan asianmukaisen keräys- tysjärjestelmän, jossa oli mahdol- lisuus kierrättää sekä paperi- että muovijätettä. 95 % myymä- löistä pystyi kierrättämään muovia ja paperijätettä. | Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatiota ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. |
Hallituksen toimintakertomus
85
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perus- vuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka | Kiertotalouden lyhyen aikavälin tavoitteina on tutkia kehittää Stockmann -divisioonan suunnitteluprosesseja kohti kiertotalouden liiketoimintamalleja, optimoida tuotepakkausmateriaalien käyttöä ja lisätä kierrätysmateriaalin ja sertifioidun materiaalin käyttöä omien tuotemerkkien pakkauksissa, kehittää tuotevalikoimaa kiertotalouden liiketoimintamallien pohjalta sekä lisätä asiakkaiden tietoisuutta vastuullisesta kulutuksesta kierrätysmahdollisuuksista. | Tavoite kattaa omat toiminnot | 2022 | Tavoitteet ovat asetettu vuosina 2022–2025 divisioonan voimassa olevan vastuullisuusstrategian ja ympäristöohjelman mukaisesti. ISO 14001 ympäristöjärjestelmässä mainitaan jatkuva parantaminen, ja mahdollisuuksien arviointi sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Ympäristöjärjestelmää tarkastellaan ja se päivitetään joka kevät. Ulkopuolinen taho validoinut tavoitetta. | |||
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka | Kiertotalouden pitkän aikavälin tavoitteet ovat suunnitteluprosessien jatkuva kehittäminen uusien kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi, tuote- palveluvalikoiman seuraaminen ja kehittäminen, kestävään kehitykseen liittyvien aiheiden seuraaminen ja edistäminen sekä yhteydenpito asiakkaisiin ja työntekijöihin. | Tavoite kattaa omat toiminnot | 2022 | Tavoitteet ovat asetettu vuosina 2022–2025 divisioonan voimassa olevan vastuullisuusstrategian ja ympäristöohjelman mukaisesti. ISO 14001 -standardissa mainitaan jatkuva parantaminen, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Järjestelmää tarkastellaan ja se päivitetään joka kevät. Ulkopuolinen taho validoinut tavoitetta. | |||
Stockmann- divisioona | Ympäristöpolitiikka | Stockmann-divisioonan ISO 14001 -ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaisesti divisioona on asettanut tavaratalojen kierrätysasteelle seuraavan tavoitteen: 75 prosenttia Suomessa ja 50 prosenttia Baltiassa. | Tavoite kattaa omat toiminnot | 2022 | Suomessa kierrätysaste 79 % Baltiassa 52 % | Tavoitteet ovat asetettu vuosina 2022–2025 divisioonan voimassa olevan vastuullisuusstrategian ja ympäristöohjelman mukaisesti. ISO 14001 -standardissa mainitaan jatkuva parantaminen, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Järjestelmää tarkastellaan ja se päivitetään joka kevät. Ulkopuolinen taho validoinut tavoitetta. |
Hallituksen toimintakertomus
86
E5 –4
Resurssien sisäänvirtaukset
Lindex-divisioonan olennaiset resurssien sisäänvirtaukset
liittyvät tuotteissa ja pakkauksissa käytettyihin
raaka-aineisiin. Stockmann-divisioonan resurssien
sisäänvirtaukset liittyvät muoti- ja kodintekstiilien sekä
kodin kovien tuotteiden valmistuksessa käytettyihin raaka-
aineisiin. Stockmann -divisioonan osalta tiedot kattavat vain
divisioonan omien merkkien tuotteet.
Vuonna 2024 konsernin tuotteet sisältivät seuraavia
keskeisiä materiaaleja:
•
•
•
•
•
•
Muihin materiaaleihin kuuluvat materiaalit kuin nahka,
untuva, lasi, metalli ja Stockmann-divisioonan tapauksessa
polyamidi. Näiden materiaalien lisäksi konserni käytti
pakkausmateriaaleina paperia, muovia ja pahvia.
Konsernin tuotteiden ja palvelujen
valmistukseen käytetyt materiaalit
Teknisten kokonaispaino | 9 598,30 tonnia |
Biologisten, kestävästi materiaalien prosenttiosuus | 41,7 % |
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino | 4 626,51 tonnia |
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden | 48,2 % |
Konserni noudattaa Textile Ecxchangen standardeja
ja sertifiointijärjestelmiä, sekä sitoutuu standardeihin
kuten Organic Content -standardiin, In-Conversion
Cotton -standardiin, Global Recycling -standardiin ja
Lenzing -standardeihin. Näitä standardeja sovelletaan
puuvillan ja selluloosapohjaisten tekokuitujen kaltaisiin
materiaaleihin. Joidenkin pakkausmateriaalien, kuten
kartongin ja paperin, kestävästä hankinnasta on vain
vähän tietoa. Kaskadikäyttöperiaatteena konserni käyttää
asettamiaan tavoitteita, jotka liittyvät kiertotalouteen
nojaaviin suunnitteluperiaatteisiin ja kestävästi hankittujen
materiaalien käyttöön. Kaskadikäyttöperiaatetta ei ole
kuitenkaan asetettu jokaiselle materiaalille erikseen.
Tavoitteet ovat kuvattu alaluvussa
E53 Resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet.
Metodologia resurssien sisäänvirtausten laskemiseen
Tiedot resurssien sisäänvirtauksista kerättiin tilattujen
vaatteiden painoista, lukuun ottamatta kovia asusteita
ja joitakin kovia kodintuotteita, kuten kelloja ja
joulukoristeita, niiden monimutkaisen rakenteen
vuoksi. Pakkauksia koskevat tiedot kerättiin tuotteiden
myyntipakkausten, verkkokaupan muovipussien,
ostoskassien, markkinointimateriaalien, myymälöissä
jaettavien lahjapakkausten ja kuljetuspakkausten
materiaalien painosta. Uudelleenkäytettyjä ja kierrätettyjä
materiaaleja koskevissa tiedoissa ei ole päällekkäisyyttä.
Konserni ei pysty raportoimaan tietoja resurssien
sisäänvirtauksista kaikkien tuotteiden osalta: Lindex-
divisioonan osalta raportoidaan tiedot vain tekstiilien
osalta, eli esimerkiksi kosmetiikkatuotteita ei ole otettu
huomioon. Laskentatapaa tarkennetaan tulevaisuudessa,
ja aikataulua tälle laskentatavan tarkentamiselle ei ole
vielä asetettu. Stockmann -divisioonan osalta tiedot
sisältävät vain Stockmann -divisioonan omien tuotemerkkien
tuotteet, eikä muita tuotemerkkejä Stockmann-divisioonan
tuotevalikoimassa. Tämä johtuu siitä, että Stockmann -
divisioonalla ei ole pääsyä muiden merkkien dataan,
ja Stockmann-divisioona ei tule raportoimaan näitä
tietoja, jotta vältytään päällekkäiseltä raportoinnilta
muiden merkkien kanssa. Muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut näitä tietoja.
Hallituksen toimintakertomus
87
E5 –5
Resurssien ulosvirtaukset
Lindex-divisioonan tuotantoprosessista syntyvät keskeiset
tuotteet ovat naisten muoti, alusvaatteet, lastenvaatteet,
kosmetiikka ja asusteet. Lindex-divisioonalla on käytössään
kymmenen kiertotalouden mukaista suunnitteluperiaattetta,
ja divisioona on keskittynyt näiden periaatteiden
juurruttamiseen osaksi järjestelmiä ja toimintatapoja.
Suunnitteluperiaatteet on kuvattu alaluvussa
E52
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
ja resurssit.
Kaikki divisioonan tuotteet kuuluvat näiden
suunnitteluperiaatteiden soveltamisalaan.
Stockmann-divisioonan tuotantoprosessista syntyvät
tuotteet ovat divisioonan oman merkin tuotteet, kuten
muoti- ja kodintavaran tekstiilit ja kodin kovat tuotteet, kuten
astiat, puiset keittiövälineet, lasi- ja keramiikkatuotteet, korit,
valokuva- ja julistekehykset, sekä muut pienet koriste-
esineet. Näiden lisäksi Stockmann-divisioona myy muiden
tuotemerkkien tuotteita, kuten muotia, kosmetiikkaa ja
elintarvikkeita. Nämä tuoteryhmät eivät kuitenkaan ole
osana Stockmann-divisioonan omia tuotantoprosesseja.
Stockmann-divisioona on ottanut käyttöön Circular Design
Guide –oppaan, mutta divisioona ei seuraa, missä määrin
oman tuotemerkin tuotteiden suunnittelijat käyttävät opasta
tuotteiden suunnittelussa. Tämän vuoksi Stockmann -
divisioona ei esitä luetteloa tuotteista, jotka on suunniteltu
kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Pakkausten osalta konserni on sitoutunut poistamaan
käytöstä tarpeettomat pakkausmateriaalit ja siirtymään
kierrätysmateriaalien käyttöön pakkauksissa. Lindex-divisi-
oona on pyrkinyt poistamaan kertakäyttömuovit kuljetuspak -
kauksista, jotka muodostavat suurimman osan divisioonan
muovijätteestä. Kertakäyttömuovia käytetään vain herkästi
särkyville tai rikki meneville tuotteille. Stockmann-divisioona
pyrkii aktiivisesti vähentämään muovin käyttöä pakkauk-
sissa ja suosii kartongin käyttöä. Divisioona korostaa
myös kestävien materiaalien käyttöä ja pyrkii minimoimaan
pakkausmateriaalien käytön aina, kun se on mahdollista
tuotteen näkökulmasta. Suurin osa molempien divisioonien
käyttämistä pakkausmateriaaleista käytetään maissa, joissa
kierrätystietoisuus ja -infrastruktuuri ovat kehittyneet, mikä
takaa näiden resurssien paremman hallinnan.
Konsernin markkinoille tuomien tuotteiden odotettu
kestävyys vastaa toimialan keskiarvoa eri tuoteryhmissä,
kuten naistenvaatteissa, lastenvaatteissa, alusvaatteissa
ja kodintarvikkeissa. Vaikka kestoa ei ole virallisesti
arvioitu alan keskiarvoon verrattuna, arvio tästä perustuu
konsernin resurssien optimointiin ja kiertotalouden mukaisiin
suunnitteluperiaatteisiin, jotka ovat verrannollisia alan
standardeihin.
Tällä hetkellä konsernilla ei ole tietoa omien tuotemerkkiensä
tuotteiden korjattavuudesta. Molemmat divisioonat kuitenkin
edistävät asianmukaisia tuotteiden huoltokäytäntöjä
ja tarjoavat mahdollisuuksia tuotteiden korjaamiseen,
esimerkiksi tarjoamalla hoito- ja korjausohjeita. Nämä ohjeet
ovat helposti kuluttajien saatavilla molempien divisioonien
verkkosivuilla. Lisäksi molemmat divisioonat tukevat
aktiivisesti tuotteiden korjattavuutta tarjoamalla asiakkaille
esimerkiksi korjaustuotteita, kuten suihkeita, vetoketjuja,
vaatelaastareita, ompelupakkauksia, kuminauhoja ja
heijastinnauhoja.
Pidentääkseen puuvillan käyttöikää farkkujen osalta,
Lindex-divisioona tekee yhteistyötä Biostoren kanssa,
jonka tarkoituksena on parantaa farkkukankaan väriä
ja kuntoa. Biostorea käytetään divisioonan kaikissa
second-hand tuotteissa, mutta tuote on myös suoraan
asiakkaiden ostettavissa. Stockmann-divisioona tarjoaa
korjauspalvelua vaurioituneille tuotteille ja antaa
asiakkaille mahdollisuuden antaa palautetta tuotteiden
korjauskelpoisuudesta, millä on suora vaikutus tuotteiden
suunnitteluprosesseihin. Konsernilla ei ole käytössä
vakiintunutta luokitusjärjestelmää korjattavuutta varten.
Kierrätettävien aineiden osuus tuotteissa ja
pakkauksissa
Tuotteiden kierrätettävän (kg) | 2 828 |
Tuotteiden kokonaispaino | 7 421 |
Tuotteiden kierrätysaste | 38,1 |
Kierrätettävien materiaalien osuus pakkauksissa
Pakkausten kierrätettävän materiaalin (kg) | 417 194 |
Pakkausten kokonaispaino | 427 082 |
Pakkausten kierrätysaste | 97,7 |
Metodologia tuotteiden kestävyyden ja kierrätettävyyden
laskemiseen
Tuotteiden kestävyyden osalta ei olla huomioitu
elintarvikkeita ja kosmetiikkaa, koska näitä tuotteita ei olla
suunniteltu kestäviksi. Tekstiilituotteiden kierrätettävyyttä
koskevissa laskelmissa ei ole otettu huomioon asusteita tai
kodin kovia tavaroita.
Tekstiilituotteiden osalta laskelma perustuu tilattujen
vaatteiden painoon, jotka ovat täyttäneet alla olevat kriteerit:
•
•
•
•
•
yhteenlaskettuna
Hallituksen toimintakertomus
88
Muovipakkausten kierrätettävyys on arvioitu pakkausohjei -
den, nimettyjen pakkaustoimittajien tuottaman muovin ja
pistokokeiden perusteella. Muita merkittäviä oletuksia ei ole
käytetty. Muu taho kuin kestävyysraportin varmentaja ei ole
varmentanut tuloksia. Stockmann-divisioonan osalta tiedot
sisältävät vain Stockmann -divisioonan oman tuotemerkin
tuotteet eivätkä sisällä muita tuotemerkkejä. Pääsy muiden
tuotemerkkien tietoihin riippuu pitkälti muiden tuotemerkkien
omista raportointiprosesseista, ja päällekkäisen raportoinnin
välttämiseksi Stockmannin divisioona ei pyri pääsemään
käsiksi näihin tietoihin.
Vaarallinen jäte | 14,19 |
Valmistelu | 1,42 |
Kierrätykseen | 4,37 |
Muihin hyödyntämistoimiin | 0 |
Polttoon | 4,89 |
Kaatopaikalle | 3,52 |
Muuhun loppukäsittelyyn | 0 |
Radioaktiivinen | 0 |
Tavanomaiset | 4 490,31 |
Valmistelu | 35,85 |
Kierrätykseen | 3 269,18 |
Muihin hyödyntämistoimiin | 0,32 |
Polttoon | 1 089,07 |
Kaatopaikalle | 95,89 |
Muuhun loppukäsittelyyn | 0 |
Syntyneen jätteen | 4 504,50 |
Kierrättämättömän | 1 193,36 |
Kierrättämättömän | 26,5 % |
Jätteet
Konsernin merkitykselliset jätevirrat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
elintarviketeollisuuden sivutuotteet (kategoria 3)
•
•
•
Konsernin toimialan kannalta merkitykselliset jätevirrat
•
•
•
•
•
•
•
•
Metodologia jätetietojen laskemiseen
Lindex-konserni noudattaa kansallisia jätelainsäädäntöjä,
jotka velvoittavat tiettyihin jätteiden hävittämistoimiin.
Jätedataa hyödynnettiin suoraan silloin, kun ne olivat
saatavilla konsernin jätehuollon kumppaneilta.
Lindex-divisioonan osalta muovin, pahvin ja paperin
jätevirrat johdettiin toiminnanohjausjärjestelmistä
ja toimittajien raporteista. Koska muovi-, paperi - ja
kartonkijätteen tarkat luvut eivät ole aina saatavilla – koska
osa jätteestä päätyy myymälä- tai asiakasjätteeksi – arvioita
tehtiin ostettujen määrien perusteella. Tietotekniikkajätettä
koskevat tiedot saatiin toimittajien raporteista.
Stockmann-divisioonan osalta puuttuvat jätemäärät arvioitiin
käyttämällä neliömetrejä ja työntekijöiden lukumäärää sekä
joitakin todellisia jätemäärätietoja sekä joitakin jätetietoja
aiemmilta vuosilta. Jätetiedot kerättiin 11 kuukauden ajalta
(01−11/2024). Joulukuun 2024 data arvioitiin käyttäen
joulukuun 2023 tietoja. Jätetiedot saatiin jätehuollon
raporteista Suomessa ja Latviassa, ja Viroissa laskuista.
Datan keskeiset oletukset liittyvät eri jäteluokkiin ja niiden
saatavuuteen jätehuollon raporteissa. Esimerkiksi joissakin
tavarataloissa kartonki, muovi, metalli, energiajäte, sekajäte
ja elintarvikerasva olivat jäteluokkia, jotka jouduttiin
arvioimaan.
Muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja
ei ole validoinut jätetietoja. Konserni pystyy raportoimaan
jätetiedot kaikista sen toiminnoista.
Hallituksen toimintakertomus
89
YHTEISKUNNALLISET
TIEDOT
S1
Oma työvoima
S1–1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Lindex-konserni on laatinut ja ottanut käyttöönsä politiikat,
joissa yhtiö huomioi työvoimaansa liittyviä olennaisia
vaikutuksia. Politiikkoja ovat ihmisoikeuspolitiikka, syrjinnän
vastainen politiikka, häirinnän ja epäasiallisen käytöksen
vastainen politiikka, palkkapolitiikka, ilmoituskanavaan
(Whistleblowing) liittyvä politiikka ja tasa-arvosuunnitelma.
Yhdessä nämä politiikat edistävät ihmisoikeuksien
kunnioittamista, monimuotoisuutta, osallisuutta ja kaikkien
työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua. Politiikat koskevat
kaikkia Lindex-konsernin työntekijöitä.
Konsernin ihmisoikeuspolitiikan mukaan yhtiö sitoutuu
kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia, mukaan lukien työelämän oikeudet,
kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset
ja sivistykselliset oikeudet. Keskeisiä sitoumuksia ovat:
•
rights due diligence, HRDD) ihmisoikeusvaikutusten
tunnistamiseksi, ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi
ja korjaamiseksi
•
ryhmien, kuten naisten, vähemmistöjen, siirtotyöläisten
ja lasten, suojeluun
•
johtamiseen ja toimintoihin
Lindex-konserni on yhdenmukaistanut ihmisoikeus-
politiikkansa globaalisti tunnustettujen viitekehysten kanssa,
mukaan lukien:
•
•
työelämän perusoikeuksista ja keskeiset
yleissopimukset
•
poistamisesta, lapsen oikeuksista ja kaikkinaisen
rotusyrjinnän poistamisesta
•
vastuulliseen liiketoimintaan ja YK:n Global Compact
-aloite
•
periaatteet
•
sekä lasten oikeuksia ja liiketoimintaa koskevat
periaatteet ohjaavat myös politiikkaa
Konsernin politiikassa käsitellään syrjintää ja häirintää tekijöi-
den, kuten sukupuoli -identiteetin, seksuaalisen suuntautumi-
sen, rodun, kansallisuuden, etnisen tai sosiaalisen alkuperän,
vammaisuuden, kielen, poliittisen mielipiteen, uskonnon tai
iän perusteella.
Lindex-divisioonalla on käytössään palkkapolitiikka, koska
se on sitoutunut samapalkkaisuuteen ja sukupuolten välisten
palkkaerojen poistamiseen. Lisäksi divisioonalla on tasa-
arvosuunnitelma, joka on osa sen monimuotoisuusstrategiaa,
jolla pyritään varmistamaan, että kaikki työntekijät kohdataan
kunnioittavasti, heillä on yhtäläiset mahdollisuudet ja he
työskentelevät myönteisessä työympäristössä. Tämä
lähestymistapa noudattaa divisioonan tuleville sukupolville
antamaa kestävyyslupausta. Lindex-divisioonalla on myös
työympäristöpolitiikka, jonka ensisijaisena tavoitteena on
ehkäistä terveyshaittoja ja työtapaturmia.
Stockmann-divisioonalla on tasa-arvo- ja syrjimättömyys-
suunnitelma, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan
työpaikan rakenteelliset ongelmat ja asettaa tavoitteet
tasa-arvoisemman työympäristön luomiseksi. Suunnitelman
päätavoitteena on luoda syrjimätön, suvaitsevainen ja tasa-
arvoinen työpaikka. Stockmann-divisioonalla on käytössä
laaja työtapaturmien ehkäisyä koskeva politiikka.
Lindex-konserni ei hyväksy minkäänlaista syrjintää tai
häirintää. Sen syrjinnän vastainen politiikka sekä häirinnän
ja epäasiallisen käytöksen vastainen politiikka sisältävät
ohjeet osallistavan ja kunnioittavan työympäristön
ylläpitämiseksi. Konsernin toimia ovat muun muassa:
•
erilaisia näkökulmia, taustoja ja kokemuksia
•
yhtäläisen uralla etenemisen mahdollisuuden
varmistaminen
•
ja kaikkialla arvoketjussa
Konsernin ilmoituskanavapolitiikka kuvaa konsernin
sitoutumista siihen, että työntekijöillä, tavarantoimittajilla ja
muilla sidosryhmillä on pääsy turvalliseen ja tehokkaaseen
valitusmekanismiin. Kaikkia huolenaiheista ilmoittavia
henkilöitä suojellaan vastatoimilta. Ilmoitettuihin tapauksiin
puututaan ja puutteet korjataan viiveettä. Konserni kieltää
myös kaikenlaisen häirinnän tai loukkaavan käytöksen
ja huolehtii, että työntekijöitä kohdellaan arvokkaasti ja
kunnioittavasti työpaikalla.
Vuonna 2024 Lindex-konserni päivitti ihmisoikeuspolitiik -
kansa sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella ja jotta
se vastaisi konsernin keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin.
Lisäksi käyttöön otettiin ilmoituskanavapolitiikka ilmoituska-
navan käytettävyyden vahvistamiseksi.
Hallituksen toimintakertomus
90
Konsernin hallituksella on vastuu edellä kuvattujen ihmisoike-
uspolitiikkojen hallinnoinnista, ja divisioonien vastuullisuustiimi
valvoo niiden laatimista ja arviointia. Tämän lisäksi Lindex-kon -
sernin hallitus on vastuuvelvollinen omaan työvoimaan, arvo-
ketjun työntekijöihin, vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallinnasta. Konsernin johtoryhmä sekä
asianomaiset liiketoiminnot ja osastot, johtajat ja työntekijät
ovat vastuussa näiden politiikkojen täytäntöönpanosta.
Politiikkojen saatavuuden ja ymmärrettävyyden varmistami-
seksi Lindex-konserni julkaisee ne verkkosivuillaan kolmella
kielellä. Lisäksi ne ovat työntekijöiden saatavilla intranetissä.
Uudet työntekijät saavat tietoa politiikoista perehdytyksen
aikana, ja koulutusta tarjotaan sidosryhmille, joilla on erityisiä
vastuualueita.
S1–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Lindex-divisioona käy vuoropuhelua henkilöstönsä ja
sen edustajien kanssa Lindex Voice -kyselyn avulla, jota
tehdään Peakon Workday -kyselytyökalulla. Säännöllisillä,
vähintään kahdesti vuodessa tehtävillä kyselytutkimuksilla
kerätään tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista, työmotivaa -
tiosta ja divisioonan strategioiden noudattamisesta. Kyselyt
käsittelevät esimerkiksi vuoropuhelua ja laajempia DEI-tee-
moja. Tuloksia verrataan alan standardeihin, ja viimeisim-
millä kerroilla vuonna 2024 saavutettiin 8,5 pisteen sitoutu-
misaste ja 72–75 prosentin osallistumisaste.
Lindex-divisioonalla on työntekijäedustus ammattiyhdistyk -
sissä Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa sekä asianmukai-
sesti valitut työntekijöiden edustajat Liettuassa ja Virossa.
Työntekijöiden edustajat osallistuvat kunkin toimintamaan
käytännöistä riippuen, 1–6 yhteiseen vuosittaiseen kokouk-
seen, joissa keskustellaan työehtosopimuksista, palkoista,
työajoista ja muista työehdoista, työturvallisuuskysymyk-
sistä työntekijöiden suojelemiseksi mahdollisilta terveys- ja
turvallisuusriskeiltä ja kielteisiltä vaikutuksilta, työpaikan
menettelytavoista, mukaan lukien konfliktinratkaisumekanis -
mit, sekä urakehitystä tukevista koulutus- ja kehittymismah-
dollisuuksista. Niissä maissa, joissa Lindex-divisioonalla ei
ole henkilöstön edustajia, divisioonan tavoite on vahvistaa
vaihtoehtoisia vuorovaikutusmenetelmiä. Lindex-divisioona
käy vuosittain kaikkien työntekijöiden kanssa kehityskeskus -
teluita, joihin liittyy säännöllinen seuranta. Lindex-divisioo-
nan esihenkilöillä on operatiivinen vastuu käydä tiimiensä
kanssa tuloskeskusteluja. Divisioonan henkilöstö - ja viestin-
täjohtaja vastaa prosessin täytäntöönpanosta.
Henkilöstö- ja viestintäjohtaja on vastuussa Lindex Voice
-kyselystä ja kyselyiden tuloksien jakamisesta johdolle ja hal-
litukselle, jotta ne voivat huolehtia tarvittavasta ohjauksesta.
Kyselyt käännetään paikallisille kielille, jotta eri näkökulmat
voidaan ottaa huomioon ja työntekijöiden osallistuminen ja
heidän tarpeidensa huomioiminen pystytään varmistamaan.
Stockmann-divisioonan kaikissa Suomen toimipaikoissa
on henkilöstötoimikunnat, jotka kokoontuvat neljä kertaa
vuodessa. Toimikuntien keskeisenä tehtävänä on edistää
työyhteisön kehitystä ja parantaa työhyvinvointia paikallisesti.
Henkilöstötoimikuntien lisäksi työntekijöiden edustajat tapaa-
vat kuukausittain divisioonan operatiivisen johtajan, henkilös-
töjohtajan ja myyntijohtajan ylimmän johdon ja työntekijöiden
välisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi. Kehityskeskustelut
työntekijöiden kanssa käydään kaikissa Stockmann -divisioo-
nan toimintamaissa kahdesta neljään kertaa vuodessa.
Stockmann-divisioona käy vuoropuhelua henkilöstönsä ja sen
edustajien kanssa henkilöstökyselyn avulla, ja henkilöstöky-
sely on ensisijainen keino selvittää työntekijöiden hyvinvointiin
liittyviä asioita sekä tunnistaa erityistä huomiota vaativat asiat.
Divisioona on tehnyt erilaisia parannuksia aiempien kysely-
tulosten perusteella. Työhyvinvointia on pyritty parantamaan
vahvistamalla oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia sekä
uudistamalla työnantajabrändiin liittyviä asioita ja rekrytointi -
käytäntöjä. Kysely toteutetaan yleensä kaksi kertaa vuodessa,
mutta vuonna 2024 kyselyitä oli vain yksi organisaatiomuutok -
sen täytäntöönpanovaiheen vuoksi. Lisäksi Stockmann-divisi -
oona toteuttaa vuosittain DEI-kyselyn selvittääkseen DEI-tilan-
teen.
Stockmann-divisioonan esihenkilöillä on operatiivinen vas-
tuu tiimiensä kehityskeskusteluiden järjestämisestä. Jokai-
sen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelu vähin-
tään kaksi kertaa vuodessa. Työntekijöiden tyytyväisyyttä
näihin prosesseihin mitataan henkilöstökyselyllä, ja tulokset
ovat esihenkilöiden saatavilla. Kehittämisestä ja rekrytoin-
neista vastaava on vastuussa kehityskeskusteluprosessista
ja sen kehittämisestä. Henkilöstötutkimuksen toteuttami -
sesta ja tuloksista vastaa divisioonan henkilöstöjohtaja ja
DEI-kyselyn toteuttamisesta vastaa työsuhdejuristi.
S1–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
Lindex-konsernilla on prosesseja työntekijöihin kohdistuvien
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi sekä kanavat huolenai-
heiden tai valitusten esittämistä varten Whistleblowing-direktii -
vin (EU) 2019/1937 mukaisesti. Konsernin ilmoituskanavassa
huolenaiheista voi ilmoittaa nimettömästi. Kanavan toteuttaa
ulkopuolinen kumppani, WhistleB, Whistleblowing Center.
Huolenaiheet käsitellään konsernin ilmoituskanavapolitiikan
mukaisesti. Politiikkaan sisältyy due diligence -prosessi
ilmoituksen paikkansapitävyyden varmistamiseksi, ja jotta
haitalliset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet voidaan
Hallituksen toimintakertomus
91
määrittää. Syrjintä, joka voisi kohdistua henkilöihin, jotka ovat
joko ilmoittaneet huolenaiheestaan vilpittömästi tai jotka ovat
osallistuneet tutkintaan, on kiellettyä ja voi johtaa kurinpidolli -
siin toimenpiteisiin, kuten työsuhteen päättämiseen.
Ilmoituskanavan lisäksi kummassakin divisioonassa kannus-
tetaan työntekijöitä nostamaan huolenaiheita esiin suoraan
tiimin vetäjälle, esihenkilölle, henkilöstöhallinnon edusta-
jalle, turvallisuusosaston edustajalle, vastuullisuusosaston
edustajalle, lakiosaston edustajalle tai sisäisen tarkastuksen
edustajalle. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti,
ja luottamuksellisuus säilytetään niin hyvin kuin mahdollista.
Kumpikin divisioona arvioi ja valvoo säännöllisesti valitusme-
kanismiensa tehokkuutta seuraamalla työntekijöiden luotta-
musta kyselytutkimusten avulla. Lindex-divisioonan henkilöstö-
kyselyn kysymys ”Jos työssäni tapahtuisi vakava väärinkäytös,
olen varma, että Lindex-divisioona ryhtyisi toimiin tilanteen kor-
jaamiseksi” auttaa arvioimaan tietoisuutta ja luottamusta näihin
prosesseihin. Stockmann -divisioonan tutkimuksessa kysytään,
kokevatko työntekijät, että he voivat ilmoittaa huolenaiheistaan
ja ratkaista työhön liittyviä erimielisyyksiä. Palautteen avulla
varmistetaan jatkuva parantaminen ja ylläpidetään järjestel-
män saavutettavuutta ja luotettavuutta työntekijöiden huolenai-
heiden käsittelemiseksi kummassakin divisioonassa.
S1–4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Konserni on sitoutunut noudattamaan paikallisia ja kansain-
välisiä lakeja, jotta sen liiketoiminnasta mahdollisesti aiheu-
tuvia tai todellisia kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää ja
käsitellä. Konserni jatkaa ihmisoikeuksia koskevan huolelli-
suusvelvoitteensa kehittämistä sekä arvioi ja laatii samalla
aktiivisesti toimintasuunnitelmia ja tavoitteita, joilla pyritään
puuttumaan olennaisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat esi-
merkiksi työ- ja yksityiselämän tasapainoon, terveyteen ja
turvallisuuteen sekä yhdistymisvapauteen.
Työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseksi konserni pyrkii
luomaan ennustettavia työvuorosuunnitelmia ja tarjoamaan
joustavia työjärjestelyjä, jotka edistävät työntekijöiden
yleistä hyvinvointia. Terveyden ja turvallisuuden osalta kon-
serni varmistaa, että paikallista lainsäädäntöä noudatetaan,
turvallisuuskoulutuksia järjestetään, välttämättömät laitteet
hankitaan ja seurannasta huolehditaan.
Konserni on sitoutunut puolustamaan työntekijöiden
oikeutta yhdistyä vapaasti ja käydä työehtosopimusneu -
votteluja. Lindex-divisioona tunnistaa tarvittavat toimet,
joilla sen työvoimaan kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin
voidaan puuttua due diligence -prosessin avulla, johon
kuuluu vuonna 2022 tehty ihmisoikeusvaikutusten arviointi
ja sisäinen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Nämä
prosessit auttavat tunnistamaan mahdollisia riskejä ja
vaikutuksia liiketoiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien
toiminnot maissa, joissa ihmisoikeusriskit ovat korkeammat
sekä tietyissä toiminnoissa, kuten esimerkiksi myymälöissä
ja varastoissa. Jatkuva vuoropuhelu ammattiliittojen ja työn-
tekijöiden edustajien kanssa ja työntekijöiden osallistuminen
vuorovaikutukseen Lindex Voice -kyselyn kautta tukevat
myös mahdollisten ongelmien tunnistamista.
Lindex-divisioonan toimet
•
palkkaamalla ihmisoikeusasiantuntija tehostamaan
strategian kehittämistä ja omaan toimintaan liittyvää due
diligence -toimintaa.
•
kaikille työntekijöille kansainvälisenä naistenpäivänä
sekä kuukautispäivänä ja järjestää tapahtuman
rintasyöpätietoisuuden teemakuukautena.
•
perehdytysprosessin, johon kuuluu DEI-teemoja
käsittelevä koulutus.
•
-toimintaperiaatteet, jotka sisältävät ihmisoikeudet ja eettiset
normit. Toimintaperiaatteet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna
2025.
•
oppimis- ja kehittämisalustaa ihmisoikeuksiin liittyvää
koulutusta varten.
•
osallistuu erilaisiin verkostoihin, kuten Diversity Charter
Sweden ja Jobbsprånget, vahvistaakseen myönteistä
vaikutustaan työntekijöihin.
Hallituksen toimintakertomus
92
Stockmann-divisioonan toimet
•
Suomessa otettiin vuosina 2023–2024 käyttöön
menetelmä lisätyövuorojen tarjoamiseksi. Näiden
muutosten ansiosta Stockmann -divisioona voi tarjota
lisätyötä tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.
•
-tilanteiden raportoimiseksi otettiin käyttöön.
•
työkykyä koskevaa koulutusta. Koulutus järjestettiin
Helsingissä ja Tampereella vuonna 2024.
•
toteuttamaan, seuraamaan ja kehittämään edelleen
DEI-strategiaa. Työryhmä laati ja jalkautti epäsopivaa
käyttäytymistä, kuten syrjintää ja häirintää, koskevat
ohjeet.
•
-kampanjaan vuonna 2024.
•
henkilöstöhallintojärjestelmän, jonka tarkoituksena on
parantaa henkilöstötietojen laatua ja määrää.
Näiden toimien odotetaan parantavan divisioonan työnte-
kijöiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden
tunnetta. Toimet koskevat molempien divisioonien kaikkia
työntekijöitä. Vaikka tarkempia toimia aikatauluineen ei ole
vielä määritelty, divisioonat seuraavat toimiensa tehokkuutta
työntekijöiden palautemekanismien, kyselyjen ja kehityskes-
kusteluiden avulla. Kummankaan divisioonan toimet eivät
edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx) tai pääomamenoja
(CapEx).
Konserni puuttuu ennakoivasti kielteisiin vaikutuksiin, kuten
syrjintään, esimerkiksi syrjintäpolitiikalla ja monimuotoisuus -
suunnitelmalla, ja tarjoaa työntekijöille koulutusta monimuo-
toisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta (DEI).
Näillä aloitteilla pyritään edistämään osallistavaa ympäristöä
ja yhdenvertaisuutta.
Konsernilla on ilmoituskanavapolitiikka ja ilmoituskanava, joilla
varmistetaan puuttuminen olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin.
Niiden avulla työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan
luottamuksellisesti. Prosessia käsitellään tarkemmin kohdassa
S13 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Hallituksen toimintakertomus
93
S1–5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Lindex-konserni on asettanut useita tavoitteita, joilla
pyritään hallitsemaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia,
edistämään myönteisiä vaikutuksia ja puuttumaan
henkilöstöön liittyviin riskeihin. Painopisteinä ovat
työntekijöiden sitoutuminen, monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) sekä syrjinnän ja
häirinnän nollatoleranssi.
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Tavoite liittyy ihmisoikeuspolitiikan tavoitteeseen edistää työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista. | Työntekijöiden tuminen ja minen: Lindex Voice -työntekijätutkimuksen sitoutumisaste on 8,6 (10:stä) ja osallistu- misaste 69 | Kaikki omat työntekijät | 2021 | Molemmat tavoitteet saavutettiin vuonna 2024: maaliskuussa sitoutumisaste oli 8,6/10 ja osallistumisaste 75 prosenttia ja marraskuussa 8,5/10 ja 72 prosenttia. | Lindex-divisioona osallisti omia asetantaan. Kaikki toiminnot eivät vastanneet tavoitteen asetantaan koskevaan kyselyyn, mutta Lindex-divisioona sai kuitenkin osallistettua merkittävästi henkilöstö- tintätoiminnon sidosryhmiä. Tavoite on suhteellinen, ja se on ollut johdonmukainen vuodesta 2021 lähtien. | ||
Lindex- divisioona | Tavoite liittyy suoraan ihmisoikeuspolitiikan tavoitteeseen luoda monimuotoisuuden, tasa- arvon ja osallisuuden kulttuuri. | 100 prosenttia työn- tekijöistä osallistuu DEI-tietoisuus- koulutukseen. | Kaikki omat työntekijät | 2022 | 0 % | Kaikkien työntekijöiden oletetaan osallistuvan koulutukseen, ja se on sisällytetty Tämä koulutus tarjottiin kaikille työntekijöille, kun se otettiin käyttöön. | Lindex-divisioona osallisti työntekijät näiden tavoitteiden asettamiseen erityisesti DEI:n osalta haastattelujen ja lytutkimusten analysoinnin avulla ja varmisti, että tavoitteet vastaavat työvoiman tarpeita ja divisioonan päämääriä. Koulutukseen osallistujien seuranta on virallista seurantajärjestelmää ei ole. Tulevaisuudessa seuranta edellyttää digitaalisen oppimis- tan hankkimista. Tavoite on absoluuttinen, vuodesta 2022 lähtien. Vaikka netelmiin ei ole tehty muutoksia, tulevissa toimissa keski tytään oppimisen hallintajärjestelmän käyttöönottoon, jotta voidaan seurata DEI-koulutuksen suorittamista divisioonan kykyä seurata suorituksia. | |
Lindex- divisioona | Tavoite liittyy suoraan ihmisoikeuspolitiikan ja syrjintäpolitiikan tavoitteeseen, joka on nollatoleranssi syrjintää ja häirintää kohtaan. | Nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle: Divisioo- nan tavoitteena on varmistaa vuosittain, että Lindex-divisioonan omassa toiminnassa ei esiinny syrjintää häirintää. | Kaikki omat työntekijät ja työnte- kijät, jotka eivät ole divisioonan palkkalis- toilla | 2021 | 1 | Divisioona tunnisti tänä vuonna yhden häirintätapauksen ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. Divisioonan sitoutuminen nollatoleranssipo- litiikkaan häirinnän suhteen on horjumaton, ja divisioona jatkaa työtä turvallisen ja työympäristön varmistamiseksi kaikille työntekijöille. | Lindex-divisioona osallisti työntekijät näiden tavoitteiden asettamiseen erityisesti DEI:n osalta haastattelujen ja lytutkimusten analysoinnin avulla ja varmisti, että tavoitteet vastaavat työvoiman tarpeita ja divisioonan päämääriä. Tavoite on absoluuttinen, ja se on ollut johdonmukainen vuodesta 2021 lähtien. |
Hallituksen toimintakertomus
94
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Stockmann- divisioona | Tavoite liittyy suoraan ihmisoikeuspolitiikan tavoitteeseen edistää työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista. | Pitkän aikavälin tavoite: voimaantuneet, motivoituneet ja terveet, itseohjautuvat tiimit, jotka asettavat hyvinvoinnin joka päivä. Nykyaikaiset ja turvalliset työpaikat kaikissa maissa ja paikoissa. | Kaikki omat työntekijät | 2022 | Tavoitteita mitataan KPI-mittareiden avulla, jotka ovat: • “Stockmann-divisioona välittää fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistani” tulos. Vuonna 2024 tulos oli 37 % myönteisiä vastauksia, mikä on 7 % vähemmän verrattuna vuoteen 2023. • “Työjärjestelyni auttavat minua huolehtimaan henkilökohtaisesta elämästäni” tulos. Vuonna 2024 tulos oli vastauksia, mikä on 11 % enemmän verrattuna vuoteen 2023. | Stockmann–divisioona on määritellyt laadulliset tavoitteet kaudelle 2022–2025 divisioonan strategisten painopisteiden mukaisesti. Tavoitteet koskevat divisioonan omia työntekijöitä. Tavoitteiden edistymistä mitataan määritellyillä KPI- mittareilla, mutta erityisiä tavoitetasoja tai vertailuvuotta ei ole asetettu. arvioidaan vuosittain näiden tunnuslukujen avulla. Jos tulokset tuovat esiin huomiota vaativia seikkoja, divisioona ja parannukset tapauskohtaisesti. Nykyiset tavoitteet ovat laadullisia. Omaa työvoimaa koskevat erityistavoitteet asetetaan vuonna 2025. Työntekijöiden edustajat eivät ole osallistuneet suoraan tavoitteiden | ||
• työntekijä). | ||||||||
• | ||||||||
Stockmann- divisioona | Tavoite liittyy suoraan ihmisoikeuspolitiikan tavoitteeseen edistää työntekijöiden sitoutumista ja osallistumista. | Lyhyen aikavälin tavoite: turvallinen ja vastuullinen työympäristö Stockmann-divisioonan tiimin jäsenille ja heidän tukemisensa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimisessa. | Kaikki omat työntekijät | 2022 | Tavoitteita mitataan KPI-mittareiden avulla, jotka ovat: • “Stockmann-divisioona välittää fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistani” tulos. Vuonna 2024 tulos oli 37 % myönteisiä vastauksia, mikä on 7 % vähemmän verrattuna vuoteen 2023. • “Työjärjestelyni auttavat minua huolehtimaan henkilökohtaisesta elämästäni” tulos. Vuonna 2024 tulos oli vastauksia, mikä on 11 % enemmän verrattuna vuoteen 2023. | Stockmann–divisioona on määritellyt laadulliset tavoitteet kaudelle 2022–2025 divisioonan strategisten painopisteiden mukaisesti. Tavoitteet koskevat Stockmann-divisioonan omia työntekijöitä. Tavoitteiden edistymistä mitataan määritellyillä suorituskykymittareilla, mutta erityisiä tavoitetasoja tai vertailuvuotta ei ole asetettu. Divisioonan tulosta arvioidaan tunnuslukujen avulla. Jos tulokset tuovat esiin huomiota vaativia seikkoja, divisioona toteuttaa muutokset ja parannukset tapauskohtaisesti. Nykyiset tavoitteet ovat laadullisia. Omaa työvoimaa koskevat erityistavoitteet asetetaan vuonna 2025. Työntekijöiden edustajat eivät ole osallistuneet suoraan tavoitteiden | ||
• työntekijä). | ||||||||
• |
Hallituksen toimintakertomus
95
S1–6 — S1–17
Omaan työvoimaan liittyvät mittarit
Konsernin työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Sukupuoli | Työntekijöiden (henkilömäärä) |
Miehet | 531 |
Naiset | 5 435 |
Muut | 0 |
Ei ilmoitettu | 0 |
Työsuhteiset työntekijät, yhteensä | 5 966* |
* Luvut poikkeavat hallituksen toimintakertomuksesta raportoinnin
myöhemmässä vaiheessa tehtyjen korjausten vuoksi. 5 966 on päivitetty
henkilöstöluku.
Työsuhteisten työntekijöiden määrä maissa, joissa
konsernilla on vähintään 50 työsuhteista työntekijää,
jotka edustavat vähintään 10 prosenttia konsernin
kaikista työsuhteisista työntekijöistä.
Maa | Työntekijöiden määrä (henkilömäärä) |
Ruotsi | 2 093 |
Suomi | 1 541 |
Norja | 943 |
Hallituksen toimintakertomus
96
Konsernin oman henkilöstön ominaisuudet sopimustyypin ja sukupuolen mukaan
Naiset | Miehet | Muut | Ei ilmoitettu | Yhteensä | |
Työsuhteisten (henkilömääränä | 5 435 | 531 | 0 | 0 | 5 966 |
Vakinaisten työsuhteisten (henkilömääränä ilmaistuna) | 4 434 | 504 | 0 | 0 | 4 938 |
Määräaikaisten määrä (henkilömääränä | 618 | 26 | 0 | 0 | 644 |
Vaihtelevalla työajalla työntekijöiden määrä (henkilömääränä | 383 | 1 | 0 | 0 | 384 |
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden (henkilömääränä ilmaistuna) | 1 691 | 416 | 0 | 0 | 2 107 |
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden (henkilömääränä ilmaistuna) | 3 745 | 114 | 0 | 0 | 3 859 |
Raportointikauden aikana yhteensä 1 059 työntekijää jätti yrityksen, mikä johti 17,8 prosentin työntekijöiden vaihtuvuuteen.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Työehtosopimusneuvottelujen | Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu | |
Kattavuusaste | Työsuhteiset työntekijät joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten | Edustus työpaikalla (vain ETA joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten |
0–19 % | ||
20–39 % | ||
40–59 % | ||
60–79 % | ||
80–100 % | Ruotsi, Norja, | Ruotsi, Norja, |
78,3 % Lindex-konsernin työntekijöistä on työehtosopimusten piirissä.
Ylimmän johdon monimuotoisuus
Naiset | Naiset % | Miehet | Miehet % | Muut | Muut % | Ei ilmoitettu | Ei ilmoitettu | |
Ylin johto | 9 | 50 % | 9 | 50 % | 0 | 0 % | 0 | 0 % |
Hallituksen toimintakertomus
97
Alle 30-vuotiaat | 30-50-vuotiaat | Yli 50-vuotiaat | Yhteensä | |
Työntekijät | 2 149 | 2 294 | 1 523 | 5 966 |
Työntekijöiden ikäjakauma
Työterveyden ja työturvallisuuden
hallintajärjestelmä
Riittävä palkka
Kaikille EU:ssa työskenteleville työntekijöille maksetaan
riittävää palkkaa riittävistä vähimmäispalkoista annetun
EU-direktiivin (2022/2041) mukaisesti. Ruotsissa,
Norjassa ja Suomessa palkat määräytyvät maakohtaisten
työehtosopimusten mukaisesti. Sopimukset neuvotellaan
työnantajien ja ammattiliittojen välillä, ja niillä varmistetaan
oikeudenmukaiset palkat ja työolot. Muissa ETA -maissa
työskentelevien työntekijöiden palkat on mukautettu
riittävistä vähimmäispalkoista annetussa EU-direktiivissä
säädettyihin kansallisiin vähimmäispalkkoihin. Tämän
direktiivin tavoitteena on varmistaa, että työntekijät
saavat oikeudenmukaisen korvauksen koko Euroopan
talousalueella.
Kaikille ETA -alueen ulkopuolella työskenteleville
työntekijöille maksetaan vähimmäispalkkaa koskevien
paikallisten lakien mukaista palkkaa korkeampaa
palkkaa. Palkat vahvistetaan kunkin maan kansallisten
vähimmäispalkkalakien mukaisesti. Lisäksi Lindex-konserni
teetti vuoden 2024 aikana tutkimuksen, jonka tarkoituksena
oli vahvistaa elämiseen riittävän palkan asemaa kaikissa
ETA-maissa ja sen ulkopuolella sijaitsevissa toiminnoissa.
Tuotantomaista Turkin, Bangladeshin, Kiinan, Intian ja Hong
Kongin henkilöstön edustajille toimitettiin yksityiskohtainen
taulukko, jossa esitettiin kuukausi- ja tuntipalkat sekä
vähimmäispalkat ja toimeentulon edellyttämät palkat. Heitä
pyydettiin vahvistamaan, maksetaanko kaikille työntekijöille
vähintään nämä summat. Kysely sisälsi 20 kysymystä,
jotka koskivat eri näkökohtia, kuten elämiseen riittävää
palkkaa, vähimmäispalkkaa, työehtosopimusneuvotteluja,
työntekijöiden määrää ja palkkojen määrittämistapaa.
Vastaukset koottiin yhteen ja analysoitiin, jotta voitiin
määrittää, noudatetaanko vähimmäispalkkaa ja elämiseen
riittävää palkkaa koskevia vaatimuksia. Elämiseen riittävää
palkkaa koskevia tutkimuksia tekevien kansainvälisten
järjestöjen vertailuarvoja käytettiin sen varmistamiseksi, että
palkat täyttävät tai ylittävät elinkustannusstandardit. Lindex-
konsernin tavoitteena on, että palkat eivät ole vain riittäviä
vaan myös oikeudenmukaisia ja että ne tukevat kaikkien
työntekijöiden parempaa elintasoa läpi konsernin omien
toimintojen.
Merkittävät oletukset riittävän palkan määrittämiseksi olivat
seuraavat:
•
maiden osalta oletuksena on, että edellä mainittu
EU-direktiivi riittävistä vähimmäispalkoista tarjoaa
oikeudenmukaisen ja riittävän palkkatason
•
ulkopuolisten maiden osalta oletetaan, että
kansainvälisten järjestöjen antamat elämiseen
riittävän palkan vertailuarvot heijastavat tarkasti
elinkustannuksia ja tarvittavaa palkkatasoa.
Lindex- divisioona | Stockmann- divisioona | |
Työntekijät, työterveyden ja työturvalli suuden hallintajärjestelmän piiriin (%) | 100 | 100 |
Luvut on arvioitu sen perusteella, että Lindex -
konserni noudattaa paikallista työturvallisuus - ja
työterveyslainsäädäntöä.
Työperäiset vammat sekä työtapaturmat
2024 | |
Työperäisten kuolemantapaukset | 0 |
Työtapaturmien | 191 |
Työtapaturmien | 25,3 |
Työtapaturmien kuolemantapaukset osalta, jotka eivät ole työntekijöitä mutta alueilla | 0 |
Lindex-konserni ei erottele kirjattavia ja ja ei-kirjattavia
vaaratilanteita toisistaan.
Hallituksen toimintakertomus
98
Ansiotuloja koskevat mittarit (palkkaerot ja
kokonaisansiot)
Sukupuolten välinen palkkaero, joka määritellään nais- ja
miestyöntekijöiden keskipalkkojen erona, on 18,06 %.
Vuonna 2024 suurin osa miehistä työskenteli toimistoissa,
kun taas myymälähenkilöstöstä suurin osa oli naisia.
Sukupuolten välisen palkkaeron laskennassa käytetyt
keskimääräiset tuntipalkat sisältävät vain peruspalkan.
Muuttuvia palkan osia ei ole otettu huomioon. Laskennassa
käytettiin Lindex-divisioonan osalta marraskuun 2024
viimeisenä päivänä työsuhteessa olevien työntekijöiden
palkkoja ja Stockmann -divisioonan osalta joulukuun 2024
viimeisenä päivänä työsuhteessa olevien palkkoja.
Vuotuinen kokonaispalkan suhdeluku, joka perustuu
konsernin korkeimmin palkatun henkilön palkkaukseen
jaettuna koko muun henkilöstön mediaanipalkalla, on 43,22.
Tämä laskelma perustuu kaikkien työntekijöiden vuotuisiin
kokonaispalkkoihin, jotka olivat työsuhteessa vuoden
2024 viimeisenä päivänä. Kesken vuotta aloittaneiden
palkat on suhteutettu niin, että ne vastaavat koko vuoden
vuosipalkkaa. Osa-aikaisia palkkoja ei laskettu uudelleen
kokoaikaisiksi, koska valtaosa konsernin työntekijöistä
työskentelee osa-aikaisesti. Mediaanipalkka, jota käytettiin
vuotuisen kokonaispalkkasuhteen laskennassa, oli osa-
aikaisen työntekijän palkka. Kun vuotuinen kokonaispalkan
suhde lasketaan kokoaikaisen työntekijän palkalla,
suhdeluku on 32,77.
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Yhteensä | |
Syrjintä- ja häirintätapaukset | 0 |
Valitusmekanismien | 6 |
Vaaratilanteista rangaistusten ja | 0 |
Vakavat ihmisoikeusloukkaukset | 0 |
Vuonna 2024 omille työntekijöille tarkoitettujen ilmoitus-
kanavien kautta tehtiin yhteensä kuusi ilmoitusta. Näistä
kolme todettiin joko täysin tai osittain perustelluiksi, minkä
seurauksena toteutettiin korjaavia toimenpiteitä ja tapaukset
suljettiin. Kolme tapausta on edelleen avoinna tarkastelussa
tai käynnissä olevassa korjausprosessissa.
Tiedot on kerätty ilmoitusportaalista (WhistleB) sekä
henkilöstöhallinnon, turvallisuuden ja vastuullisuuden
toiminnoista.
S2
Arvoketjun työntekijät
S2–1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konsernilla on käytössä politiikkoja arvoketjunsa
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten
hallitsemiseksi. Nämä politiikat – eli ihmisoikeuspolitiikka
ja ilmoituskanavapolitiikka – sisältävät Lindex-konsernin
sitoumukset vastuulliseen ja eettiseen hankintaan,
huomioiden ihmisoikeusvaikutukset. Politiikkojen
yleiskuvaukset ovat luvussa
S11 Omaan työvoimaan
liittyvät toimintaperiaatteet.
Ihmisoikeuspolitiikassaan Lindex-konserni sitoutuu
kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien, mukaan
lukien työelämän perusoikeuksien, kunnioittamiseen, ja
politiikka sisältää määräyksiä turvallisesta työympäristöstä,
riittävästä palkkauksesta sekä lapsityövoiman, pakkotyön ja
ihmiskaupan kieltämisestä. Konsernin sitoutuminen kattaa
koko arvoketjun työntekijät. Erityistä huomiota kiinnitetään
toimitusketjun naistyöntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin
turvaamiseen. Vuonna 2024 tunnistettiin yksi tapaus, jossa ei
noudatettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia
periaatteita, ILO:n periaatteita ja OECD:n toimintaohjeita
arvoketjun työntekijöiden osalta. Lindex-divisioona havaitsi
ihmisoikeusloukkauksen, joka koski yhtä sen toimittajaa
Bangladeshissa. Bangladeshin RSC:n valitusmekanismin
kautta tehtiin valitus, joka koski epäasiallista käytöstä
esihenkilön toimesta. Asiaan puututtiin, ja valitus ratkaistiin
ja tapauksen käsittely suljettiin sen jälkeen, kun tehdas oli
toteuttanut korjaavat toimet.
Hallituksen toimintakertomus
99
Lindex-konserni kommunikoi sitoumuksistaan aktiivisesti
toimittajilleen. Lindex -divisioonan sitoumukset on esitetty
toimittajien toimintaperiaatteissa ja vastuullisuussitoumuk-
sessa, jotka on sisällytetty toimittajien ostosopimuksiin.
Vaatimustenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti ennak-
koarvioinneilla, säännöllisillä auditoinneilla ja jatkuvilla arvi-
oinneilla, joissa käytetään tuloskorttia, jonka avulla voidaan
tunnistaa hyvin suoriutuvat myytävänä olevien tavaroiden
toimittajat. Stockmann-divisioona on sisällyttänyt sitoumuk -
set toimittajasopimuksiin. Sopimuksissa Stockmann -divi-
sioona vaatii myytävänä olevien tavaroiden toimittajiaan
sitoutumaan amfori BSCI Code of Conduct -ohjeistoon, joka
sisältää yksitoista kansainvälisistä sopimuksista johdettua
keskeistä työelämän perusoikeutta, tai toimittamaan vas-
taavat sitoumukset sisältävän asiakirjan. EU:n ulkopuolisten
omien tuotemerkkien toimittajien osalta vaatimustenmukai -
suutta valvotaan säännöllisillä auditoinneilla.
Selventääkseen vaatimuksia ja edistääkseen sitoumusten
noudattamista Lindex-divisioona tekee yhteistyötä
toimittajien kanssa erityisesti korkean riskin alueilla, kuten
Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa ja Turkissa
työpajojen ja kuulemisten avulla. Lisäksi divisioona tarjoaa
jatkuvaa tehtäväkohtaista koulutusta, kuten terveys - ja
turvallisuus- sekä sukupuolten tasa-arvo-ohjelmia,
joilla se tukee politiikkojen toteuttamista sisäisesti ja
kumppanuuksiensa kautta ulkoisesti. Stockmann-divisioona
ei ole suoraan yhteydessä toimitusketjun työntekijöihin,
mutta se saa heistä tietoa auditointien kautta, joita kuvataan
luvussa
S22 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa.
Konsernilla on käytössä ilmoituskanavapolitiikassa
esitetty nimetön ilmoitusmekanismi, jonka avulla kaikki
sidosryhmät, myös arvoketjun työntekijät, voivat ilmoittaa
huolenaiheistaan luottamuksellisesti verkossa toimivassa
ilmoituskanavassa. Kun ihmisoikeusloukkaukset johtuvat
kolmansista osapuolista, konserni pyrkii käyttämään
vaikutusvaltaansa sen varmistamiseksi, että tilanne
korjataan ja tulevia vaikutuksia ehkäistään.
S2–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
Lindex-konserni tekee aktiivista yhteistyötä arvoketjun
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa hallitakseen
työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia kaikkialla
toimitusketjussaan. Tekemällä yhteistyötä laillisten
työntekijöiden edustajien ja luotettavien valtuutettujen
kanssa konserni saa päätöksentekonsa tueksi arvokkaita
näkemyksiä erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa
asemassa olevilta ryhmiltä ja varsinkin naistyöntekijöiltä.
Arvoketjun työntekijöihin pidetään yhteyttä tavallisesti
säännöllisissä auditoinneissa, joita kuvataan alaluvussa
S24 Olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen
ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
ja lähestymistapojen tehokkuus.
Auditointeihin sisältyy
luottamuksellisia työntekijähaastatteluja, joilla arvioidaan
työoloja, ilmoitusmekanismeja ja työntekijöiden tietoisuutta
omista oikeuksistaan. Auditointitietojen perusteella konserni
tekee päätöksiä työympäristöjen parantamiseksi.
Ethical Trading Initiative (ETI) -hankkeen aktiivisena jäsenenä
Lindex-divisioona hyödyntää mahdollisuuttaan pitää yhteyttä
useiden eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen,
tiedemaailman, ammattiyhdistysten ja viranomaisten, kanssa
ja varmistaa näin laajapohjaisen vuoropuhelun työntekijöiden
oikeuksista ja eettisistä käytännöistä.
Lisäksi Lindex-divisioona on yhteydessä arvoketjun
työntekijöihin luotettavien valtuutettujen välityksellä ja kuulee
heitä säännöllisesti palautteen saamiseksi politiikoiden
kehittämisen tai päivittämisen, toimintasuunnitelmien
laatimisen tai Kapasiteetin vahvistamishankkeet-ohjelmien
toteuttamisen yhteydessä. Lindex-divisioona tekee yhteistyötä
tavarantoimittajien kanssa erityisesti riskialueilla, kuten
Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa ja Turkissa järjestämällä
työpajoja ja konsultointeja. Lindex-divisioona on vahvasti
läsnä korkean riskin maissa omien tuotantotoimistojensa
avulla, joissa Lindex -divisioonan työntekijät käyvät tiivistä
vuoropuhelua paikallisten tavarantoimittajien kanssa
työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
Lisäksi Lindex-divisioona on allekirjoittanut tekstiili - ja
vaateteollisuuden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan
kansainvälisen International Accord for Health and Safety
in the Textile and Garment Industry -sopimuksen, jossa
sitoudutaan turvallisuustarkastuksiin, tehtaiden parannuksiin
ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen
yhdessä ammattiliittojen kansainvälisten järjestöjen kanssa.
Lindex-divisioonassa vastuullisuusjohtaja on vastuussa
tästä vuorovaikutuksesta ja varmistaa, että työntekijöiden
näkemykset otetaan huomioon divisioonan toiminnassa.
Stockmann-divisioonassa vastuun jakavat brändistä ja
markkinoinnista vastaaja johtaja ja ostoista vastaava johtaja.
Vuorovaikutuksen tehokkuuden arvioimiseksi Lindex-konserni
seuraa tuloksia auditointien, työntekijöiden haastattelujen
ja ilmoitusmekanismien avulla ja mukauttaa strategioitaan
tarvittaessa, jotta haavoittuvassa asemassa olevien
työntekijöiden huolenaiheisiin puuttuminen olisi etusijalla.
S2–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Lindex-konserni on määritellyt prosessin kielteisten vaiku-
tusten korjaamiseksi, jota noudatetaan, jos konserni havait-
Hallituksen toimintakertomus
100
see aiheuttaneensa arvoketjun työntekijöihin kohdistuvan
olennaisen kielteisen vaikutuksen tai myötävaikuttaneensa
vaikutukseen. Kun kielteinen vaikutus havaitaan, Lindex-
konserni noudattaa ilmoituskanavapolitiikan mukaista
prosessia, johon kuuluu vastuullisuustiimin toteuttama tilan-
nearvio ja yhteydenotto arvoketjun työntekijöihin tai heidän
edustajiinsa tarvittavien toimenpiteiden määrittämiseksi.
Lindex-konsernilla on julkinen, anonyymi ilmoituskanava,
joka takaa luottamuksellisuuden ja turvallisuuden kaikille
huolenaiheiden ilmoittajille. Kanava on kaikkien sidosryhmien,
myös arvoketjun työntekijöiden, käytettävissä Lindex-
konsernin verkkosivustolla. Kanavan kautta raportoituja
asioita seurataan raporttien avulla sisäisissä järjestelmissä,
joita hallinnoivat henkilöstö-, turvallisuus-, vastuullisuus-
ja lakitiimit. Kanavan tehokkuuden varmistamiseksi
ilmoituskanavapolitiikassa ehdottomasti kielletään ilmoittajiin
kohdistuvat vastatoimet ja siten luodaan turvallinen ympäristö,
jossa yksilöt voivat ilmoittaa huolenaiheista.
Toimittajien toimintaperiaatteissa Lindex -divisioona edellyttää,
että tavarantoimittajat perustavat turvallisia ja luottamuksellisia
ilmoittamiskanavia. Velvoitetta seurataan säännöllisesti
auditoimalla ja työntekijöitä haastattelemalla. Kun Stockmann -
divisioonan toimittajat sitoutuvat noudattamaan amfori
BCSI:n toimintaperiaatteita, ne sitoutuvat samalla tarjoamaan
tehokkaita valitusmekanismeja ja pitämään kirjaa ilmoituksista
UNGP:n 31 artiklan mukaisesti.
Toimittajien valitusmekanismeja seurataan säännöllisesti
auditoinneilla. Esimerkiksi Sedexin SMETA -auditointeihin
sisältyy haastatteluita, joilla arvioidaan miten tietoisia
työntekijät ovat ilmoitusmekanismeista ja miten luotettavia
mekanismit ovat. Tähän prosessiin kuuluu tehtaiden
ilmoitusten hallintajärjestelmien vahvistaminen sekä
ilmoitusten ja korjaavien toimenpiteiden yksityiskohtainen
dokumentointi.
Lindex-divisioona on havainnut auditointien kautta haasteita
työntekijöiden luottamuksessa tavarantoimittajien sisäisiin
ilmoituskanaviin, ja pyrkii jatkuvasti varmistamaan, että
tavarantoimittajat vahvistavat sisäisiä kanaviaan. Tukeakseen
työntekijöiden mahdollisuuksia tuoda esiin huolenaiheitaan,
Lindex-divisioona tekee yhteistyötä kolmannen osapuolen vali-
tusmekanismien kanssa hankinta-alueillaan. Bangladeshissa
RSC tarjoaa avoimen foorumin terveys- ja turvallisuusongel-
mien raportoimiseksi, ja ilmoitukset julkistetaan, jotta ongel-
mista kannetaan varmasti vastuu. Lindex-divisioona tukee
myös Bangladeshissa toimivaa naisten kahvilaa, joka tarjoaa
naispuolisille työntekijöille turvallisen tilan, jossa he voivat
käsitellä työympäristön ongelmia. Turkissa Lindex-divisioona
tarjoaa yhteistyössä MUDEMin kanssa oikeudellista tukea ja
ilmoituskanavia vaatetusalan työntekijöille.
S2–4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien vähentämiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien tehokkuus
Konsernin ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan konsernin sitou -
tumista vastuulliseen ja eettiseen hankintaan, mikä tarkoittaa
tuotteiden ja palveluiden hankkimista toimittajilta siten, että
samalla huomioidaan mahdolliset vaikutukset ihmisoikeuksiin
ja ympäristöön.
Lindex-konserni pyrkii jatkuvasti puuttumaan työntekijöihin
kohdistuviin olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin sen toimitusket-
jussa ja lieventämään niitä. Lindex-konsernin toimet keskit-
tyvät tällä hetkellä tason 1 toimittajien työntekijöihin ja yhtiö
vahvistaa ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessiaan
(Human Rights Due Diligence, HRDD), laajentaakseen toimia
muualle toimitusketjuun. Avoimuus - ja jäljitettävyyspyrkimykset
kattavat koko toimitusketjun.
Lindex-konsernin toimet
•
tajien suorituskyvyn arvioinnissa tuloskorttia ja keskittyy
toimittajien perehdyttämiseen, arviointiin, motivoimiseen ja
irtautumiseen. Tavoitteena on muuttaa ja lujittaa arvo -
ketjuja, kannustaa liikekumppaneita omatoimisuuteen ja
edistää ihmisoikeuksien noudattamista pitkällä aikavälillä.
Stockmann-divisioona valitsee uudet toimittajat toimit-
tajakriteerien mukaan. Toimittajayhteistyössä suositaan
pitkäaikaisia toimittajasuhteita, jotta voidaan rakentaa vah-
voja, tehokkaita ja vaatimustenmukaisia kumppanuuksia.
•
Lindex-konsernin standardien noudattamista. Lindex-di -
visioonan toimittaja-arviointeihin kuuluvat sisäiset Code
of Conduct -auditoinnit ja kolmannen osapuolen Sedex
SMETA -auditoinnit. Stockmann-divisioona vaatii kaikilta
EU:n ulkopuolisilta omien tuotemerkkien toimittajiltaan
kolmannen osapuolen auditointia, kuten amfori BSCI,
Sedex SMETA ja ICS. Toimittajat auditoidaan vuosittain,
tai joka toinen vuosi, jos ne ovat saaneet hyviä tuloksia
useissa peräkkäisissä auditoinneissa. Tarkastuksissa
keskitytään eri aiheisiin, kuten riittävään palkkaan, yhdis-
tymisvapauteen, terveyteen ja turvallisuuteen, moninai-
suuteen, syrjintään, lapsityövoimaan ja pakkotyöhön.
Kunkin tarkastuksen jälkeen laaditaan auditointiraportti ja
korjaussuunnitelma havaittujen puutteiden korjaamiseksi.
Suunnitelmassa jokainen tehtävä aikataulutetaan ja edis-
tymistä seurataan. Auditoinnin lisäksi Lindex -divisioona
edistää toimittajien omistajuutta kouluttamalla toimittajia
tekemään itsearviointeja auditointien ohella, kannustaak-
seen tehdasolosuhteiden jatkuvaan parantamiseen ja
kestävien käytäntöjen kehittämiseen.
•
läpinäkyvyyttä ensisijaisena. Lindex-divisioona osal-
listuu Fashion Transparency Index -listaukseen, jossa
sen nykyiset pisteet ovat 44 %. Lindex-divisioonan
tavoitteena on toimitusketjun täydellinen läpinäkyvyys ja
jäljitettävyys vuoteen 2027 mennessä, ja se julkaisee jo
nyt toimittajatietoja verkkosivustollaan ja Open Supply
Hallituksen toimintakertomus
101
Hubissa. Stockmann-divisioona julkaisee verkkosivuillaan
luettelot tason 1 toimittajista ja -tehtaista, jotka valmista -
vat sen omien tuotemerkkien muoti- ja kodintuotteita.
•
ja turvallisuusriskejä tekemällä ulkoisia auditointeja ja
varmistamalla korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden
seuraamalla korjaussuunnitelmien toteutusta. Lindex-
divisioonalla on toimittajilleen myös itsearviointiohjelma,
jonka tarkoituksena on auttaa toimittajia parantamaan
johtamisjärjestelmiään ja henkilöstönsä osaamista.
Lisäksi Lindex-divisioona on asettanut terveyden ja turvalli-
suuden etusijalle allekirjoittamalla kansainvälisen tulipalo - ja
rakennusturvallisuussopimuksen (International Accord on Fire
and Building Safety). Divisioona liittyi sopimukseen vuonna
2013 tapahtuneen Rana Plaza -rakennuksen romahtamisen
jälkeen. Liittymällä sopimukseen Lindex-divisioona on sitou-
tunut parantamaan vaateteollisuuden turvallisuutta erityisesti
Bangladeshissa ja Pakistanissa. Sopimukseen kuuluu riippu-
mattomia tarkastuksia, koulutusta ja ilmoitusmekanismi tur-
vallisten työpaikkojen varmistamiseksi. Tällä tuotemerkkien ja
ammattiliittojen välisellä oikeudellisesti sitovalla sopimuksella
pyritään luomaan vankka, koko toimialan kattava vastuuvelvol -
lisuutta ja vastuun kantamista koskeva järjestelmä.
•
tettu riippumattomille toimittajille, eikä konserni maksa
suoraan työntekijöiden palkkoja. Konserni on sitoutunut
hankintakäytäntöihin, jotka tukevat kohtuullisen palkan
maksamista toimitusketjussa, ja käyttämään vaikutus -
valtaansa palkkakehitykseen vaikuttamiseksi. Sitoutu -
minen kohtuulliseen palkkaukseen on esitetty Lindex -di-
visioonan vastuullisuussitoumuksessa, ja se sisältyy
Stockmann-divisioonan toimittajasopimuksiin amforin
BSCI Code of Conduct -sitoumuksen kautta.
Lisäksi Lindex-divisioona ohjaa tavarantoimittajiaan arvioi-
maan työntekijöiden palkkoja säännöllisesti Anker & Anker
-menetelmän avulla vertaamalla todellisia palkkoja paikalliseen
elämiseen riittävään laskennalliseen palkkaan. Kohtuullisen
palkkauksen edistämiseksi tavarantoimittajia tuetaan sellaisten
palkkahallintajärjestelmien käyttöönotossa, joissa tehtävät
luokitellaan osaamistason perusteella, jotta työntekijöille mak-
setaan osaamisen mukaan. Lisäksi toimittajia kannustetaan
siirtymään käteismaksuista digitaalisiin menetelmiin, kuten
pankkisiirtoihin, palkanmaksun luotettavuuden ja avoimuu -
den lisäämiseksi. Myös Lindex-divisioonan ostokäytännöt
on suunniteltu tukemaan kohtuullisen palkan maksamista ja
välttämään samalla käytäntöjä, jotka kannustavat liialliseen
ylityöhön.
•
kevat vaatimukset, jotka on ilmoitettu Lindex -divisioonan
toimittajien toimintaperiaatteissa ja Stockmann-divisioonan
toimittajasopimuksessa, edellyttävät, että toimittajat nou-
dattavat työntekijöiden oikeutta järjestäytyä. Lindex-kon-
serni seuraa tarkasti työntekijöiden edustusta koskevien
auditointien tuloksia ja puuttuu ongelmiin, kuten vaaleilla
valittujen edustajien puuttumiseen, tietämättömyyteen
edustajien tehtävistä, epäsäännöllisiin tapaamisiin johdon
kanssa ja puutteellisiin vaalijärjestelmiin.
Lindex-divisioona on myös kartoittanut tason 1 tavarantoimit-
tajansa ja tietää, missä työntekijät ovat järjestäytyneet. Osana
Lindex-konsernin käynnissä olevaa työtä HRDD-prosessin
vahvistamiseksi Lindex -divisioona suunnittelee yksityiskoh-
taisemman toimintasuunnitelman laatimista työntekijöiden
järjestäytymisvapautta koskevien oikeuksien vahvistamiseksi.
•
Women -johtamisjärjestelmä, joka on kehitetty yhteis -
työssä GIZ:n (Deutsche Gesellschaft für Internationale
Zusammenarbeit) kanssa, pyrkii vahvistamaan naisten
asemaa ja yhtäläisiä oikeuksia ja vähentämään suku-
puolten välisiä eroja johtotehtävissä koko Lindex -divi-
sioonan maailmanlaajuisessa vaatteiden toimitusketjussa.
Ohjelman tavoitteena on tarjota naisille ammattiosaamisen
koulutusta, mentorointia ja terveydenhoitoapua sekä lisätä
toimittajien johdon tietoisuutta sukupuolikysymyksistä,
erityisesti naisten terveyden ja palkkaerojen poistamisen
osalta.
Toimimalla johtamisjärjestelmän mukaan maailmanlaajuisessa
toimitusketjussaan Bangladeshin, Intian, Turkin ja Kiinan
kaltaisissa maissa Lindex-divisioona edistää sukupuolten
tasa-arvoa urakehityksessä, taitojen kehittämistä ja työpaikan
inklusiivisuutta. Ohjelman tavoitteena on edistää naisten yhtä -
läisiä mahdollisuuksia ja suojata heitä syrjinnältä ja häirinnältä.
•
lapsityövoimaa eikä pakkotyötä. Nollatoleranssita -
pauksia seurataan Lindex-divisioonassa toimittajien
perehdytysprosessin aikana, auditoinneissa sekä
WhistleB-raporttien ja ulkoisten lähteiden jatkuvassa
seurannassa. Mikäli ongelmista raportoidaan, käytössä
on valmiit toimintasuunnitelmat ja korjaamisproses-
sit. Lindex-divisioonalla on myös Modern Slavery Act
-raportti, jossa määritellään, miten divisioona ehkäisee,
tunnistaa ja lieventää nykyaikaisen orjuuden riskiä
liiketoiminnassaan ja arvoketjuissaan. Stockmann -divisi-
oona seuraa tapauksia auditointien avulla.
Näiden toimenpiteiden avulla Lindex-konserni pyrkii paranta-
maan eettisten ohjeiden noudattamista toimittajien keskuu-
dessa ja siten parantamaan työoloja, lisäämään palkkojen läpi-
näkyvyyttä, lisäämään työntekijöiden edustusta sekä luomaan
inklusiivisia työpaikkoja naisille. Toimenpiteiden vaikuttavuutta
arvioidaan auditointien tulosten perusteella.
Moninaisuutta ja osallisuutta koskevilla toimilla lievennetään
mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, mutta niillä hallitaan myös
kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä tunnistettuja, mai-
neeseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
Lindex-divisioona käyttää HRDD-prosessia vaikutusten
tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi ja keskit-
Hallituksen toimintakertomus
102
tyy haavoittuviin ryhmiin. Stockmann-divisioona on sitoutunut
kehittämään vastaavan prosessin. Tällä hetkellä sen toimitus-
ketjuun liittyviä toimia kehitetään riskinarviointien ja auditointi-
tulosten aktiivisen seurannan perusteella.
Vuonna 2024 ei raportoitu yhtään vakavaa ihmisoikeuksiin liit-
tyvää ongelmaa tai arvoketjun työntekijöihin liittyvää tapausta.
Lindex-konserni korjaa negatiivisia vaikutuksia tarkasti mää-
ritellyn prosessin kautta, johon sisältyy tutkimuksia, korjaavia
toimenpiteitä ja vuorovaikutusta työntekijöiden tai heidän
edustajiensa kanssa. Prosessi kuvattu luvussa
S23 Prosessit
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Lindex-konsernin vastuullisiin hankintakäytäntöihin kuuluvat
reilut hintaneuvottelut, realistiset tuotantoennusteet ja avoin
viestintä. Alihankinnassa edellytetään eettisten normien noudat-
tamista, ja alihankkijoille ilmoitetaan, jos alihankinta lopetetaan,
jotta työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää.
Toimet ovat jatkuvia, ne on integroitu Lindex-konsernin tavan-
omaiseen toimintaan, eikä niihin ole kohdennettu erityisiä toi -
minta- (OpEx) tai pääomamenoja (CapEx). Lindex-divisioona
on kuitenkin kohdentanut 0,39 miljoonaa euroa WE Women
-aloitteeseen, Bangladeshin ja Pakistanin Accord- sopimuk-
seen, ihmisoikeusstrategistiin ja Sedexin ja Ethical Trading
Initiative (ETI) -hankkeen jäsenmaksuihin vuonna 2024, ks.
tilinpäätöksen liitetiedot 2.5 ja 2.6.
S2–5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Edistääkseen Lindex-konsernin sitoutumista vastuulliseen
ja eettiseen hankintaan, joka edistää toimitusketjun
työntekijöiden oikeuksia konsernin ihmisoikeuspolitiikan
mukaisesti, Lindex-divisioona on asettanut tavoitteita,
jotka keskittyvät elämiseen, riittäviin palkkoihin, työoloihin,
avoimuuteen ja naisten vaikutusvallan lisäämiseen. Nämä
tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2025 mennessä, ja
niitä seurataan vuosittain.
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee riittävää palkkaa. | Elämiseen riittävän palkan vaava ohjelma: Vuoteen 2025 mennessä Lindex-divisioonan tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioonan tuotantovo- lyymistä on 80 %, osallistuvat elämiseen riittävän palkan turvaavaan ohjelmaan. Lin- dex-divisioona edellyttää, että tavarantoimittajat laskevat elämiseen riittävät palkat, tunnistavat palkkaerot ja käyt- tävät digitaalisia maksuja. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Vuonna 2024 tason 1 toimittajat, joiden osuus Lindex-divisioonan tuotantovolyymistä on 80 prosenttia, laskevat elämiseen riittävän palkan ja tason 1 toi- mittajat, joiden osuus Lindex-divisioonan tuotantovolyymistä on 95 ottaneet käyttöön digitaaliset maksut. | Tavoite on suhteellinen ja perustuu osuuteen mistä. Laskentamenetelmää tarkastellaan elämiseen riittävän 1 toimittajien osuutta koko Lindex-divisioonan Tavoitteen on kehittänyt monialainen maailmanlaajuisilta tuotantomarkkinoilta ja joka on hyödyntänyt yli 20 vuoden auditointituloksista, selyistä ETI:n, GZI:n ja Solidaridadin kanssa. | |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun työoloja koske- vaan tavoitteeseen, joka kee muun muassa syrjintää, työterveyttä ja -turvallisuutta, riittävää palkkaa, yhdisty- misvapautta, pakkotyötä, lapsityövoimaa sekä rikoksia ja häirintää. | Työolot: Vuoteen 2025 mennessä Lindex-divisioonan tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioonan tuotantovolyymistä on 80 prosenttia, ovat sitoutuneet työolojen parantamiseen esimerkiksi terveyden, turvallisuuden ja syrjimättömyyden osalta. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Vuonna 2024 tason 1 tavarantoimittajat, joiden osuus Lindexin tuotantovolyymistä on 78 prosenttia, sitoutuivat paran- tamaan työoloja. Itsearviointitulos on 72 prosenttia vuoteen 2024 mennessä. | Tavoite on suhteellinen, ja järjestelmän avulla, jossa arvioidaan vuosittain toimittajien tikykyä ja vuonna 2023, tuotantovolyymistä, jotka ovat parantamiseen / koko Tavoitteen on kehittänyt monialainen maailmanlaajuisilta tuotantomarkkinoilta ja joka on hyödyntänyt yli 20 vuoden auditointituloksista, selyistä ETI:n, GZI:n ja Solidaridad:n kanssa. |
Hallituksen toimintakertomus
103
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen. Toimitusketjun on olennaisen tärkeää ihmisoikeuksien säilyttämisen ja edistämisen kannalta, sillä se mahdollistaa suuremman vastuuvelvollisuuden ja tehokkaan puuttumisen systemaattisiin kysymyksiin. | Toimitusketjun läpinäkyvyys: Vuoteen 2025 mennessä Lindex-divisioonan toimitusketjun tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioonan tuotantovolyymistä on 80 prosenttia, ovat jäljitettävissä. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Lindex-divisioona on julkaissut toimittajatietoja sekä verkkosivuillaan että Open Supply Hubissa. | Vaikka Lindex-divisioona justa, läpinäkyvyyden ja seksi tarvittava saavuttaa täydellinen tuotteiden jäljitettävyys vuonna 2027. Lindexin läpinäkyvyyslupausta koskevan sitoumuksen mukaisesti vaatetehtaiden, tiedot julkaistaan sekä omalla verkkosivustolla että Open Supply Hubissa. Tavoitteen on kehittänyt maailmanlaajuisilta yli 20 selyistä ja monikansallisesta ETI:n, GZI:n ja Solidaridad:n kanssa. Tavoite on suhteellinen. | |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee naisten voimaannuttamista ja sukupuolten tasa-arvoa. | Naisten voimaannuttaminen: Vuoteen 2025 mennessä Lindex-divisioonan toimitusketjun tason 1 toimittajat, joiden osuus divisioonan tuotantovolyymistä on 80 osallistuneet naisten voimaannuttamisohjelmaan (WE Women) ja ylläpitäneet sitä. | Toimitus- ketju, taso 1, joka kattaa 80 prosenttia Lindex- divisioonan tuotanto- volyymistä. | 2019 | 0 % | Vuoden 2024 loppuun mennessä WE Women -ohjelman suorittaneiden tason 1 toimittajien osuus Lindex-divisioonan tuotantovolyymistä oli 53 prosenttia. | Tavoite on suhteellinen ja sen edistymistä mitataan vuosittain. Laskentamenetelmää tellaan WE Women osuutta koko Lindex-divisioonan tuotantovolyymistä. Tavoitteen on kehittänyt maailmanlaajuisilta yli 20 selyistä ja monikansallisesta ETI:n, GZI:n ja Solidaridad:n kanssa. Lindex-divisioona on toteuttanut WE Women -hankkeen menes- tyksekkäästi useimpien toimittajiensa kanssa Bangladeshissa ja keskeisten toimittajiensa liittyvät häiriöt, ovat kinoilla. Myös divisioonan vetäytyminen Myanmarista, jossa hanke oli toteutettu, on vaikuttanut tulokseen. Vaikka Lindex-divisioona suunnittelee hankkeen vuonna 2025, alkuperäistä sijaan saatuja oppeja hyödynnetään vuoden 2025 jälkeisen gian kehityksessä. |
Stockmann-divisioona ei ole vielä asettanut toimitusketjun työntekijöihin liittyviä tavoitteita.
Hallituksen toimintakertomus
104
S3
Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt
S3–1
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konserni on laatinut politiikkoja hallitakseen
arvoketjunsa varrella asuviin vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia.
Ihmisoikeuspolitiikassa, ympäristöpolitiikassa ja
ilmoituskanavapolitiikassa määritetään Lindex-konsernin
lähestymistapa yhteisöjen oikeuksiin ja puhtaan veden
saatavuuteen liittyvien, sekä käytöstä poistetuista
tuotteista johtuvien vaikutusten käsittelyyn. Yleiset
kuvaukset ihmisoikeus - ja ilmoituskanavapolitiikasta
löytyvät alaluvusta
S11 Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet ja ympäristöpolitiikasta alaluvusta E12
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet.
Ihmisoikeuspolitiikassa korostetaan vaikutuksen kohteena
olevien yhteisöjen oikeuksien kunnioittamista, erityisesti
puhtaan veden, sanitaation ja asianmukaisten asuinolojen
saatavuutta, ja siihen sisältyy toimenpiteitä maa- ja
vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi.
Lindex-konserni sitoutuu noudattamaan kansalaisoikeuksia
ja poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja työelämän
perusoikeuksia kaikkialla arvoketjussaan. Vuoropuhelu
kansalaisjärjestöjen, paikallisten edustajien ja muiden
sidosryhmien kanssa on olennainen osa toiminnan
mukauttamista kansainvälisiin normeihin, ja sillä
varmistetaan, että vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
ja alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan. Vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin liittyen ei ole raportoitu
tapauksista, joissa olisi jätetty noudattamatta YK:n yrityksiä
ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n
julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai
OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia ohjeita.
Ympäristöpolitiikka perustuu vastuullisen liiketoiminnan
periaatteita koskeviin ohjeisiin, ja siinä kuvataan, miten
näitä periaatteita noudatetaan pyrkimällä vähentämään
vedenkäyttöä ja ympäristön pilaantumista ja keskittymällä
kestäviin käytäntöihin, kuten veden kierrätykseen ja
sadeveden keräämiseen erityisesti vesi-intensiivisissä
toimitusketjun osissa.
Toimittajien toimintaperiaatteilla Lindex-divisioona
vaikuttaa riskialttiiden alueiden toimittajiin ja edellyttää,
että ne sitoutuvat konsernin politiikoiden mukaisiin
vastuullisuussitoumuksiin. Toimittajien kanssa tapahtuvaan
vuorovaikutukseen sisältyy kuulemisia, työpajoja ja
yhteistyötä, joilla vahvistetaan Lindexin asettamien
toimintatapojen omaksumista Bangladeshissa, Kiinassa,
Intiassa ja Turkissa.
Stockmann-divisioona vaatii tavarantoimittajiltaan
vastaavaa sitoutumista, jonka ne voivat tehdä esimerkiksi
allekirjoittamalla amfori BSCI Code of Conduct
-toimintaperiaatteet, jolloin ne sitoutuvat kunnioittamaan
paikallisyhteisöjen oikeutta terveellisiin elinolosuhteisiin
sekä ehkäisemään, lieventämään ja korjaamaan
ympäröiviin yhteisöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia,
tai osoittamalla, että ne sitoutuvat vastaavaan omissa
toimintaperiaatteissaan.
Lindex-konsernilla on ilmoituskanavapolitiikkansa mukainen
ilmoitusmekanismi, jonka avulla kaikki sidosryhmät, myös
vaikutusten kohteena olevat yhteisöt, voivat ilmoittaa
huolenaiheistaan nimettömästi ilmoituskanavassa. Lindex -
konsernin toimittajien on myös luotava turvallinen ja
luottamuksellinen ilmoituskanava, kuten on tarkemmin
kuvattu alaluvussa
S23 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Jos kolmas osapuoli
loukkaa ihmisoikeuksia, konserni pyrkii käyttämään
vaikutusvaltaansa sen varmistamiseksi, että tilanne
korjataan ja ryhdytään toimiin loukkausten estämiseksi.
S3–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
Lindex-konserni ottaa vaikutustensa hallinnassa
huomioon vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
näkökulmat kumppanuuksien ja yhteistyön avulla.
Maantieteelliset etäisyydet rajoittavat vuorovaikutusta,
ja siksi kansalaisjärjestöjen ja toimialan aloitteet ovat
tässä toiminnassa erityisen tärkeitä. Lindex-divisioona
on vuorovaikutuksessa vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa useissa vaiheissa, muun muassa
politiikkojen kehittämisen ja lieventämisen suunnittelun
aikana, ja käy säännöllistä vuoropuhelua kumppanuuksien
ja aloitteiden välityksellä. Stockmann-divisioonalla ei ole
omaa erillistä prosessia, jolla se olisi yhteydessä yhteisöjen
kanssa, joihin vain Stockmann-divisioonan arvoketju
vaikuttaa.
Yhteistyö paikallisten kansalaisjärjestöjen ja
tavarantoimittajien kanssa mahdollistaa Lindex-
divisioonan ottaa yhteisöjen näkökulmat huomioon
päätöksenteossa. Tällä hetkellä Lindex-divisioona toteuttaa
hankkeita ainoastaan Bangladeshissa. Keskeisiä toimia
ovat muun muassa WaterAidin kanssa toteutettavat
kumppanuushankkeet, joilla pyritään parantamaan veden,
sanitaation ja hyvän hygienian saatavuutta. Näihin toimiin
kuuluu infrastruktuurin kehittämisen lisäksi myös yhteisön
voimaannuttaminen ja erityisesti naisten kouluttaminen
hygieniaosaamisen edistämisen lisäämiseksi, jotta
yhteisön tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti. Ottamalla
paikalliset yhteisöt, erityisesti naiset, mukaan hankkeiden
Hallituksen toimintakertomus
105
suunnitteluun ja toteutukseen Lindex-divisioona saa tietoa
haavoittuvassa asemassa olevien ja marginalisoituneiden
yhteisöjen näkökulmista ja varmistaa, että hankkeet
vastaavat vaikutusten kohteena olevien yhteisöiden
näkemyksiä.
Vastuullisuusjohtaja on operatiivisessa vastuussa
tästä vuorovaikutuksesta ja sen varmistamisesta, että
näkemykset otetaan huomioon yhtiön vastuullisuuteen
liittyvissä toimintatavoissa. Sitoutumisen tehokkuuden
arvioimiseksi ei ole vielä laadittu prosesseja.
Konserni ei ole tunnistanut olennaisia vaikutuksia
alkuperäiskansoihin liittyen, eikä sillä siksi ole erityistä
sidosryhmävuorovaikutuksen prosessia alkuperäiskansojen
oikeuksien suojelemiseksi.
S3–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Lindex-konsernin ilmoituskanavapolitiikassa kuvataan
sen jäsennelty tapa korjata vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin kohdistuvat olennaiset kielteiset
vaikutukset, jotka se tunnistaa aiheuttaneensa tai joihin
se on myötävaikuttanut. Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt voivat käyttää Lindex-konsernin ilmoituskanavaa,
jossa valituksen voi tehdä nimettömästä ja turvallisesti.
Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, ja
niihin sovelletaan due diligence -menettelyä. Prosessiin
kuuluu vastuullisuustiimin tekemä kattava tilannearvio ja
vuoropuhelu vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai
niiden edustajien, kuten tavarantoimittajien, kollegoiden
ja kansalaisjärjestöjen, kanssa tarvittavien toimien
määrittämiseksi. Mikäli tapaus todennetaan, aloitetaan
korjaavat toimet välittömästi haitallisten vaikutusten
käsittelemiseksi.
Lindex-konserni hyödyntää henkilöstö-, turvallisuus -,
vastuullisuus- ja lakiasiainyksiköiden hallinnoimia
sisäisiä järjestelmiä ongelmien tehokkaan seurannan
varmistamiseksi. Tällä hetkellä ei ole olemassa
arviointiprosessia, jolla voitaisiin määrittää, ovatko
vaikutusten kohteena olevat yhteisöt tietoisia näistä
kanavista tai luottavatko ne niihin. Kanavan tehokkuuden
varmistamiseksi ilmoituskanavapolitiikassa ehdottomasti
kielletään ilmoittajiin kohdistuvat vastatoimet. Niillä luodaan
turvallinen ympäristö, jossa ihmiset voivat ilmoittaa
huolenaiheistaan.
Vaikka Lindex-konserni ei tällä hetkellä tue
liiketoimintasuhteidensa kautta käytettäviä vaikutusten
kohteena oleville yhteisöille tarkoitettuja ilmoituskanavia,
se tunnustaa niiden arvon ja aikoo tutkia vaihtoehtoja
tällaisten mekanismien käyttöönottamiseksi. Lindex tukee
arvoketjussaan esimerkiksi Bangladeshissa toimivaa
paikallista Women’s Caféa, jossa yhteisön jäsenet voivat
tuoda esiin huolenaiheita.
S3–4
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Lindex-konserni toteuttaa jatkuvasti erilaisia toimia
lieventääkseen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Toimet keskittyvät
erityisesti veden- ja maankäyttöön Lindex -divisioonan
toimitusketjussa.
Lindex-divisioonan toimet
•
vedensäästökäytäntöjä, sadeveden keräämistä ja
vastuullista jäteveden käsittelyä Lindex-divisioona
pyrkii minimoimaan riippuvuuden makeasta vedestä
ja veden saastumisriskit. Yhteistyössä WaterAidin
kanssa Bangladeshissa Lindex-divisioona parantaa
haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen
vedensaantia ja sanitaatiopalveluja ja tukee erityisesti
naisia ja tyttöjä.
•
divisioona on sitoutunut vastuullisemmin hankittuihin
tai kierrätettyihin materiaaleihin hankkimalla
sertifioituja materiaaleja (esim. OCS, GOTS, GRS)
ja edistää uusiutuvaa maataloutta vähentääkseen
maaperän heikkenemistä ja lisätäkseen biologista
monimuotoisuutta.
•
divisioona tarjoaa paikallisille yhteisöille
vedensuojelua ja hygieniaa koskevaa koulutusta,
jossa tuetaan erityisesti naisia ja tyttöjä. Yhdessä
kansalaisjärjestöjen kanssa se käsittelee siirtymään
joutuneisiin yhteisöihin ja luonnonvaroihin
liittyviä haasteita alueilla, joihin teollisuus- ja
maataloustoiminta vaikuttaa. Tämän aloitteen
tehokkuutta ei ole vielä arvioitu.
Konserni toimii myös vaikutusten lieventämiseksi arvoketjun
loppupäässä:
•
konserni tukee jätteiden vähentämistä ja kierrätystä
koskevia hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää
kaatopaikkajätettä ja ympäristön pilaantumista. Se
edistää myös tekstiileistä -tekstiileiksi-kierrätystä
yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi konserni
kehittää käytetyn tavaran tarjoomaa ja muita
asiakkaille suunnattuja palveluita, jotka tukevat
kiertotaloutta.
Hallituksen toimintakertomus
106
Näitä toimia, niiden odotettuja tuloksia ja niiden
vaikuttavuuden seurantaa kuvataan tarkemmin alaluvuissa
E22 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit, E32
Vesivaroihin liittyvät toimet ja resurssit, E43 Biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja
resurssit sekä E52 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit.
Lindex-divisioona on määrittänyt toimet, joilla puututaan
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin
tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin
ihmisoikeuksia koskevan HRDD-prosessin avulla
ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti. Tässä prosessissa
kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin, kuten
naisiin, siirtotyöläisiin ja paikallisyhteisöihin. Stockmann-
divisioona on sitoutunut kehittämään omaa prosessiaan.
Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, Lindex-konserni
noudattaa ilmoituskanavapolitiikan prosessia, joka on
kuvattu alaluvussa
S33 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Vuonna 2024 ei
raportoitu vakavista ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista
liittyen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin.
Tuottaakseen myönteisiä vaikutuksia yhteisöille,
Lindex-divisioona tekee yhteistyötä WaterAidin kanssa
parantaakseen vesi - ja saniteettitiloja Bangladeshin
vaatetusalan työntekijäyhteisöissä. Kohteena on yli 8
700 ihmistä ja yhteistyö sisältää muun muassa seuraavat
hankkeet:
•
Management, MHM): naisten ja tyttöjen tavoittaminen
kuukautishygieniaa koskevilla koulutusohjelmilla.
•
tukeminen pohjavesiriippuvuuden vähentämiseksi.
•
mukaan laitoksen rakentamisen suunnitteluun
ja rahoitukseen, ja naisia ja tyttöjä koulutetaan
hygieniaosaamisen muutoslähettiläiksi.
Lindex-divisioona seuraa näiden toimien edistymistä
WaterAidin vuosiraporteilla ja niiden sisältämillä
tulosindikaattoreillajoilla arvioidaan puhtaan veden
ja sanitaation saatavuutta ja hygieniatietoisuutta.
Hankkeeseen on budjetoitu 0,35 miljoonaa euroa, ja se
kestää heinäkuusta 2023 kesäkuuhun 2025.
S3–5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Lindex-konserni ei ole asettanut erityisiä tavoitteita
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
vaikutusten hallitsemiseksi. Sen tärkeimmät aloitteet
keskittyvät kuitenkin kestävään vesihuoltoon, jätteiden
vähentämiseen ja ekosysteemien suojeluun. Näitä aloitteita
kuvataan tarkemmin luvuissa
E3 Vesivarat, E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit
ja
E5 Resurssien käyttö ja
kiertotalous.
Hallituksen toimintakertomus
107
Lindex- divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden ja sanitaation saatavuutta. | Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on että 1 200 ihmistä saa puhdasta juomavettä ja paremmat saniteettitilat RMG-työntekijöiden asuinyhteisöissä. | Aloitteessa keskitytään Bangladeshin Savar-upazilan valmisvaattei- den tuotannon yhteisöihin kuuluviin kohde- ryhmiin. | 2023 | 0 henkilöä | 87 henkilöä | Tavoite on absoluuttinen. Tavoite kehitettiin yhdessä Water Aid -hankekumppanin kanssa. Odotettu tulos viivästyy, koska epävakaus vuonna 2024, kuten mielenosoitukset ja ovat rajoittaneet pääsyä yhteisöihin ja tehtaisiin. Alkuperäisen tavoitteen odotetaan edelleen toteutuvan. | |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden ja sanitaation saatavuutta. | Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on varmis- taa, että 8 700 ihmistä saa käsienpesumah- dollisuuden tehtaissa ja RMG-työntekijöiden asuinyhteisöissä. | Aloitteessa keskitytään Bangladeshin Savar-upazilan valmisvaattei- den tuotannon yhteisöihin kuuluviin kohde- ryhmiin. | 2023 | 0 henkilöä | 2780 henkilöä | Tavoite on absoluuttinen. Tavoite kehitettiin yhdessä Water Aid -hankekumppanin kanssa. Odotettu tulos viivästyy, koska epävakaus vuonna 2024, kuten mielenosoitukset ja ovat rajoittaneet pääsyä yhteisöihin ja tehtaisiin. Alkuperäisen tavoitteen odotetaan edelleen toteutuvan. | |
Lindex- divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden ja sanitaation saatavuutta. | Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on tavoittaa 6 200 ihmistä, jotta työntekijät ja heidän perheensä saisivat lisää tietoa ja parantaisivat hygieniakäyttäytymistään. | Aloitteessa keskitytään Bangladeshin Savar-upazilan valmisvaattei- den tuotannon yhteisöihin kuuluviin kohde- ryhmiin. | 2023 | 0 henkilöä | 1423 henkilöä | Tavoite on absoluuttinen. Tavoite kehitettiin yhdessä Water Aid -hankekumppanin kanssa. Odotettu tulos viivästyy, koska epävakaus vuonna 2024, kuten mielenosoitukset ja ovat rajoittaneet pääsyä yhteisöihin ja tehtaisiin. Alkuperäisen tavoitteen odotetaan edelleen toteutuvan. |
Hallituksen toimintakertomus
108
Lindex-divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maahan liittyvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2025 mennessä kaikkien myytävänä olevien tavaroiden toimittajien on luovuttava veden ja maaperän pilaantumista aiheuttavien vaarallisten kemikaalien käytöstä ja saavutettava ympäristöarviointityöka- lussa pistemäärä neljä. Lindex-divisioonan aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2030 men- nessä toimittajat ottavat alan johtavan aseman kemikaalien hallinnassa ja näyttävät esimerkkiä käyt- täen tekstiiliteollisuuden innovatiivisia ratkaisuita, kuten luonnonvärejä ja ympäristöystävällisiä väriaineita. | Lindex-divisioonan kemikaa- lien hallintaan liittyvät nykyiset tavoitteet ovat vapaaehtoisia ja täysin EU:n säädösten mukai- sia, mukaan lukien REACH/ ECHA-standardit (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupame- nettelyt ja rajoitukset/Euroopan kemikaalivirasto) sekä konsernin ympäristöpolitiikka. Tavoitteet perustuvat vakuuttavaan tieteel- liseen näyttöön, sillä REACH/ ECHA, AFIRM (Apparel and Footwear International RSL Management), ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemi- cals) ja ASTM (American Society for Testing tuvat tieteelliseen tietoon. | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusketjun tasot 1–2 | 2019 | Vuonna 2019 keskityttiin kemi- kaalien kartoitta- miseen Ensim- mäinen mitattu arvo oli prosenttia vuonna 2022 | 79 % | Lyhyen aikavälin tavoite tarkoittaa sitä, että tavarantoimittajat jestelmän, 80 prosenttia niiden MRSL-luettelon tuotannossa niillä on yksityiskohtainen ja todennettavissa 100 prosentin Arviointiasteikko on yhdestä osoittaa merkittäviä puutteita arvosana viisi tarkoittaa hallinnassa, johon kuuluu innovatiivisten käytäntöjen hyödyn- tämistä myös että toimittajalla on järjestelmä, jonka avulla kaikki kemialliset suhteellinen. Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat seen, sillä jestöjä, muita muotibrändejä ja useita jia, kuten MAS Groupia. |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2025 mennessä 80 prosentin myytävänä olevien tavaroiden toimittajista odotetaan saavuttavan optimaalisen veden- käytön tehokkuuden, mikä tarkoittaa veden käytön vähentämistä, veden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä prosesseissa sekä jäteveden käsittelyä ympäristönormien mukaisesti ennen jäteveden johtamista. | Keskeisiä EU:n direktiivejä ovat direktiivi direktiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuite- direktiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direktiivi 2000/60/EY (vesipuite- direktiivi). Lisäksi toiminnan tehokkuuden tettävän lun kehittämisessä otettiin huomioon kansainvä- liset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge of Hazardous Chemicals, lien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environmental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Res- ponsibility, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) tandardit. tieteelliseen näyttöön. | Tavoite kattaa toimitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat | 2019 | 2019 painopis- teenä oli nykyti- lanteen kartoitta- minen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli prosenttia vuonna 2022. | 79 % | Tällä lyhyen aikavälin välitön vaikutus tehtaiden vedenkäyttöön. Lindex-divisioona seuraa näiden mällä ympäristöarviointityökalua, jossa toimittajia asteikolla yhdestä viiteen, korkein arvosana. toimintasuunnitelma 100-prosenttista vedenkäytön tehok- kuutta varten Arvosana kolme kertoo dattamisesta ja jonkinasteisesta tehokkuudessa, ja arvosanat yksi toimittajalla on merkittäviä vesihuoltoon liittyviä vaikeuksia. Lin- dex-divisioona arvosana on alle kolme. Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vedenkäyttöä ja lisäämällä veden kierrätystä kolmannen osapuolen tekemien Ulkopuolinen toinen. Konserni kansalaisjärjestöjen ja muiden määritellyt vesiriskit voidaan tunnistaa ja Näiden kumppanuuksien tarkoitus on auttaa haasteita ja asettamaan kohdennettuja tavoitteita tunnistettujen riskien perusteella. |
Hallituksen toimintakertomus
109
Lindex-divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyt- töön kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2030 mennessä 80 prosenttia myytävänä olevien tavaroiden toimittajista odotetaan ottavan käyttöön kattavat vedenhoidon periaatteet. Tähän pitkän aikavälin tavoitteeseen kuuluu ekosysteemien ennallistaminen ja parannettu vesialueiden hallinta, mikä hyödyttää sekä toimittajia että paikallisyhteisöjä. | Keskeisiä EU:n direktiivejä ovat direktiivi 2018/851/EU (jätepuit- edirektiivin muuttaminen), asetus 2019/1021/EU (POP-asetus), direktiivi 2008/98/EY (jätepuit- edirektiivi), direktiivi 2010/75/ EU (teollisuuspäästödirektiivi) ja direktiivi 2000/60/EY (vesipuit- edirektiivi). Lisäksi toiminnan tehokkuuden mittaamisessa käytettävän ympäristöarviointi- työkalun työkalua kehittämisessä kehitettäessä otettiin huomioon kansainväliset standardit, kuten ZDHC (Zero Discharge dous Chemicals, vaarallisten kemikaalien päästöttömyys), HiGG FEM (Facility Environ- mental Module, laitoksen ympäristömoduuli) ja BSR (Business for Social Responsibi- lity, sosiaalista vastuuta edistävä yritys) -jätevesipäästöstandardit. Ei perustu vakuuttavaan tieteelli- seen näyttöön. | Tavoite kattaa toimitusketjun alkupään tason 1 vertikaaliset toimijat | 2019 | 2019 painopis- teenä oli nykyti- lanteen kartoitta- minen. Ensim- mäinen mitattu arvo oli prosenttia vuonna 2022 | 79 % | Arvosana edellyttää, että toimet, joihin se on jäteveden kierrättämiseksi ja että säädöksiä ja kansainvälisiä ympäristöpolitiikkaa. aikaan merkittävämpi saatavuuteen alueellisella ja Lindex-divisioona mällä ympäristöarviointityökalua, asteikolla yhdestä viiteen, korkein arvosana. Arvosana on toimintasuunnitelma kuutta varten ja että se on edistynyt Arvosana kolme kertoo dattamisesta ja jonkinasteisesta tehokkuudessa, ja arvosanat yksi toimittajalla on merkittäviä Edistymistä mitataan sekä määrällisesti vähentämällä veden- käyttöä ja lisäämällä puolen tekemien jätevesitestausten ole validoinut yhteistyötä esimerkiksi tuotantomaiden kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Näiden kumppanuuksien tarkoitus on dennettuja tavoitteita tunnistettujen riskien | |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyt- töön kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2030 mennessä 100 prosenttia neitseellisestä puuvillasta tulee viljelijöiltä, joiden kanssa tehdään suoraa yhteistyötä ja varmistetaan siirtyminen luonnonmukaiseen ja uudistavaan uudistuvaan maatalouteen. | Tavoite on yhdenmukainen ten kehysten kanssa kuin ham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN- tavoitteisiin: • • muunna | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusketjun tason 4 | 2024 | 5 % | 5 % | Maan käyttöön liittyvä edistää aktiivisesti muutosta riskialueilla tekemällä yhteistyötä suoraan ja varmistamalla siirtymisen vaan maatalouteen. Tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. suhteellinen. WWF antoi sista puutteista Sustainable kurssilla ”Kickstarting Biodiversity Program”. |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan sekä maankäyttöön kohdistu- vien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia materi- aaleista kierrätetään ja/ tai hankitaan kestävästi (tunnustettujen sertifioin- tijärjestelmien kautta). | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitus- ketjun tason 4 toimijat | 2018 | 0 % | 88 % | Tärkeimmät sidosryhmät osallistuivat tavoitteiden asettamiseen; divisioona kuuli kansalaisjärjestöjä ja Textile Exchange -järjestöä. suhteellinen. | |
Hallituksen toimintakertomus
110
Lindex-divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyt- töön kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 70 prosenttia kaikista tuotteista sisältävät vähintään 15 prosenttia kierrätysmate- riaaleja. | Tavoite perustuu sioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin jotka ovat asetettu tunnustettujen kansainvälisten standardien mukaisesti, kuten Textile Exchange -järjestön EU:N jätehierarkian sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden koskevan tieteellisen pohjalta. | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusketjun tason 4 toimijat | 2021 | 16 % | 58 % | Tavoitteessa keskitytään lisäämiseen, mikä vähentää divisioonan riippuvuutta neitseellisistä materiaaleista. Lindex-divisioona tekee yhteistyötä Södra Skogsägarnan ja Infinited Fiber Oy:n ja muiden teollisuuskumppaneiden kanssa tekstiileistä tekstiileiksi -kierrätysratkaisujen laajentamiseksi ja kuluttajilta kerättyjen kierrätysmateriaalien varmistamiseksi. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Tavoite |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: Tavoite liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyt- töön kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikesta puuvillasta on jäljitet- tävissä tunnustettujen sertifiointijärjestelmien avulla. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversi- teettikehys (GBF) ja perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN- tavoitteisiin: • teemeihin • täminen • vähennä | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusketjun tason 4 toimijat | 2023 | 87 % | 93 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuksiltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Suhteellisia tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettamisesta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity |
Hallituksen toimintakertomus
111
Lindex-divisioona/ Stockmann- divisioona/ Konsernitaso | Aiheeseen liittyvä politiikka ja lyhyt kuvaus suhteesta politiikan tavoitteeseen | Tavoite | Viitekehys tai tieteellinen näyttö, johon tavoite perustuu | Tavoitteen laajuus | Tavoitteen perusvuosi | Tavoitteen perusarvo | Tulokset 2024 | Lisätiedot |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja vesiin ja maaperään kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2026 mennessä 100 prosenttia kaikista selluloosapohjaisista muuntokuiduista tekokuiduista on jäljitettävissä tunnustettujen sertifiointijärjestelmien avulla. | Tavoite on yhdenmukainen sellaisten kehysten kanssa kuin Kunningham Montrealin maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys (GBF) ja tieteeseen perustuvat luontoa koskevat tavoitteet (SBTN). Tavoite liittyy seuraaviin SBTN- tavoitteisiin: • ekosysteemeihin • pienentäminen • vähennä | Tavoite kattaa tuotantoketjun alkupään toimitusketjun tason 4 toimijat | 2023 | 97 % | 99 % | WWF:n luontoriskityökalua käytettiin vaikutuksiltaan merkittävien alueiden tunnistamiseen erityisesti ja MMCF:n tuotannon sekä veden käytön ja laadun osalta. Suhteellisia tavoitteita asetettaessa ei käytetty ekologisia kynnysarvoja tai luonnon monimuotoisuuden kompensaatioita. WWF antoi palautetta tavoitteiden asettamisesta ja mahdollisista puutteista Sustainable Fashion Academyn järjestämällä kurssilla ”Kickstarting Biodiversity |
Lindex-divisioona | Ihmisoikeuspolitiikka: liittyy suoraan politiikassa mainittuun tavoitteeseen, joka koskee asianomaisia yhteisöjä ja puhtaan veden saatavuutta sekä maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten minimoimista. | Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden liiketoimintamallit ja -palvelut, kuten jälleenmyynti, vuokraus tai korjauspalvelut, muodostavat 5 prosenttia Lindex- divisioonan kokonaisliikevaihdosta. | Tavoite perustuu divisioonan kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka on määritelty tunnustettujen kansainvälisten standardien, kuten Textile Exchangen ja EU:n periaatteiden, sekä Ellen McArthur -säätiön kiertotalouden liiketoimintamalleja käsittelevän tieteellisen tutkimuksen pohjalta. | Tavoite kattaa koko arvoketjun (tuotantoket- jun alkupää, oma toiminta ja tuotanto- ketjun loppu- pää). | 2024 | 0,02 % | 0,02 % | Yhteistyössä alan kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Lindex-divisioona on sitoutunut edistämään innovaatiota ja saavuttamaan nämä kiertotalousaloitteitaan. Edistymistä tarkastellaan ja seurataan säännöllisesti, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteensopivuus globaaleihin kestävyystavoitteisiin. Kiertotalouden liiketoimintamallin tulokset perustuvat käytetyn tavaran myyntiin, jossa myyntiä voidaan seurata muiden kategorioiden myynnin ohella. Tämä on ”budjettiluokitusta”. |
Stockmannin divisioona ei ole vielä asettanut tavoitteita, jotka liittyvät vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin, koska aihe tunnistettiin olennaiseksi vuoden 2024 kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointiprosessin aikana. Suunnitelmissa on määritellä tavoitteet tarkemmin tulevaisuudessa.
Hallituksen toimintakertomus
112
S4
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
S4–1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Lindex-konsernilla on käytössä politiikkoja kuluttajiin
ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Kuluttaja -
ja loppukäyttäjäpolitiikassa, ihmisoikeuspolitiikassa ja
ilmoituskanavapolitiikassa, määritetään Lindex-konsernin
lähestymistapa kuluttajien oikeuksien kunnioittamiseen
ja kuluttajien arvojen mukaiseen toimintaan, joka tukee
myönteistä ja uskollista asiakaskuntaa. Ihmisoikeuspolitiikan
ja ilmoituskanavapolitiikan yleiskuvaukset löytyvät alaluvusta
S11 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet.
Politiikkasitoumusten kautta konserni on sitoutunut
varmistamaan, että kuluttajien ja loppukäyttäjien
ihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikissa kanavissa ja kaikilla
markkinoilla, joilla se toimii. Vaikka politiikat kattavat monia
kuluttajien oikeuksiin liittyviä aihealueita, tässä luvussa
keskitytään Lindex-konsernille olennaisiin aiheisiin, jotka
ovat oikeus terveyteen ja turvallisuuteen sekä oikeus olla
vapaa syrjivistä käytännöistä:
•
terveyteen ja turvallisuuteen varmistamalla
turvallisuustarkastusten ja kemiallisten testien avulla,
että tuotteet täyttävät tai ylittävät alan standardit,
mikä hyödyttää erityisesti kuluttajia, kuten lapsilleen
hankintoja tekeviä vanhempia.
•
tuetaan tarjoamalla monipuolisia ja esteettömiä
tuotteita, sitoutumalla osallistavaan markkinointiin
ja tekemällä säännöllisiä, asiakaspalautteeseen
perustuvia parannuksia. Konserni on sitoutunut
varmistamaan, että sen markkinointikampanjat ja
myynninedistämismateriaalit vastaavat sen palvelemia
erilaisia yhteisöjä eivätkä ylläpidä stereotypioita.
Konsernin verkkosivustojen ja sovellusten
saavutettavuus pyritään myös varmistamaan.
Lindex-konsernin kuluttaja - ja loppukäyttäjäpolitiikka on
yhdenmukainen kansainvälisesti tunnustettujen standardien
kanssa, mukaan lukien:
•
valinnanvapauteen liittyvät oikeudet.
•
Advertisers -järjestön maailmanlaajuiset periaatteet:
eettiseen, osallistavaan ja täsmälliseen markkinointiin
keskittyminen.
•
kiinnittäminen lasten oikeuksiin, tuoteturvallisuuteen ja
ikätasoon sopivaan markkinointiin.
•
ja kuluttajan tietosuojan varmistaminen.
Arvoketjussa loppupäästä ei raportoitu tapauksia, joissa
olisi jätetty noudattamatta YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n perussopimusta
työelämän perusoikeuksista tai OECD:n monikansallisia
yrityksiä koskevia ohjeita.
Konsernilla on käytössä mekanismeja, joilla varmistetaan,
että asiakkaiden tarpeisiin vastataan. Niitä ovat esimerkiksi
kyselytutkimukset ja asiakaspalvelukanavat, ja niillä edistetään
parantamisen kulttuuria ja asiakaskeskeistä innovointia.
Näistä kanavista kerätyt tiedot otettiin huomioon kuluttaja - ja
loppukäyttäjäpolitiikkaa laadittaessa. Konsernilla on erityisesti
naisten ja lasten tarpeisiin keskittyviä ihmisoikeusvaikutusten
korjaamisen mahdollistavia kanavia kuten
asiakaspalvelukanava ja ilmoituskanava, jotka vahvistavat
Lindex-konsernin sitoutumista kuluttajien oikeuksiin.
S4–2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Lindex-konserni on suoraan yhteydessä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin ja ottaa heidän näkökulmansa huomioon
tehdessään päätöksiä ja kehittäessään toimia, joilla pyritään
hallitsemaan tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia. Kuten
Lindex-konsernin kuluttaja - ja loppukäyttäjäpolitiikassa
todetaan, Lindex-konserni kehittää jatkuvasti tarjoomaansa
vastaamaan moninaisen asiakaskuntansa tarpeita ottamalla
huomioon kaikilta asiakasryhmiltä saadun palautteen.
Palautetta käytetään olemassa olevien tuotteiden
parantamiseen ja tiettyihin tarpeisiin tai markkinoiden
puutteisiin vastaavien uusien tuotteiden kehittämiseen, jotka
ovat merkityksellisiä konsernin kokonaistarjonnan kannalta.
Politiikassa korostetaan seuraavia seikkoja:
•
konserni on yhteydessä asiakkaisiin asiakaspalvelun,
sosiaalisen median ja säännöllisten kyselyjen
välityksellä, kerää palautetta ja toimii sen perusteella
asiakkaiden tarpeiden ja huolenaiheiden huomioon
ottamiseksi.
•
tietosuojasäännösten noudattaminen, avoimet
tietokäytännöt ja kuluttajien tietojen jakamista
koskevien mieltymysten kunnioittaminen.
•
ja kestävistä käytännöistä ja antaa kuluttajille
täsmällistä tietoa.
•
valitusprosessi mahdollistaa ratkaisun korjaamalla,
vaihtamalla tai korvaamalla tarpeen mukaan.
•
ilmoittamaan väärinkäytöksistä tai esittämään huolensa
konsernin ilmoituskanavassa.
Vuorovaikutus on jatkuvaa ja tapahtuu useissa eri
vaiheissa, kuten virheellisistä tuotteista tehtyjen valitusten,
Hallituksen toimintakertomus
113
epäiltyjen tuotevahinkojen tai muiden tapausten yhteydessä,
joissa asiakkaat haluavat antaa palautetta. Vuorovaikutusta
voi tapahtua myymälässä, asiakaspalvelukanavan
välityksellä tai muissa kanavissa ostohetkellä, ennen ostoa
tai oston jälkeen. Vuorovaikutuksen tehokkuus varmistetaan
säännöllisillä asiakaskyselyillä, joilla kerätään palautetta
ja mitataan asiakaskokemusta, sekä mekanismeilla,
joilla käsitellään ja analysoidaan valituksia. Ne on
kuvattu alaluvussa
S43 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
Stockmann -divisioonassa Chief Commercial Officerilla
on operatiivinen vastuu siitä, että kuluttajiin sitoutuminen
varmistetaan ja siitä, että palaute otetaan huomioon
yrityksen päätöksissä ja parannuksissa. Lindex -
divisioonassa vastuu on jaettu Chief Brand and Product
Officerille ja Chief Commercial Officerille.
Riskinarvioinneissa otetaan huomioon haavoittuvien ryhmien,
esimerkiksi lasten, tarpeet ja keskitytään sellaisiin tekijöihin
kuten paino, pituus, ikään liittyvät kyvyt, fyysinen ja henkinen
kypsyys sekä mahdollinen tuotteen väärinkäyttö. Tällä
lähestymistavalla varmistetaan, että tuoteturvallisuus vastaa
näiden kuluttajien erityistarpeita ja -ominaisuuksia.
S4–3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Lindex-konsernilla on käytössä prosessi, jolla käsitellään
ja korjataan sen tuotteista kuluttajille ja loppukäyttäjille
aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Prosessi on määritetty
ilmoituskanavapolitiikassa ja siihen kuuluu useita kanavia,
joiden kautta asiakkaat voivat tehdä valituksia ja ilmoittaa
henkilövahingoista suoraan myymälän henkilökunnalle,
verkossa olevan ilmoituskanavan kautta tai ottamalla
yhteyttä asiakaspalveluun kirjeitse, sähköpostitse tai
puhelimitse. Lindex-konsernin ilmoituskanava on kaikkien
sidosryhmien käytettävissä. Portaalissa voi ilmoittaa
huolenaiheista nimettömästi.
Valitukset arvioidaan huolellisesti ja dokumentoidaan
jäljitettävyyden varmistamiseksi. Ongelmiin tarjotaan
erilaisia ratkaisuja, kuten korjausta, tuotteen vaihtoa,
hinnanalennusta, oston peruuttamista tai korvausta
lääkärikäynneistä, lääkityksestä tai aiheutuneista henkilö-
tai omaisuusvahingoista aiheutuneista kustannuksista.
Konserni ei arvioi korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta,
mutta sen prosessi mahdollistaa vuoropuhelun
huolenaiheita esittäneen henkilön kanssa ilmoituksen
vastaanottamisesta tapauksen päättämiseen asti. Laadun
ja turvallisuuden parantamiseksi kaikki valitukset ja
reklamaatiot kirjataan lokiin, jotta voidaan tunnistaa trendejä
ja kaavamaisesti toistuvia asioita, ja tuoteturvallisuuden
ja laatustandardien parantamiseksi tehdään säännöllisiä
analyysejä. Vaikka Lindex-konsernin politiikan mukaan
nämä prosessit eivät erityisesti koske liikekumppaneita,
politiikassa korostetaan ensisijaisena keinona suoraa
vuorovaikutusta kuluttajien kanssa.
Arvioidakseen, ovatko asiakkaat tietoisia näistä
prosesseista ja luottavatko he niihin, konserni dokumentoi
valitukset kattavasti ja tekee usein kyselytutkimuksia
kerätäkseen palautetta kuluttajien kokemuksista ja
luottamuksesta yhtiön prosesseihin, joilla huolenaiheisiin
puututaan. Markkinointi - ja viestintämateriaaleilla
pyritään antamaan tarkkaa ja avointa tietoa kuluttajille
tarjolla olevista prosesseista, ja avoin viestintä ja
sitoutuminen sosiaalisessa mediassa lisäävät luottamusta
ja tietoisuutta näistä kanavista. Lindex-konserni kieltää
vastatoimet huolenaiheita esille tuovia henkilöitä vastaan,
kuten alaluvussa
G11 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
on kuvattu.
Tuote-, markkinointi - ja myyntitehtävissä toimivien
työntekijöiden koulutusohjelmilla varmistetaan, että heillä
on hyvät valmiudet käsitellä kuluttajien tarpeita ja vastata
niihin, mikä vahvistaa entisestään asiakkaiden luottamusta
Lindex-konsernin prosesseihin ja kanaviin, joiden kautta
ongelmat käsitellään.
S4–4
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen
ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien tehokkuus
Lindex-konserni käsittelee aktiivisesti kuluttajiin liittyviä
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia keskittymällä
keskeisiin toimiin, joilla parannetaan tuoteturvallisuutta ja
edistetään monimuotoisuutta ja osallisuutta tuotemerkeissä
ja tuotteissa. Toimilla on pyritty suojelemaan kuluttajia
ja lieventämään konsernin maineeseen kohdistuvia
riskejä. Inklusiivisuutta edistävät toimet tuotekehityksessä
ja viestinnässä ovat yksi konsernin keinoista vaikuttaa
myönteisesti kuluttajien itsetuntoon ja lisätä samalla
asiakasuskollisuutta sekä ylläpitää moninaisuutta ja
tuotemerkin vetovoimaa eri kuluttajasegmenteissä.
Lindex-konsernin toimet:
•
tuotemerkkien tuotteet testataan perusteellisesti, jotta
ne täyttävät tai ylittävät alan turvallisuusvaatimukset
erityisesti kemikaalipitoisuuden ja lapsiturvallisuuden
osalta. Tätä tukevat kolmannen osapuolen ja sisäiset
arvioinnit. Muiden Lindex -divisioonan tuotteiden ja
kaikkien Stockmann -divisioonan tuotteiden osalta
tavarantoimittajat ovat vastuussa laadun ja turvallisuuden
Hallituksen toimintakertomus
114
varmistamisesta. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen,
että lastenvaatteet ovat turvallisia käyttää. Turvallisuus
otetaan huomioon koko prosessin ajan suunnittelusta
valmiiseen tuotteeseen, ja vaatimukset on esitetty
erityisissä tuoteturvallisuusohjeissa. Lindex-konsernin
lastenvaatteissa noudatetaan lasten turvallisuutta
koskevan eurooppalaisen standardin vaatimuksia, ja
tämän varmistamiseksi Lindex-konsernilla on käytössä
säännöllisesti päivitettävä koko tuotantoketjun kattava
tarkistuslista. Konsernin sisäiset laatu- ja testausryhmät
vastaavat siitä, että prosesseja noudatetaan.
•
yhteiskunnallisen epätasa-arvon vahvistamista
Lindex-konsernin kampanjat välttävät stereotypioita ja
heijastavat monenlaisia kuluttajien kokemuksia, mikä
tukee moninaisuutta ja voimaantumista. Jotta kaikilla
kuluttajilla olisi mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia
valintoja, digitaalisen saavutettavuuden varmistamiseksi
Lindex-konsernin verkkosivustot ja sovellukset ovat
suunniteltu saavutettaviksi niin, että vammaiset käyttäjät
voivat käyttää niitä.
•
kampanjat heijastavat monenlaisia kuluttajien
kokemuksia ja tukevat moninaisuutta ja voimaantumista.
Lindex-divisioonan tuotteet, esimerkiksi vaihdevuosi-
ja kuukautistuotteet, on suunniteltu tukemaan naisia
eri elämänvaiheissa, ja kampanjat kuvaavat laajasti
kauneutta ja moninaisuutta. Myös Stockmann-divisioonan
laaja tarjooma on suunniteltu vastaamaan kuluttajien
erilaisiin tarpeisiin.
•
vastaamaan asiakkaiden toiveisiin entistä kattavammasta
valikoimasta. Jotta Lindex-divisioonan tuotteet palvelisivat
entistä useampia vartalonmuotoja, se on suunnitellut
säädettävät vyötäröt sekä lasten- että naistenvaatteisiin
ja laajentanut alusvaatteiden kokovalikoimaa.
Vuonna 2024 Stockmann-divisioona kehitti pluskoon
vaatevalikoimaansa lanseeraamalla uuden asiakkaiden
tarpeisiin perustuvan vaatemalliston.
Nämä toimet ovat jatkuvia, ja niitä kehitetään säännöllisesti
kuluttajien palautteen ja sääntelyn muutosten perusteella.
Inklusiivisuutta ja asiakkaiden sitoutumista koskeva työ kehittyy
jatkuvasti kuluttajien tarpeiden ja yhteiskunnallisten odotusten
myötä. Lindex-divisioona tutkii säännöllisesti kuluttajien
näkemyksiä kehopositiivisuudesta ja inklusiivisuudesta ja
hyödyntää saamansa tietoa toimintansa kehittämiseksi.
Stockmann-divisioona on tehnyt Suomessa tutkimuksen,
jonka tarkoituksena on ymmärtää pluskoon vaatevalikoimaa
käyttävien asiakkaiden pukeutumis- ja ostokäyttäytymistä.
Kuvatut toimet eivät edellytä merkittäviä toiminta- (OpEx)
tai pääomamenoja (CapEx), jotka ylittäisivät yhtiön
tavanomaisen budjetin. Inkluusiota edistävät kampanjat ovat
osa Lindex-divisioonan normaalia markkinointia, eikä niihin
liity ylimääräisiä toiminta- tai pääomakuluja. Stockmann -
divisioonan inkluusiota koskeva työ on vielä kehitteillä, eikä
se vielä vaadi lisäresursseja.
Käsitelläkseen kuluttajapalautetta tai mahdollisia huolenaiheita,
ja seuratakseen niihin liittyvien toimien tehokkuutta, Lindex-
konserni dokumentoi ja analysoi kaikki valitukset, ja huomioi
toistuvat asiat ja alueet, joilla parannuksia voidaan tehdä.
Ongelmat arvioidaan huolellisesti, ja korjaavat toimet
mukautetaan kunkin tapauksen tarpeisiin. Toimet voivat
vaihdella korjauksesta ja vaihdosta hyvitykseen tai korvaukseen.
Jos kuluttajille aiheutuu vahinkoa, Lindex-konserni vastaa sitä
koskevaan ilmoitukseen seuraavin tavoin:
•
anteeksipyynnön esittäminen ja selitys
•
jolla varmistetaan läpinäkyvyys ja puolueettomuus
•
joita asia koskee, hyvän tahdon eleenä
Lindex-konserni ylläpitää useita kuluttajapalautekanavia,
mikä takaa jäljitettävyyden ja nopean vastaamisen. Jos
tuote aiheuttaa riskin, perusteellisessa juurisyyn analyysissä
(root cause analysis) määritetään tarvittavat toimet, joihin
voi kuulua tuotteen takaisinveto, tuotteen parantaminen
tai kuluttajille suunnatut korjaavat toimenpiteet. Jotta
yrityksen toimintatavoista ei aiheutuisi vaikutuksia kuluttajille,
laatutarkastukset ja turvallisuusvalvonta ovat tiukkoja
kaikissa tuotantovaiheissa. Mahdollisia riskejä vähennetään
entisestään noudattamalla tiukasti sääntelyä ja tekemällä
yksityiskohtaisia riskinarviointeja erityisesti lasten tuotteista.
Vuonna 2024 ei raportoitu vakavista ihmisoikeusongelmista
tai kuluttajiin liittyvistä tapauksista.
Lindex-divisioonan toimien tehokkuutta seurataan
asiakaspalautteen avulla. Lindexin asiakaskyselyt
osoittavat, että kilpailijoidensa joukossa se on yksi naisille
inklusiivisimmista yrityksistä. Se myös tukee naisten
itsetuntoa ja kehopositiivisuutta. Stockmann-divisioonassa
toimien tehokkuutta ei vielä seurata.
S4–5
Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Konserni ei ole vielä asettanut mitattavissa olevia,
tulossuuntautuneita tavoitteita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallitsemiseksi.
Inkluusioon liittyvien tavoitteiden ja keskeisten indikaattoreiden
kehittäminen on meneillään, ja työn odotetaan valmistuvan
vuoden 2025 loppuun mennessä. Toimien vaikuttavuuden
seuranta on kuvattu alaluvussa
S44 Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus.
Hallituksen toimintakertomus
115
HALLINTOA
KOSKEVAT TIEDOT
G1
Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1–1
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet
Lindex-konsernin tapaa, jolla yhtiö harjoittaa sen
liiketoimintaa, on kuvattu Lindex-konsernin Code of
Conduct -toimintaperiaatteissa. Niissä määritellään
lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten ja suositusten
sekä vapaata kilpailua ja kuluttajien oikeuksia, työntekijöitä
ja työoloja sekä ympäristöä koskevien vaatimusten
noudattamisen periaatteet. Lisäksi Code of Conduct
-toimintaperiaatteissa kuvataan periaatteet, joilla yhtiö estää
korruptiota ja eturistiriitoja. Lindex-divisioonan tarkoitus on
voimaannuttaa ja inspiroida naisia kaikkialla maailmassa,
ja se ohjaa divisioonan jokapäiväistä työtä suunnittelusta ja
päätöksenteosta aina kestävän kehityksen strategiaan.
Lindex-konsernin liiketoimintaperiaatteet määritellään
tarkemmin erillisissä politiikoissa, kuten ilmoituskanava-,
ympäristö-, ihmisoikeus-, kuluttaja- ja loppukäyttäjä-
sekä tiedonantopolitiikassa ja korruption vastaisissa
periaatteissa. Nämä periaatteet auttavat konsernin
työntekijöitä tekemään päätöksiä, jotka ovat eettisten
normien mukaisia. Ympäristöpolitiikan yleiskuvaus
on alaluvussa
E12 Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet,
ihmisoikeuspolitiikan ja ilmoituskanavapolitiikan alaluvussa
S11 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
ja kuluttaja ja loppukäyttäjäpolitiikan alaluvussa S41
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet.
Lindex-konsernissa Stockmann-divisioona tarjoaa
liiketoiminnan harjoittamista koskevaa koulutusta
uusille työntekijöille. Koulutus on Code of Conduct
-toimintaperiaatteita koskeva verkkomoduuli. Koulutus
käynnistettiin vuoden 2023 lopussa. Vuonna 2024 70
% vuoden aikana Stockmann-divisioonassa työnsä
aloittaneista työntekijöistä Suomessa ja 100 % Latviassa
oli suorittanut verkkokurssin. Verkkomoduulikoulutus ei
ole käytössä Virossa. Divisioonan tavoitteena on, että 100
prosenttia sen työntekijöistä kaikissa maissa suorittaa
kurssin. Koulutus on pakollinen kaikille uusille työntekijöille.
Lindex-divisioona ei tällä hetkellä tarjoa koulutusta
konsernin Code of Conduct -toimintaperiaatteista,
mutta prosessi divisioonan omien toimintaperiaatteiden
päivittämiseksi on käynnissä ja sisältää käyttöönotto- ja
koulutussuunnitelman.
Konserni kehittää ja edistää yrityskulttuuriaan aktiivisesti
arvojensa mukaisella johtamisella ja toiminnalla, sillä
divisioonien tarkoitus ja arvot ovat konsernin yrityskulttuurin
perusta. Konsernin yrityskulttuuria arvioidaan säännöllisesti
toteutettavilla henkilöstökyselyillä ja seuraamalla
ilmoituskanavaan lähetettyjä raportteja.
Lindex-konserni kannustaa kaikkia työntekijöitään,
toimittajiaan, yhteistyökumppaneitaan, viranomaisia,
asiakkaitaan ja muita sidosryhmiään ilmoittamaan
väärinkäytöksistä tai esittämään huolenaiheita
ilmoituskanavassaan ilmoittamispolitiikkansa
ja EU:n whistleblowing -direktiivin mukaisesti.
Ilmoituskanavapolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet,
jotka ohjaavat whistleblowing -ilmoittamista ja ilmoitusten
tutkintaa sekä ilmoittajien suojelua: luottamuksellisuus,
vastatoimien kieltäminen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Pahansuovat ja väärin perustein tehdyt ilmoitukset ovat
kiellettyjä. Kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus tutustua
ilmoituskanavapolitiikkaan ja ilmoituskanavaan konsernin
verkkosivuilla ja intranetissä. Verkkokanavan tarjoaa
ulkopuolinen kumppani WhistleB, Whistleblowing Centre,
mutta ilmoitusten käsittelystä vastaavat konsernin omat
käsittelijät. Anonymiteetin varmistamiseksi viestintäkanava
on salattu ja suojattu salasanalla. Konserni ei tällä hetkellä
tarjoa työntekijöilleen koulutusta ilmoituksen tekemiseen.
Lindex-konserni kieltää ehdottomasti vastatoimet kaikkia
henkilöitä vastaan, jotka tekevät vilpittömässä mielessä
ilmoituksen epäillystä väärinkäytöksestä tai osallistuvat
ilmoitusten tutkintaan. Ilmoituskanavapolitiikassa
kielletään huolenaiheita esille tuoviin henkilöihin
kohdistuvat vastatoimet, ja ne voivat johtaa kurinpidollisiin
toimenpiteisiin, mukaan lukien jopa työ- tai sopimussuhteen
irtisanomiseen. Vastatoimien estämiseksi ilmoitukset
käsitellään tarkasti määritellyn prosessin mukaisesti ja
asiakirjat anonymisoidaan.
Ilmoitettuja huolenaiheita käsittelevät Lindex-konsernin
turvallisuus-, henkilöstö -, vastuullisuus-, lakiasiain- ja/tai
sisäisen tarkastuksen yksiköt. Tapausten käsittelijöillä on
myös valtuudet käynnistää tutkimukset itsenäisesti ilman
johdon osallistumista ja tehdä tutkimuksen perusteella
johtopäätöksiä. Kun ilmoitus saapuu, tutkinta tehdään
viiveettä, puolueettomasti ja kaikkien osapuolten oikeuksia
kunnioittaen. Tutkintaan liittyvien raporttien ja tietojen
saanti on rajoitettu vain tutkintaa suorittaviin henkilöihin,
ja tietoja voidaan välittää eteenpäin vain tiukasti
tarpeellisuusperiaatetta noudattaen ja ainoastaan tutkinnan
suorittamista ja täytäntöönpanoa varten.
Lindex-konsernin korruption vastaiset periaatteet ovat
yhdenmukaiset Yhdistyneiden Kansakuntien korruption
Hallituksen toimintakertomus
116
vastaisen yleissopimuksen kanssa. Konserni ei salli
minkäänlaista lahjontaa eikä korruptiota.
Vuoden 2025 aikana Lindex-konserni aikoo ottaa käyttöön
päivitetyt Lindex-konsernin korruption vastaiset periaatteet
ja yhdenmukaistaa korruption vastaiset toimenpiteet
kaikkialla organisaatiossa, mukaan lukien lahjonnan ja
korruption vastaisten koulutusohjelmien toteuttaminen
toiminnoissa, joiden korruptio- ja lahjontariskiä pidetään
muita suurempana, kuten taloushallinnossa, ostotoimessa,
hankintatoimessa ja sopimustoiminnassa.
G1–2
Suhteet toimittajiin
Lindex-konserni on sitoutunut vastuulliseen ja eettiseen
hankintaan, mikä tarkoittaa, että hankkiessaan tuotteita ja
palveluja toimittajilta, konserni huomioi niiden mahdolliset
vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Konserni
hakee pitkäaikaisia kumppanuuksia sellaisten toimittajien
kanssa, jotka jakavat sen näkemyksen vastuullisuudesta
ja vastuullisuuden jatkuvasta parantamisesta. Reilujen
käytäntöjen edistämiseksi yritys on laatinut selkeät sisäiset
ohjeet vastuullisista hankintakäytännöistä ja toimittajien
valintaa koskevista ennakkoarviointiprosesseista. Lindex-
divisioonalla on vahva paikallinen rooli, koska sillä on
omat tuotantotoimistot ja henkilökunta, joka käy tiivistä
vuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa ja vierailee usein
tehtailla, mikä on ollut käytäntönä jo vuosien ajan.
Lindex-divisioona on laatinut vastuullisia ostokäytäntöjä
koskevat sisäiset ohjeet, joiden tarkoitus on varmistaa, että
sen liiketoimintapäätökset eivät vaikuta kielteisesti Lindexin
toimitusketjun työntekijöiden oikeuksiin ja hyvinvointiin.
Ethical Trading Initiative (ETI) -hankkeen jäsenenä
divisioona noudattaa vastuullisia hankintakäytäntöjä
koskevia yhteisiä puitteita (Common Framework for
Responsible Purchasing Practices), mikä tukee Lindex-
divisioonan sitoutumista reiluun ja eettiseen hankintaan.
Toinen vastuullisten hankintojen keskeinen osa-alue,
jonka eteen divisioona työskentelee, on maksuviiveiden
ehkäiseminen myös pk -yrityksille suoritettavien maksujen
osalta. Divisioonan vastuullisen hankinnan politiikka
on vielä kehitteillä. Stockmann-divisioonan politiikan
mukaan maksut suoritetaan oikea-aikaisesti toimittajan
liiketoiminnan kokoluokasta riippumatta. Divisioona
noudattaa seuraavia toimintatapoja, jotta se voi varmistua,
että kaikki tavarantoimittajat, pk-yritykset mukaan lukien,
saavat maksunsa ajallaan ja viivytyksettä:
•
määritellään selkeät maksuehdot, jotka molemmat
osapuolet hyväksyvät.
•
automaattisia järjestelmiä laskujen käsittelyyn ja
maksamiseen, mikä vähentää inhimillisten virheiden
riskiä ja nopeuttaa maksuprosesseja.
•
säännöllisesti maksujen tilannetta ja varmistaa, että
kaikki laskut käsitellään ja maksetaan ajallaan.
•
tavarantoimittajiin ja ilmoittaa heille mahdollisista
maksuviiveistä tai -ongelmista.
Konsernin ihmisoikeussitoumusten ja muiden
eettisten ja ympäristöstandardien noudattamisen
varmistamiseksi kaikkien Lindex-divisioonan kaupallisten
tuotteiden toimittajien on allekirjoitettava divisioonan
vastuullisuussitoumus ja toimittajien Code of Conduct
-toimintaperiaatteet, jotka kieltävät lapsityövoiman
käytön, pakkotyön ja ympäristörikkomukset. Stockmann-
divisioonan uusien toimittajien on allekirjoitettava
BSCI:n toimintaperiaatteet tai toimitettava vastaava
asiakirja, jossa kerrotaan heidän sitoumuksistaan.
Läpinäkyvyyslupauksensa mukaisesti Lindex-divisioona
julkaisee vaatetehtaiden, käsittely-yksiköiden ja
kangastoimittajien yhteystiedot sekä omilla verkkosivuillaan
että avoimissa toimituskeskuksissa (Open Supply Hubs).
Lindex-divisioona arvioi kaupallisten tavarantoimittajien
toimintaa tuloskortin avulla. Kortissa arvioidaan laatua,
toimitusaikaa, liiketoiminnan tulosta ja toiminnan
kestävyyttä ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun
kannalta. Hyvät toimittajat palkitaan, ja säännöllisillä
arvioinneilla varmistetaan, että toimittajat noudattavat
Lindex-konsernin vastuullisuustavoitteita. Vastuulliseen
hankintaan panostaminen auttaa tukemaan parempia
työoloja toimittajien tuotantolaitoksissa. Erityistä huomiota
kiinnitetään tärkeimpiin toimittajiin, joiden osuus divisioonan
tuotantovolyymista on 80 prosenttia.
Lisäksi Lindex-divisioonalla on jatkuva ja dynaaminen
ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi (HRDD),
joka kattaa koko toimitusketjun. Stockmann-divisioona on
sitoutunut kehittämään omaa prosessiaan.
Konserni tekee säännöllisiä auditointeja SMETA -
menetelmällä Lindexin toimittajien osalta ja kolmannen
osapuolen tekemiä auditointeja kuten esim. amfori BSCI
-auditointeja Stockmannin toimittajien osalta. Tarvittaessa
laaditaan korjaussuunnitelmia ja edistymistä seurataan
aktiivisesti.
Lindex-divisioona on kehittänyt sisäisiä ohjeita ja työkaluja
toimittajia koskevan suunnittelun tueksi ja liiallisten ylitöiden
estämiseksi. Nämä käytännöt ovat myös osa koulutus - ja
perehdytysohjelmia, jotta varmistetaan yhdenmukaiset
toimintatavat läpi organisaation.
Hallituksen toimintakertomus
117
G1–3 — G1–4
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
Lindex-konsernilla on olemassa prosessit, joilla ehkäistään
ja tunnistetaan korruptiota ja lahjontaa sekä käsitellään
niihin liittyviä väitteitä tai tapauksia. Konsernilla on
lahjonnan ja korruption suhteen nollatoleranssi, ja sitä
tukevat konsernin korruption vastaiset periaatteet, Code
of Conduct -toimintaperiaatteet, eettiset periaatteet,
toimittajien Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja
vastuullisuussitoumukset. Korruption vastaiset periaatteet ja
riskinarviointi päivitettiin vuonna 2024. Korruption vastaiset
periaatteet ovat nähtävillä ja saatavilla Lindex-konsernin
verkkosivuilla ja intranetissä. Stockmann-divisioona tarjoaa
tällä hetkellä koulutusta korruption ja lahjonnan torjumiseksi
osana työntekijöiden perehdyttämisprosessia. Lindex-
divisioonalla ei vielä ole tällaista koulutusta. Konsernin
hallituksella ja tarkastusvaliokunnalla on korruptiota
ja lahjontaa koskevaa osaamista, mutta ei virallista
koulutusta. Konserni ei pysty tällä hetkellä raportoimaan
koulutusohjelmien kattamien riskitoimintojen osuutta.
Konsernin työntekijöitä, alihankkijoita ja tavarantoimittajia
kannustetaan ilmoittamaan huolenaiheista eri kanavien
kautta, kuten johtohenkilöiden, esihenkilöiden, henkilöstö -
tai turvallisuusyksikön ja nimettömän ilmoituskanavan
kautta. Lindex-konsernin työntekijät voivat myös ilmoittaa
epäilyistä esihenkilölleen, yksikkönsä turvallisuuspäällikölle,
konsernin johdolle, lakiasiain johtajalle tai konsernin
sisäiselle tarkastukselle. Ilmoitukset käsitellään
luottamuksellisesti, nimetyt tapauskäsittelijät tutkivat
ne itsenäisesti ja tarvittaessa ryhdytään korjaaviin
toimenpiteisiin.
Turvallisuus-, henkilöstö-, vastuullisuus-, lakiasiain- ja/
tai sisäisen tarkastuksen tapauksen käsittelijät suorittavat
tutkinnan johdosta itsenäisesti. Jos tutkinnan kohteena on
tutkintaryhmään kuuluvia henkilöitä, nämä henkilöt suljetaan
prosessin ulkopuolelle.
Havainnot raportoidaan huolenaiheesta riippuen
asianomaisille johtotasoille, tarvittaessa jopa hallitukselle.
Lisäksi tarkastusvaliokunnalle raportoidaan vuosittain
huolenaiheista, jotka on tuotu esiin ilmoitusjärjestelmän
kautta.
Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta ei
annettu Lindex-konserniin liittyviä tuomioita tai määrätty
sakkoja vuonna 2024. Konsernin tietoon ei tullut korruption
eikä lahjonnan vastaisten toimintatapojen tai standardien
rikkomisia.
G1–6
Maksukäytännöt
Keskimääräinen aika, joka Lindex-divisioonalla
kuluu laskun maksamiseen siitä päivästä alkaen,
kun sopimusperusteisen tai lakisääteisen maksuajan
laskeminen alkaa, on 35,7 päivää. Keskimääräinen aika
Stockmann-divisioonan osalta on 32,9 päivää.
Myytävänä olevien tavaroiden toimittajien prosenttiosuus,
joka noudattaa Lindex -divisioonan 60 päivän netto
maksuehtoa, on 97,4 %. Muihin kuluihin liittyvien toimittajien
maksujen prosenttiosuus on 95,4 %. Stockmann-
divisioonalla ei ole vakiomuotoisia maksuehtoja, mutta
se on perustanut maksuprosentit vakiomuotoisiin
maksuehtoihin keskimääräisen maksuajan poikkeaman
perusteella kunkin laskun maksuehdosta. Tämän logiikan
mukaan 93,5 % tavaranhankintatoimittajille suoritetuista
maksuista maksetaan osaston vakiomuotoisten
maksuehtojen mukaisesti ja 93,1 % muihin kuluihin liittyvien
toimittajien suoritetuista maksuista.
Tiedot on koottu talouden toiminnanohjausjärjestelmästä.
Yleiskustannusten toimittajien osalta esiintyy poikkeamia
vakioehdoista, jotka johtuvat paikallisten standardien
vaihtelusta, toimittajien kanssa tehtyjen sopimusten
puuttumisesta tai tehtyjen sopimusten erityisehdoista.
Konsernilla ei ole maksuviivästyksiin liittyviä oikeudellisia
menettelyjä.
118
Til
inpäätös
119
Tunnuslukuja
2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | ||
Liikevaihto | milj. euroa | 940,1 | 951,7 | 981,7 | 899,0 | 790,7 |
Myyntikate | milj. euroa | 547,9 | 554,2 | 568,3 | 527,0 | 443,7 |
Suhteellinen myyntikate | % | 58,3 | 58,2 | 57,9 | 58,6 | 56,1 |
Käyttökate (EBITDA) | milj. euroa | 159,8 | 176,7 | 258,0 | 184,9 | 109,6 |
Oikaisut käyttökatteeseen( EBITDA) | milj. euroa | -14,0 | -3,5 | 75,1 | 13,8 | -7,3 |
Oikaistu käyttökate (EBITDA) | milj. euroa | 173,8 | 180,2 | 183,0 | 171,1 | 116,9 |
Liiketulos | milj. euroa | 60,9 | 76,5 | 154,9 | 82,1 | -269,6 |
Liikevoittomarginaali | % | 6,5 | 8,0 | 15,8 | 9,1 | -34,1 |
Oikaisut liiketulokseen | milj. euroa | -14,0 | -3,5 | 75,1 | 13,8 | -257,3 |
Oikaistu liiketulos (EBIT) | milj. euroa | 74,9 | 80,0 | 79,8 | 68,3 | -12,3 |
Tilikauden tulos | milj. euroa | 13,2 | 51,7 | 101,6 | 47,9 | -291,8 |
Oikaisut tilikauden tulokseen | milj. euroa | -11,2 | 26,6 | 64,0 | 7,9 | -255,8 |
Oikaistu tilikauden tulos | milj. euroa | 24,4 | 25,1 | 37,6 | 40,0 | -36,0 |
Osakepääoma | milj. euroa | 77,6 | 77,6 | 77,6 | 77,6 | 144,1 |
milj. euroa | 61,1 | |||||
milj. euroa | 77,6 | 77,6 | 77,6 | 77,6 | 83,0 | |
Oman pääoman tuotto | % | 3,4 | 14,2 | 33,7 | 20,2 | -86,7 |
Sijoitetun pääoman tuotto | % | 6,2 | 8,1 | 15,7 | 8,0 | -20,1 |
Sijoitettu pääoma keskimäärin | milj. euroa | 1 065,3 | 1 004,3 | 1 005,4 | 1 059,2 | 1 237,4 |
Pääoman kiertonopeus | 0,9 | 0,9 | 1,0 | 0,8 | 0,6 | |
Vaihto-omaisuuden | 2,3 | 2,4 | 2,4 | 2,4 | 2,6 | |
Omavaraisuusaste | % | 30,0 | 29,9 | 26,2 | 18,9 | 14,5 |
Omavaraisuusaste ilman IFRS | % | 61,9 | 60,6 | 53,4 | 27,3 | 20,6 |
Nettovelkaantumisaste | % | 145,0 | 133,2 | 135,4 | 212,8 | 340,7 |
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS | % | -6,2 | -12,8 | -22,3 | 76,8 | 153,2 |
Investoinnit *) | milj. euroa | 45,7 | 65,1 | 62,5 | 16,9 | 18,5 |
Osuus liikevaihdosta | % | 4,9 | 6,8 | 6,4 | 1,9 | 2,3 |
Korollinen nettovelka | milj. euroa | 571,4 | 521,6 | 454,4 | 570,8 | 702,5 |
Korollinen nettovelka / käyttökate | milj. euroa | 3,6 | 3,0 | 1,8 | 3,1 | 6,4 |
Korollinen nettovelka ilman IFRS | milj. euroa | -31,8 | -65,6 | -100,4 | 233,6 | 330,2 |
Taseen | milj. euroa | 1 315,7 | 1 310,2 | 1 282,9 | 1 416,5 | 1 425,3 |
Henkilöstökulut | milj. euroa | 208,4 | 212,5 | 212,1 | 194,6 | 181,9 |
Henkilöstö keskimäärin | hlöä | 5 746 | 5 801 | 5 802 | 5 649 | 5 991 |
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi | hlöä | 4 216 | 4 283 | 4 332 | 3 886 | 3 973 |
Liikevaihto/henkilö | tuhatta euroa | 163,6 | 164,1 | 169,2 | 159,1 | 132,0 |
*) luvut eivät sisällä käyttöoikeusomaisuuseriä |
Lindex-konserni on muuttanut pilvipalveluiden konfigurointi - ja räätälöintikulujen laskentaperiaatetta IFRIC-tulkintakomitean julkaisemien IAS 38-standardia koskevan agendapäätösten
mukaisesti tilikaudella 2021.
120
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | ||
Osakekohtainen tulos, laimentamaton | euroa | 0,08 | 0,33 | 0,65 | 0,42 | -3,89 |
Oikaistu osakekohtainen tulos, laimennettu | euroa | 0,15 | 0,16 | 0,24 | 0,35 | -0,48 |
Liiketoiminnan rahavirta/osake | euroa | 0,56 | 0,65 | 0,35 | 1,32 | 2,03 |
Oma pääoma/osake | euroa | 2,44 | 2,47 | 2,15 | 1,74 | 2,86 |
Osakkeiden P/E luku | ||||||
-0,3 | ||||||
32,6 | 8,8 | 3,0 | 5,1 | -0,3 | ||
Osakkeen päätöskurssi 31.12. | euroa | |||||
1,27 | ||||||
2,69 | 2,90 | 1,97 | 2,16 | 1,16 | ||
Tilikauden ylin kurssi | euroa | |||||
3,59 | ||||||
3,51 | 3,03 | 3,26 | 2,44 | 3,22 | ||
Tilikauden alin kurssi | euroa | |||||
0,88 | ||||||
2,39 | 1,68 | 1,46 | 1,07 | 0,65 | ||
Tilikauden keskikurssi | euroa | |||||
1,87 | ||||||
2,93 | 2,13 | 2,19 | 1,61 | 1,45 | ||
Osakkeiden vaihto | 1000 kpl | |||||
576 | 2 102 | |||||
28 294 | 47 442 | 94 830 | 90 210 | 30 258 | ||
Osakkeiden vaihto | % | |||||
0,5 | 6,9 | |||||
17,5 | 29,9 | 60,8 | 79,1 | 72,9 | ||
Osakekannan markkina-arvo | milj. euroa | 434,8 | 460,3 | 307,1 | 333,6 | 86,9 |
Osakkeiden lukumäärä 31.12. | 1000 kpl | 161 623 | 158 716 | 155 880 | 154 437 | 72 049 |
30 531 | ||||||
161 623 | 158 716 | 155 880 | 154 437 | 41 518 | ||
Osakkeiden lukumäärä, laimentamaton keskiarvo | 1000 kpl | 160 359 | 157 379 | 155 189 | 114 009 | 75 102 |
Osakkeiden lukumäärä, laimennettu | 1000 kpl | 161 106 | 157 379 | 155 189 | 114 009 | 75 102 |
Osakkeenomistajien lukumäärä | 41 055 | 42 328 | 44 289 | 45 054 | 43 656 |
121
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
IFRS:n mukaiset tunnusluvut
Tulos/osake, laimentamaton ja laimennettu | Emoyhtiön osakkeenomistajille −verovaikutuksella Osakkeiden keskimääräinen (laimentamaton tai laimennettu) |
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Myyntikate | Liikevaihto – materiaalit | Pääoman kiertonopeus | Liikevaihto Sijoitettu pääoma (keskimäärin | |
Suhteellinen myyntikate | Myyntikate∗100 Liikevaihto | Vaihto-omaisuuden kiertonopeus | 365 Vaihto−omaisuuden | |
Käyttökate (EBITDA) | Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset | Omavaraisuusaste, | Oma pääoma yhteensä∗100 Taseen loppusumma−saadut | |
Oikaistu käyttökate (EBITDA) | Käyttökate (EBITDA) vaikuttavat erät | Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -eriä, % | Oma pääoma ilman IFRS Taseen loppusumma−käyttöoikeusomaisuuserät − vuokrasopimussaamiset−saadut | |
Oikaistu liiketulos | Liiketulos - oikaisuerät, | Korollinen nettovelka | Korollinen vieras pääoma – | |
Oikaistu tilikauden tulos | Tilikauden tulos – oikaisuerät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat | Korollinen nettovelka IFRS 16 -eriä | Korollinen nettovelka | |
Oikaistu tulos/osake | Oikaistu emoyhtiön osakkeenomistajille tulos Osakkeiden keskimääräinen | Nettovelkaantumisaste, | Korollinen nettovelka Oma pääoma yhteensä | |
Oman pääoman tuotto, % | Tilikauden tulos∗100 Oma pääoma yhteensä | Nettovelkaantumisaste IFRS 16 -eriä, % | Korollinen nettovelka Oma pääoma ilman IFRS | |
Sijoitettu pääoma | Taseen loppusumma velat | Liiketoiminnan vapaa kassavirta | Oikaistu käyttökate (EBITDA) +/- nettokäyttöpääoman | |
Sijoitetun pääoman tuotto, | ( Tulos ennen veroja ) ∗100 Sijoitettu pääoma (keskimäärin |
122
Osakekohtaiset tunnusluvut
Oma pääoma/osake | Emoyhtiön osakkeenomistajille Osakkeiden lukumäärä | Osakkeiden vaihto | Osakkeiden kappalemääräinen | |
Liiketoiminnan rahavirta/ osake | Liiketoiminnan rahavirta Osakkeiden keskimääräinen omia osakkeita | Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden lukumäärä | |
Osakkeen P/E -luku | Osakkeen pörssikurssi Osakekohtainen |
123
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Lindex-konserni käyttää raportoinnissaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamien ohjeiden mukaisesti vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat paremmin
toiminnallista tulosta ja helpottavat tilikausien välistä vertailua.
Oikaistu liiketulos (EBIT) lasketaan liiketuloksesta, jota oikaistaan hankittuun ja myytyyn omaisuuteen, yrityssaneeraukseen, uudelleenjärjestelyihin, arvonalentumisiin,
oikeudenkäynteihin ja niihin liittyviin sopimuksiin, varojen arvostusten muutoksiin, eläkerahastoilta saatuihin hyvityksiin, Ukrainan sotaan liittyviin tappioihin sekä kiistanalaisiin, ehdollisiin
ja enimmäismääräisiin saneerausvelkoihin liittyvillä vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä.
Oikaistu tilikauden tulos lasketaan tilikauden tuloksesta, jota oikaistaan hankittuun ja myytyyn omaisuuteen, yrityssaneeraukseen, uudelleenjärjestelyihin, arvonalentumisiin,
oikeudenkäynteihin ja niihin liittyviin sopimuksiin, varojen arvostusten muutoksiin, eläkerahastoilta saatuihin hyvityksiin, Ukrainan sotaan liittyviin tappioihin sekä kiistanalaisiin, ehdollisiin
ja enimmäismääräisiin saneerausvelkoihin liittyvillä vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä verojen jälkeen. Verovaikutus lasketaan tapahtumakohtaisesti sisältäen laskennallisten
verojen muutokset. Lisäksi tilikauden tulosta oikaistaan veroriidoista saatuihin päätöksiin liittyvillä verotuotoilla ja -kuluilla.
124
Milj. euroa | 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 |
Käyttökate (EBITDA) | 159,8 | 176,7 | 258,0 | 184,9 | 109,6 |
Oikaisut käyttökatteeseen (EBITDA) | |||||
Yrityssaneerausohjelmaan ja | 10,9 | 2,6 | 19,7 | 2,0 | 5,3 |
Strategiseen suunnitteluun ja | 7,5 | 2,3 | 0,4 | 0,2 | 2,0 |
COVID-19:ään liittyvien tappioiden | -4,4 | ||||
Tappio tytäryhtiöiden | 0,6 | ||||
Myynti- | -2,1 | ||||
Kiinteistöjen myyntivoitto | -95,4 | -21,7 | |||
Ukrainan sotaan liittyvät kustannukset | 0,5 | ||||
Työntekijän vakuutusmaksun | -0,3 | -3,0 | |||
Vuokrasopimusten päättämiseen | 8,7 | ||||
Oikaisut yhteensä | 14,0 | 3,5 | -75,1 | -13,8 | 7,3 |
Oikaistu käyttökate (EBITDA) | 173,8 | 180,2 | 183,0 | 171,1 | 116,9 |
Liiketulos (EBIT) | 60,9 | 76,5 | 154,9 | 82,1 | -269,6 |
Oikaisut liiketulokseen (EBIT) | |||||
Yrityssaneerausohjelmaan ja | 10,9 | 2,6 | 19,7 | 2,0 | 5,3 |
Strategiseen suunnitteluun ja | 7,5 | 2,3 | 0,4 | 0,2 | 2,0 |
COVID-19:ään liittyvien tappioiden | -4,4 | ||||
Tappio tytäryhtiöiden | 0,6 | ||||
Myynti- | -2,1 | ||||
Kiinteistöjen myyntivoitto | -95,4 | -21,7 | |||
Ukrainan sotaan liittyvät kustannukset | 0,5 | ||||
Työntekijän vakuutusmaksun | -0,3 | -3,0 | |||
Vuokrasopimusten päättämiseen | 8,7 | ||||
Liikearvon arvonalentuminen | 250,0 | ||||
Oikaisut yhteensä | 14,0 | 3,5 | -75,1 | -13,8 | 257,3 |
Oikaistu liiketulos (EBIT) | 74,9 | 80,0 | 79,8 | 68,3 | -12,3 |
Tilikauden tulos | 13,2 | 51,7 | 101,6 | 47,9 | -291,8 |
Oikaisut tilikauden tulokseen | |||||
Yrityssaneerausohjelmaan ja | 10,9 | 2,6 | 19,7 | 2,0 | 5,3 |
Strategiseen suunnitteluun ja | 7,5 | 2,3 | 0,4 | 0,2 | 2,0 |
COVID-19:ään liittyvien tappioiden | -4,4 | ||||
Tappio tytäryhtiöiden | 0,6 | ||||
Myynti- | -2,1 | ||||
Kiinteistöjen myyntivoitto | -95,4 | -21,7 | |||
Ukrainan sotaan liittyvät kustannukset | 0,5 | ||||
Työntekijän vakuutusmaksun | -0,3 | -3,0 | |||
Vuokrasopimusten päättämiseen | 8,7 | ||||
Liikearvon arvonalentuminen | 250,0 | ||||
Tuloverot | -2,8 | -30,1 | 23,6 | 5,9 | -1,5 |
Oikaisut yhteensä | 11,2 | -26,6 | -51,5 | -7,9 | 255,8 |
Oikaistu tilikauden tulos | 24,4 | 25,1 | 50,2 | 40,0 | -36,0 |
125
Osakkeet ja osakepääoma
Lindex Group Oyj:lla on yksi osakelaji, jonka kaikilla osakkeilla on yksi (1) ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Yhtiön osake noteerataan Helsingin pörssissä ja sen
kaupankäyntitunnus on LINDEX ja ISIN-tunnus FI0009000251.
Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 77 556 538 euroa ja osakemäärä 161 622 896 osaketta .
Rekisteröityjä osakkeenomistajia yhtiöllä oli 41 055 (42 328 osakkeenomistajaa 31.12.20 23).
Stockmannin osakekannan markkina-arvo 31.12.2024 oli 434,8 miljoonaa euroa (460,3 miljoonaa euroa 31.12.2023).
Osakemäärät 31.12.2024 | |||
Kpl | Osakkeenomistajat % | Osuus osakkeista ja äänistä | |
1-100 | 25 804 | 62,9 | 0,6 |
101-1000 | 11 597 | 28,3 | 2,6 |
1001-10000 | 3 160 | 7,7 | 5,6 |
10001-100000 | 420 | 1,0 | 7,3 |
100001-1000000 | 58 | 0,1 | 9,7 |
1000001- | 16 | 0,0 | 74,2 |
Yhteensä | 41 055 | 100 | 100 |
Omistajaryhmät 31.12.2024 | |||
Kpl | Osakkeenomistajat % | Osuus osakkeista ja äänistä | |
Yksityishenkilöt | 39 982 | 97,4 | 17,8 |
Yritykset | 697 | 1,7 | 30,2 |
Hallintarekisteröidyt (sis. ulkomaiset | 189 | 0,5 | 27,3 |
Säätiöt ja yhdistykset | 152 | 0,4 | 21,5 |
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 35 | 0,1 | 3,2 |
Yhteensä | 41 055 | 100 | 100 |
126
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 | ||
Osuus osakkeista ja äänistä | ||
1 | Nordic Retail Partners Jv Ky | 14,8 |
2 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö | 8,2 |
3 | Svenska Litteratursällskapet i Finland | 7,2 |
4 | Etola-yhtiöt | 4,9 |
5 | Hc Holding Oy Ab | 4,0 |
6 | Niemistö Kari Pertti Henrik | 3,1 |
7 | Folkhälsan Samfundet i Svenska | 1,7 |
8 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | 1,2 |
9 | Sr eQ Pohjoismaat Pienyhtiö | 1,1 |
10 | Nordika Ii Shq Oy | 1,0 |
11 | Jenny ja Antti Wihurin rahasto | 0,9 |
12 | Kaloniemi Markku | 0,5 |
13 | Lahitapiola Keskustakiinteistot Ky | 0,5 |
14 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö | 0,5 |
15 | LähiTapiola | 0,4 |
16 | Sijoitusrahasto Eq Eurooppa Pienyhtiö | 0,4 |
17 | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 0,4 |
18 | Sr Säästöpankki Pienyhtiöt | 0,4 |
19 | Wilhelm och Else Stockmanns | 0,3 |
20 | Proprius Partners Micro Finland | 0,2 |
Muut | 48,3 | |
joista hallintarekisteröityjä | 27,1 | |
Yhteensä | 100,0 | |
127
Konsernitilinpäätös
Konsernin | |||
Milj. euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
LIIKEVAIHTO | 2.2 | ||
Liiketoiminnan muut tuotot | 2.2 | ||
Materiaalit ja palvelut | 2.3 | - | - |
Työsuhde-etuuksista | 2.5, 5.5, 5.6 | - | - |
Poistot ja arvonalentumiset | 3.1 | - | - |
Liiketoiminnan muut kulut | 2.6 | - | - |
Kulut yhteensä | - | - | |
LIIKEVOITTO/-TAPPIO | 2.1 | ||
Rahoitustuotot | 4.1 | ||
Rahoituskulut | 4.1 | - | - |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | - | - | |
VOITTO/TAPPIO | |||
Tuloverot | 2.7 | - | |
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | |||
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen: | |||
Emoyhtiön osakkeenomistajille | |||
Osakekohtainen tulos, euroa: | 4.13 | ||
Tilikauden tuloksesta, laimentamaton | |||
Tilikauden tuloksesta, laimennettu | |||
Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
Milj. euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO | |||
Muut laajan tuloksen erät: | |||
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä ennen veroja | - | ||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä verojen jälkeen | 2.7, 4.12 | - | |
Rahavirran suojaus ennen veroja | - | ||
Rahavirran suojaus verojen jälkeen | 2.7, 4.12 | - | |
Muut laajan tuloksen erät, | - | ||
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | - | ||
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | |||
Emoyhtiön osakkeenomistajille | - | ||
128
Konsernitase
Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
VARAT | |||
PITKÄAIKAISET VARAT | |||
Aineettomat hyödykkeet | |||
Liikearvo | |||
Tavaramerkki | |||
Aineettomat oikeudet | |||
Muut aineettomat hyödykkeet | |||
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | |||
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 3.2 | ||
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | |||
Maa- ja vesialueet | |||
Koneet ja kalusto | |||
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | |||
Käyttöoikeusomaisuuserät | 3.5 | ||
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | |||
Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet yhteensä | 3.3 | ||
Sijoituskiinteistöt | 3.4 | ||
Pitkäaikaiset saamiset | 4.10, 4.11 | ||
Muut sijoitukset | 4.10 | ||
Laskennalliset verosaamiset | 2.8 | ||
PITKÄAIKAISET VARAT | |||
LYHYTAIKAISET | |||
Vaihto-omaisuus | 2.4 | ||
Lyhytaikaiset saamiset | |||
Tuloverosaamiset | |||
Korottomat saamiset | |||
Lyhytaikaiset saamiset | 4.3 | ||
Rahavarat | 4.4 | ||
LYHYTAIKAISET | |||
VARAT |
Milj. euroa | Liitetieto | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
OMA PÄÄOMA | |||
Osakepääoma | |||
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |||
Muut rahastot | - | ||
Muuntoerot | - | - | |
Kertyneet voittovarat | |||
Emoyhtiön omistajien oman pääoman osuus | 4.12 | ||
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | |||
PITKÄAIKAISET VELAT | |||
Laskennalliset verovelat | 2.8 | ||
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 4.5 | ||
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 4.5 | ||
Pitkäaikainen koroton vieras pitkäaikaiset varaukset | 4.5, 4.9, 4.10, 5.3 | ||
PITKÄAIKAISET VELAT | |||
LYHYTAIKAISET | |||
Lyhytaikaiset korolliset | 4.6 | ||
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 4.6 | ||
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 4.6, 4.9 | ||
Tuloverovelat | 4.6 | ||
Lyhytaikaiset varaukset | 5.3 | ||
Lyhytaikaiset korottomat yhteensä | |||
LYHYTAIKAISET | |||
VELAT YHTEENSÄ | |||
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | |||
129
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | |||
Tilikauden voitto/tappio | |||
Oikaisut: | |||
Poistot ja arvonalentumiset | |||
Pysyvien vastaavien myyntivoitot | - | ||
Korkokulut ja muut rahoituskulut | |||
Korkotuotot | - | - | |
Tuloverot | - | ||
Muut oikaisut | |||
Käyttöpääoman muutokset: | |||
Vaihto-omaisuuden | - | ||
Lyhytaikaisten liikesaamisten | - | ||
Lyhytaikaisten korottomien | - | - | |
Maksetut korot | - | - | |
Saadut korot liiketoiminnasta | |||
Maksetut verot liiketoiminnasta | - | - | |
Liiketoiminnan nettorahavirta | |||
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | |||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin | - | - | |
Talletusvakuus | - | - | |
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | - | ||
Muut sijoitukset | - | ||
Investointien nettorahavirta | - | - | |
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | |||
Pitkäaikaisten lainojen nostot | |||
Vuokarasopimusvelkojen | - | - | |
Rahoituksen nettorahavirta | - | - | |
RAHAVAROJEN | - | - | |
Rahavarat tilikauden alussa | |||
Rahavarojen muutos | - | - | |
Valuuttakurssien | - | - | |
Rahavarat tilikauden lopussa | 4.4 |
130
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Suojausinstru- menttien rahasto | Muut rahastot | Muuntoero | Kertyneet voittovarat | Osakkeenomista- jien oma pääoma yhteensä | Yhteensä |
OMA PÄÄOMA 1.1.2024 | - | - | ||||||
Tilikauden voitto/tappio | ||||||||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä | - | - | - | |||||
Rahavirran suojaus *) | ||||||||
Laaja tulos yhteensä, netto | - | - | - | |||||
Osakeanti vakuudettomille saneerausvelkojille | ||||||||
Osakeperusteiset maksut **) | ||||||||
Muut oman pääoman muutokset | ||||||||
OMA PÄÄOMA 31.12.2024 | - | |||||||
*) Liitetiedot 2.7, 4.12 | ||||||||
**) Liitetieto 5.6 |
Milj. euroa | Osakepääoma | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Suojausinstru- menttien rahasto | Muut rahastot | Muuntoero | Kertyneet voittovarat | Osakkeenomista- jien oma pääoma yhteensä | Yhteensä |
OMA PÄÄOMA 1.1.2023 | - | - | ||||||
Tilikauden voitto/tappio | ||||||||
Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä | ||||||||
Rahavirran suojaus *) | - | - | - | |||||
Laaja tulos yhteensä, netto | - | |||||||
Osakeanti vakuudettomille saneerausvelkojille | ||||||||
Osakeperusteiset maksut **) | ||||||||
Muut muutokset | - | |||||||
Muut oman pääoman muutokset | ||||||||
OMA PÄÄOMA 31.12.2023 | - | - | ||||||
*) Liitetiedot 2.7, 4.12 | ||||||||
**) Liitetieto 5.6 |
131
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 Laatimisperusta ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............................... 133
1.1 Yrityksen perustiedot ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............... 133
1.2 Yleistä ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ...... 133
1.3 Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............. 133
1.4 Yrityssaneerausohjelma ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............ 133
1.5 Yrityssaneerausmenettelyn seurauksena toteutuneet tapahtumat ................................ ................................ ................................ ................................ ........... 134
1.6 Kirjanpidolliset harkinnat, arviot ja oletukset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............ 134
1.7 Geopoliittinen epävarmuus ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ...... 135
1.8 Toiminnan jatkuvuus ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................ 135
1.9 Yhdistelyperiaatteet ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................. 135
1.10 Ulkomaanvaluutan määräiset erät ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............................ 136
2 Avainluvut ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ........ 137
2.1 Segmenttiraportointi ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................ 137
2.2 Liiketoiminnan tuotot ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............... 138
2.3 Liiketoiminnan myyntikate ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ....... 139
2.4 Vaihto-omaisuus ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ...................... 140
2.5 Työsuhde-etuudet ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .................... 140
2.6 Liiketoiminnan muut kulut ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ........ 141
2.7 Tuloverot................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .. 141
2.8 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ........................ 143
3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset ................................ ................................ ................................ ................................ ........................ 145
3.1 Poistot ja arvonalentumiset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ...... 145
3.2 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............... 145
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ..................... 149
3.4 Sijoituskiinteistö ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ....................... 151
3.5 Vuokrasopimukset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .................... 151
4 Pääomarakenne ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............................... 154
4.1 Rahoitustuotot ja -kulut................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............ 154
4.2 Rahoitusinstrumentit................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................ 154
4.3 Lyhytaikaiset saamiset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .............. 155
4.4 Rahavarat ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ . 155
4.5 Pitkäaikaiset velat................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ..................... 156
132
4.6 Lyhytaikaiset velat ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .................... 156
4.7 Täsmäytyslaskelma veloista rahoituksen rahavirrassa ................................ ................................ ................................ ................................ ............................... 157
4.8 Rahoitusriskien hallinta ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............ 157
4.9 Johdannaissopimukset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............. 162
4.10 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin sekä käypien arvojen ja hierarkkinen luokittelu ................................ ................................ ................................ ...... 163
4.11 Netotusjärjestelyn piirissä olevat rahoitusinstrumentit ................................ ................................ ................................ ................................ ............................. 164
4.12 Oma pääoma ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............................ 164
4.13 Osakekohtainen tulos ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............... 165
5 Muut liitetiedot................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ 166
5.1 Konserniyhtiöt ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .......................... 166
5.2 Yhteisjärjestelyt ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ........................ 167
5.3 Varaukset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ . 167
5.4 Vastuusitoumukset ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................... 168
5.5 Lähipiiritiedot ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ........................... 168
5.6 Osakepohjaiset kannustimet ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .... 169
5.7 Ilmastoon liittyvät asiat ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ ............ 171
5.8 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ................................ ................................ ................................ ................................ ................................ .................... 171
133
1 Laatimisperusta
1.1
Yrityksen perustiedot
:n ja sen tytäryhtiöiden (yhdessä Lindex-konserni tai konserni)
tilinpäätös 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta hyväksyttiin julkaistavaksi hallituksen
päätöksellä 6.3.2025.
rekisteröity
.
Emoyhtiön osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy). Jäljennös
konsernitilinpäätöksestä on saatavissa www.lindex -group.com tai emoyhtiöstä.
1.2
Yleistä
Lindex-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-
standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n
asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi
hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, jollei laatimisperiaatteissa ole
muuta kerrottu.
Lindex-konserni julkaisee ESEF-vaatimusten mukaisen talouskatsauksen
verkkosivuillaan. Lisäksi Lindex-konserni julkaisee vapaaehtoisesti talouskatsauksen pdf-
muotoisena, joka ei täytä Suomen arvopaperimarkkinalain 7. luvun 5. pykälän mukaisia
julkistamisvaatimuksia.
1.3
Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
Lindex-konserni otti 1.1.2024 käyttöön seuraavat muutokset IASB:n julkaisemiin ja EU:n
hyväksymiin tilinpäätösstandardeihin:
• Muutokset IFRS 16 -standardiin - Vuokrasopimusvelka myynti- ja
takaisinvuokraustilanteessa
• Muutokset IAS 1 -standardiin - Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi
• Toimittajarahoitusjärjestelyt - Muutokset IAS 7 ja IFRS 7 -standardeihin
Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta Lindex-konsernin tilinpäätöksen esittämiseen.
Konserni ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia standardeja, tulkintoja tai muutoksia,
jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole vielä voimassa:
• Muutokset IAS 21 -standardiin - Vaihdettavuuden puute
• IFRS 18 - Esittäminen ja tilinpäätöksen liitetiedot
• IFRS 19 - Tytäryhtiöt ilman julkista vastuullisuutta: Liitetiedot
Konserni aikoo ottaa käyttöön uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat, jos ne ovat
sovellettavissa, kun ne tulevat voimaan ja hyväksytään sovellettavaksi EU:ssa. IFRS 18:n
käyttöönotto saattaa vaikuttaa konsernin tilinpäätökseen tulevina kausina. IAS 21 -
muutosten ja uuden IFRS 19 -standardin ei odoteta vaikuttavan konsernin
tilinpäätökseen, kun ne otetaan käyttöön.
1.4
Yrityssaneerausohjelma
Helsingin käräjäoikeus hyväksyi 9.2.2021 tekemällään päätöksellä Lindex Group Oyj:n
yrityssaneerausohjelman, ja saneerausmenettely saatiin päätökseen. Saneerausohjelma
perustuu Stockmann-tavaratalotoiminnan jatkumiseen, Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa
sijaitsevien tavaratalokiinteistöjen myyntiin ja takaisin vuokraamiseen sekä Lindexin
liiketoiminnan jatkumiseen kiinteänä osana Lindex-konsernia.
Saneerausohjelma etenee suunnitelman mukaisesti. Kaikki Stockmann-
tavaratalokiinteistöt on myyty ja korollinen velka on maksettu, lukuun ottamatta 73,1
miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa. Joulukuun 2024 lopussa oli jäljellä yksi
vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyvä kiistanalainen vaatimus, joka on selvitettävä
ennen kuin saneerausprosessi voidaan viedä päätökseen.
134
Yhtiön hallitus päätti 25.1.2024 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 307 489 Yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
sellaiselle Yhtiön velkojalle, jonka saneerausohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai
riidanalaiset saneerausvelat oli vahvistettu lopulliselta määrältään 9.11.2023 mennessä,
ja hyväksyi osakeannissa tehdyt merkinnät. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106 euroa
osakkeelta, joka maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman mukaisesti.
Osakeannin seurauksena Yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi 307 489
osakkeella
yhteensä 159 023 044 osakkeeseen.
Yhtiö tiedotti 25.1.2024 vastaanottaneensa ja vahvistaneensa yhden merkintäilmoituksen
konversioon oikeutetulta, jo nka saneerausohjelman maksuohjelman mukainen
aikaisemmin ehdollinen tai riidanalainen saatava oli selvitetty ja vahvistettu lopulliselta
määrältään. Konversioon oikeutet un pätevästi merkitsemät lisävelkakirjat olivat
nimellisarvoltaan yhteensä 1 120 000 euroa. Lisävelkakirjoja merkinneen konversioon
oikeutetun saatavat konvertoitii n kuittaamalla lisävelkakirjoihin.
Yhtiön hallitus päätti 19.6.2024 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 2 599 852 Yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
sellaisille Yhtiön velkojille, joiden saneerausohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai
riidanalaiset saneerausvelat oli vahvistettu lopulliselta määrältään 13.6.2024 mennessä,
ja hyväksyi osakeannissa tehdyt merkinnät. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106 euroa
osakkeelta, joka maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman mukaisesti.
Osakeannin seurauksena Yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi
2 599 852
osakkeella yhteensä 161 622 896 osakkeeseen.
Lindex Group Oyj:lla on saneerausohjelmaan kuuluvaa riidanalaista, ehdollista tai
enimmäismääräistä saneerausvelkaa, jonka maksuohjelman alainen määrä vahvistetaan
myöhemmin ja jonka velkojat tulevat saataviensa vahvistuttua olemaan oikeutettuja
konvertoimaan saatavansa osakkeisiin ja velkakirjoihin. Osakekonversio tapahtuu
saneerausohjelman kappaleen 14.5.2. mukaisesti 0,9106 euron merkintähintaan
osakkeelta. Joukkovelkakirjakonversio tapahtuu saneerausohjelman kappaleen 14.5.4.
mukaisesti euro eurosta -periaatteella.
Liitetiedossa 4.6 on esitetty erittely saneerausveloista sekä liitetiedossa 4.8 konsernin
kaikkien velkojen erääntymisaikataulu 31.12.2024.
1.5 Yrityssaneerausmenettelyn seurauksena toteutuneet
tapahtumat
Lindex Group Oyj on maksanut kaikki vahvistetut riidattomat ulkoiset saneerausvelat,
mutta yhtiöön kohdistuu edelleen yksi kiistanalainen vaatimu s sekä riidatonta ehdollista
tai enimmäismääräistä saneerausvelkaa. Tilikauden aikana vahvistettua riidatonta
saneerausvelkaa maksettiin 13.2 miljoonaa euroa konvertoi malla Yhtiön osakkeiksi (2,6
miljoonaa euroa), konvertoimalla joukkovelkakirjalainaksi (1,1 miljoonaa euroa) ja
rahasuorituksena 5,7 miljoonaa euroa.
Tilinpäätöshetkellä jäljellä oli yksi kiistanalainen vaatimus määrältään 15,9 miljoonaa
euroa, joka liittyi toimitilojen pitkäaikaisen vuokrasopimu ksen irtisanomiseen.
Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt vaatimukse n ja pitää perusteltuna maksaa
vuokrat 18 kuukaudelta eikä kaikilta irtisanotun vuokrasopimuksen jäljellä olevilta vuosilta.
Vaatimus ratkaistaan hovioikeudessa . Kiistanalaisen vaatimuksen määrä ja
toteutumisajankohta ovat epävarmoja.
Kiistanalaista vaatimusta koskeva varaus vastaa
vaatimuksen koko määrää, joten varausta ylittävää ehdollista vastuuta ei ole jäljellä. Siten
ehdollinen vastuu varauksen ylittävästä määrästä on vähentynyt 25,8 miljoonasta eurosta
nollaan.
Konsernin tilinpäätös heijastaa saneerausohjelman vaikutuksia. Vahvistettu riidaton
saneerausvelka on maksettu kokonaisuudessaan konvertoimalla se osakkeiksi ja
joukkovelkakirjoiksi sekä rahasuorituksena.
1.6
Kirjanpidolliset harkinnat, arviot ja oletukset
Konsernin tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta harkintaa, arvioita ja oletuksia,
jotka vaikuttavat raportoituihin tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä niihin liittyviin
liitetietoihin ja ehdollisten velkojen esittämiseen. Oletuksiin ja arvioihin liittyvä
epävarmuus voi johtaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisiin oikaisuihin
tulevina kausina.
Soveltaessaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita johto on käyttänyt harkintaa.
Konserni on perustanut oletuksensa ja arvionsa niihin parametreihin, jotka olivat
saatavilla konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Olosuhteet ja oletukset tulevasta
kehityksestä voivat kuitenkin muuttua markkinoiden muutosten tai konsernin kontrollin
ulkopuolella olevien olosuhteiden muutosten vuoksi. Tällaiset muutokset heijastuvat
johdon oletuksiin silloin kun ne tapahtuvat.
135
Johto on arvioinut, että erityisesti liiketoiminnan jatkuvuudella, varojen arvostuksella,
vuokrasopimusoptioiden käyttämisellä, ehdollisilla veloilla ja kirjatuilla varauksilla on
merkittävimmät vaikutukset konsernitilinpäätökseen kirjattuihin lukuihin. Johto on myös
käyttänyt harkintaa strukturoitujen yhteisöiden konsolidoinnissa, erityisesti
määritellessään määräysvaltaa ja arvioidessaan strukturoitujen yhteisöiden vaikutusta
konsernitilinpäätökseen. Keskeisimmät tulevaisuuden oletukset ja raportointikauden
lopussa tehtyihin ennusteisiin liittyvät epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät
riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti
seuraavan tilikauden aikana, koskevat käyttöoikeusomaisuuserien arvostusta ja niihin
liittyvien vuokrasopimusvelkojen arvoja, poisto- ja vuokra-aikoja, vaihto -omaisuuden
kysyntää ja kiertonopeutta sekä Lindex-segmentin liikearvon ja tavaramerkin
arvonalentumistestausta. Näistä on annettu tarkemmat selvitykset liitetiedoissa 2.4, 3 ja
5.3.
Johto ottaa tarvittaessa huomioon ilmastoon liittyvät asiat. Arvioinnissa otetaan huomioon
fyysisten riskien ja siirtymäriskien mahdolliset vaikutukset konserniin. Johto uskoo, että
sen liiketoimintamalli ja tuotteet ovat elinkelpoisia myös tulevassa vähähiilisessä
taloudessa, mutta ilmastoon liittyvät asiat lisäävät epävarmuutta arvioihin ja oletuksiin,
jotka koskevat joitakin tilinpäätöksen eriä. Vaikka ilmastoon liittyvillä riskeillä ei ehkä ole
tällä hetkellä merkittävää vaikutusta mittaamiseen, konserni seuraa tiiviisti esimerkiksi
ilmastolainsäädäntöä ja muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä ja muiden merkittävien
asioiden muutoksia ja kehitystä.
1.7 Geopoliittinen epävarmuus
Ukrainan sodan vuoksi Lindex-konserni poisti venäläistä ja valkovenäläistä alkuperää
olevat tuotteet myynnistä helmikuussa 2022. Lisäksi konserni keskeytti tuotteiden
myynnin venäläiselle lisenssinhaltijalleen, Debrussille. Sodalla on ollut rajallinen vaikutus
Lindex-konserniin.
1.8
Toiminnan jatkuvuus
Lindex-konsernin tilinpäätös on laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen. Konsernin
kyky jatkaa toimintaansa riippuu liiketoiminnan kannattavuudesta sekä siitä, että Lindex
Group Oyj:lle hyväksytty saneerausohjelma toteutetaan. Tulevaisuuden
markkinaolosuhteet ja konsernin kyky toteuttaa liiketoimintasuunnitelmansa
menestyksellisesti vaikutta vat konsernin liiketoiminnan kannattavuuteen.
Helsingin käräjäoikeus hyväksyi Lindex Group Oyj:n yrityssaneerausohjelman
helmikuussa 2021. Saneerausohjelma kestää kahdeksan vuotta ja se perustuu yhtiön
tavaratalotoiminnan jatkumiseen, Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa sijaitsevien
tavaratalokiinteistöjen myyntiin ja takaisin vuokraamiseen sekä Lindexin liiketoiminnan
jatkumiseen konsernin omistuksessa. Saneerausprosessi etenee suunnitelman
mukaisesti. Kaikki Stockmann tavaratalokiinteistöt on myyty, ja sekä vakuudellinen
saneerausvelka että riidaton vakuudeton saneerausvelka on maksettu. Jäljellä on vielä
yksi vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyvä kiistanalainen vaatimus, joka on
selvitettävä ennen kuin saneerausprosessi voidaan viedä päätökseen.
Lindex-konserni toimii dynaamisessa ja monitahoisessa ympäristössä, joka altistaa yhtiön
monille riskeille, jotka voivat vaikuttaa sen taloudelliseen tulokseen, toimintaan ja
maineeseen. Konsernin keskeiset riskit liittyvät makrotaloudellisiin tekijöihin, kuten niiden
mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin asiakaskäyttäytymise ssä ja valuuttakursseihin.
Lisäksi odottamattomat häiriöt toimitusketjussa, kuten toimitusten viivästyminen tai
tuotantokatkokset, voivat lisätä toimintakustannuksia. Koska konserni on riippuvainen
maailmanlaajuisesta toimitusverkostosta, odottamattomat logistiikkaongelmat voivat
johtaa korkeampiin rahtikustannuksiin ja pidempiin toimitusaikoihin. Näiden haasteiden
hallitsemiseksi johto ja hallitus arvioivat säännöllisesti nykytilanteeseen liittyvät
operatiiviset ja strategiset riskit.
Lindex-konsernilla ei tällä hetkellä ole oikeudellisia riitoja tai korvausvaatimuksia, joita ei
ole vielä raportoitu tilinpäätöksessä, eikä muita viitteitä toiminnan jatkuvuuteen tai yhtiön
kassavirtaan vaikuttavista merkittävistä uhista.
Liiketoiminnan luonteen takia Lindex-konsernin tuotot jakautuvat suurelle määrälle
asiakkaita, eikä kukaan yksittäinen asiakas ole merkittävä uhka yhtiön kassavirroille.
Lindex-konsernin hallitus on arvioinut huolellisesti yhtiön kokonaistilannetta
yrityssaneeraustilanteessa ja liittyen yleisestä taloudellisesta tilanteesta seuranneeseen
epävarmuuteen. Tehty analyysi tukee likviditeetin ja rahoituksen riittävyyttä seuraavien 12
kuukauden aikana ja näin ollen tämän konsernitilinpäätöksen laatimista toiminnan
jatkuvuuden periaatteen mukaisesti.
1.9
Yhdistelyperiaatteet
Konsernitilipäätös sisältää emoyhtiön, LIndex Group Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa
emo-yhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai
joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla
osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen
muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa.
136
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka
mukaan luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat
arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Liikearvo kirjataan määrään, jolla
luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja
aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän
arvon. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet ja
sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilipäätöksessä. Tilikauden voitto tai tappio sekä
tilikauden laaja tulos jaetaan emoyhtiön omistajille. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään
konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja
luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Emoyhtiöllä tytäryhtiössä
olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen,
käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Strukturoitu yhteisö on perustettu siten, että äänioikeudet tai vastaavat oikeudet eivät ole
määräävä tekijä päätettäessä, kenellä on määräysvalta yhteisössä. Strukturoitu yhteisö,
joka on suunniteltu saavuttamaan tietty liiketoiminnallinen tarkoitus, yhdistellään, kun
Lindex Groupin ja strukturoidun yhteisön välisen suhteen sisältö osoittaa, että Lindex
Groupilla on määräysvalta strukturoidussa yhteisö ssä. Johto käyttää harkintaa
määrittäessään strukturoidun yhteisön kirjanpitokäsittelyn. Äänioikeuksien tai vastaavien
oikeuksien lisäksi johto ottaa huomioon myös muita tekijöitä, kuten järjestelyn luonteen,
sopimusjärjestelyt ja vaikutusvallan tason strukturoituun yhteisöön.
Yhteiset järjestelyt, joissa Lindex-konsernilla ja toisella osapuolella on sopimuksen tai
yhtiöjärjestyksen perusteella järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja
koskevia velvoitteita, käsitellään yhteisenä toimintona. Konsernitilinpäätös sisältää
konsernin osuuden yhteisestä toiminnosta konsernitaseessa sijoituskiinteistönä. Lindex-
konserni ei kirjaa yhteisen toiminnon tuottoja ja kuluja, koska yhteinen toiminto ei ole
konsernille olennainen.
1.10
Ulkomaanvaluutan määräiset erät
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta.
Ulkomaanvaluutan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan
määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä saamiset ja velat
muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisen aiheuttamat kurssierot kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat ja muut laajan tuloksen erät on muunnettu
euroiksi tilikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan.
Kurssiero, joka johtuu tilikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntamisesta
tuloslaskelmassa keskikurssin mukaan ja taseessa tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on
kirjattu omana eränään muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisen yksikön hankinnasta
syntyvä liikearvo ja ulkomaalaisen yksikön varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen käypien
arvojen oikaisut, joita tehdään ulkomaalaisen yksikön hankinnan yhteydessä, on käsitelty
ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina sekä muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän
kurssiin. Kun ulkomainen tytäryhtiö tai yhteisjärjestely myydään kokonaan tai osittain tai
yhteisjärjestelystä luovutaan, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myyntivoiton
tai -tappion osaksi.
137
2 Avainluvut
2.1
Segmenttiraportointi
Laadintaperiaatteet
Lindex-konsernin raportoitavat segmentit ovat muotikauppaa harjoittava Lindex ja
tavarataloliiketoimintaa harjoittava Stockmann. Segmentit ovat konsernin
liiketoimintayksiköitä, joita johdetaan ja seurataan erillisinä yksiköinä ja jotka myyvät
erilaisia tuotteita ja palveluita.
Konsernin esittämä segmentti -informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jossa
johdon arvio segmenttien tuloksellisuudesta perustuu segmenttien liikevoiton seurantaan,
ja jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset. Ylin
operatiivinen päätöksentekijä, joka säännöllisesti tarkastelee toimintasegmenttien
toiminnan tulosta, on konsernin toimitusjohtaja.
2.1.1 Toimintasegmentit
Lindex
Lindex on Euroopan johtavia muotiyhtiöitä, jolla on 442 myymälää 17 maassa,
verkkokauppa 32 maassa ja maailmanlaajuinen läsnäolo yhteistyökumppanuuksien
kautta. Lindexin tarjoaa inspiroivaa ja edullista muotia naisille ja lapsille . Lindexin
valikoimaan kuuluu naisten vaatteita, lasten vaatteita, alusvaatteita ja kosmetiikkaa.
Stockmann
Stockmann on monikanavainen vähittäiskaup payritys, joka tarjoaa monipuolisen ja
korkealaatuisen valikoiman muotia, kosmetiikkaa ja kodintuotteita. Stockmannilla on
kahdeksan tavarataloa kolmessa maassa, joita täydentää oma verkkokauppa. Baltian
maissa Stockmannin valikoimaan kuuluu myös korkealaatuisia elintarvikkeita ja juomia.
Jakamaton
Jakamattomat erät sisältävät toiminnot, jotka palvelevat koko Lindex-konsernia. Niihin
kuuluvat konsernin johto, konsernin taloushallinto, konsernin rahoitus, sisäinen tarkastus
ja sijoittajasuhteet.
Milj. euroa | ||
Liikevaihto | 2024 | 2023 |
Lindex | 628,8 | 633,1 |
Stockmann | 311,6 | 318,5 |
Jakamaton ja eliminoinnit | -0,2 | |
Konserni yhteensä | 940,1 | 951,7 |
Liikevoitto/-tappio | 2024 | 2023 |
Lindex | 85,1 | 89,1 |
Stockmann | -14,2 | -5,6 |
Jakamaton ja eliminoinnit | -10,0 | -7,0 |
Konserni yhteensä | 60,9 | 76,5 |
Rahoitustuotot | 5,2 | 5,1 |
Rahoituskulut | -37,6 | -35,0 |
Voitto/tappio ennen | 28,6 | 46,6 |
Poistot ja arvonalentumiset | 2024 | 2023 |
Lindex | -69,7 | -72,2 |
Stockmann | -29,2 | -28,0 |
Konserni yhteensä | -99,0 | -100,2 |
Sisältää poistot käyttöoikeusomaisuuseristä | ||
Investoinnit | 2024 | 2023 |
Lindex | 114,4 | 113,4 |
Stockmann | 25,5 | 61,6 |
Konserni yhteensä | 139,9 | 175,0 |
Sisältää investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin | ||
Varat | 2024 | 2023 |
Lindex | 959,4 | 935,7 |
Stockmann | 356,0 | 374,1 |
Jakamaton | 0,3 | 0,4 |
Konserni yhteensä | 1 315,7 | 1 310,2 |
138
2.1.2
Tietoa markkina-alueista
Konserni raportoi liikevaihdon, liiketuloksen ja pitkäaikaiset varat maantieteellisesti
jaoteltuna Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja muihin maihin.
Milj. euroa | ||
Liikevaihto | 2024 | 2023 |
Suomi | 313,6 | 322,0 |
Ruotsi*) | 329,9 | 332,1 |
Norja | 126,2 | 126,7 |
Muut maat | 170,4 | 170,8 |
Konserni yhteensä | 940,1 | 951,7 |
Suomi, % | 33,4 % | 33,8 % |
Ulkomaat, % | 66,6 % | 66,2 % |
Liikevoitto/-tappio | 2024 | 2023 |
Suomi | -22,7 | -14,0 |
Ruotsi*) | 67,4 | 75,7 |
Norja | 6,2 | 4,7 |
Muut maat | 10,0 | 10,2 |
Konserni yhteensä | 60,9 | 76,5 |
Pitkäaikaiset varat | 2024 | 2023 |
Suomi | 246,2 | 252,2 |
Ruotsi*) | 595,6 | 587,8 |
Norja | 58,4 | 43,7 |
Muut maat | 58,0 | 48,4 |
Konserni yhteensä | 958,2 | 932,1 |
Suomi, % | 25,7 % | 27,1 % |
Ulkomaat, % | 74,3 % | 72,9 % |
*) Sisältää tavara- ja palvelumyynnin | ||
2.2
Liiketoiminnan tuotot
2.2.1
Tuloutusperiaatteet
Laadintaperiaatteet
Myyntituotot kirjataan, kun tavaraan tai palveluun liittyvä suoritevelvoite täytetään
luovuttamalla luvattu tuote tai palvelu asiakkaalle ja asiakas saa luovutettuun tavaraan tai
palveluun määräysvallan. Pääosa konsernin liiketoiminnan tuotoista muodostuu
tavaroiden tai palveluiden vähittäismyynnistä, jossa maksuvälineenä käytetään joko
käteistä tai luottokorttia jolloin tuotot kirjataan myyntihetkellä. Liikevaihtoa laskettaessa
myynnistä on vähennetty välilliset verot ja annetut alennukset.
Verkkokaupan myynnistä ja myynnistä franchising -kumppaneille myyntituotot kirjataan,
kun kaikki tilaukseen liittyvät tuotteet tai palvelut on toimitettu asiakkaalle tai franchising-
kumppanille, jolloin määräysvalta tavaroihin tai palveluihin siirtyy ostajalle.
Asiakkailla on oikeus tietyn ajan kuluessa palauttaa myymälästä tai verkkokaupasta
ostamansa tuotteet. Palautuksiin varaudutaan tekemällä tilinpäätökseen
kokemusperäisesti määritelty palautusjaksotus prosenttiosuutena myynnistä.
Palautusjaksotuksella vähennetään myyntiä ja se kirjataan siirtovelaksi taseeseen.
Vaihto-omaisuuteen palautetaan palautusjaksotusta vastaavien tavaroiden
hankintahinnan suuruinen omaisuuserä ja sillä oikaistaan tuloslaskelman erää materiaalit
ja palvelut.
Luottokorttiyhteistyöhön liittyvät tuotot kirjataan liikevaihdoksi. Kanta-asiakasohjelman
kerryttämät bonuspisteet sisältyvät myynnin oikaisueriin. Käyttämättömien asiakkaille
kertyneiden bonuspisteiden arvioitua erillismyyntihintaa vastaava määrä kirjataan myyntiä
vähentäen lyhytaikaiseksi korottomaksi asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi
asiakkaille. Velka kirjataan samalle tilikaudelle kuin myynti, jota se koskee. Kun asiakas
käyttää ansaitsemiaan pisteitä maksuvälineenä myymälässä, kirjataan käytettyjen
pisteiden arvo myynniksi ja lyhytaikaisen asiakassopimukseen perustuvan velan
vähennykseksi. Jos bonuspisteitä ei ole käytetty niiden erääntymispäivään mennessä,
käyttämättömien pisteiden käypä arvo kirjataan myynniksi ja lyhytaikaisen
asiakassopimukseen perustuvan velan vähennykseksi.
Operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen vuokrasopimusten mukaiset vuokratuotot
kirjataan tulosvaikutteisesti liikevaihtoon tasaerinä vuokra -ajan kuluessa.
Liikevaihtoperusteiset vuokratuotot kirjataan vuokralaisen toteutuneen liikevaihdon
perusteella.
139
2.2.1.1
Liikevaihto
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tuotot tavaroiden myynnistä | 911,5 | 922,9 |
Vuokra- | 28,6 | 28,8 |
Yhteensä | 940,1 | 951,7 |
2.2.1.2
Myyntituottojen jaottelu
1.1.-31.12.2024, Milj. euroa | Lindex | Stockmann | Yhteensä |
Myyntituotot | |||
Tuotot tavaroiden myynnistä | 628,8 | 282,9 | 911,7 |
Vuokra- | 28,6 | 28,6 | |
Eliminoinnit | -0,2 | -0,2 | |
Yhteensä | 628,6 | 311,6 | 940,1 |
Markkina-alueet | |||
Suomi | 78,3 | 235,3 | 313,6 |
Ruotsi | 329,9 | 329,9 | |
Norja | 126,2 | 126,2 | |
Muut maat | 94,1 | 76,3 | 170,4 |
Yhteensä | 628,6 | 311,6 | 940,1 |
1.1.-31.12.2023, Milj. euroa | Lindex | Stockmann | Yhteensä |
Myyntituotot | |||
Tuotot tavaroiden myynnistä | 633,1 | 289,7 | 922,9 |
Vuokra- | 28,8 | 28,8 | |
Yhteensä | 633,1 | 318,5 | 951,7 |
Markkina-alueet | |||
Suomi | 79,3 | 242,8 | 322,0 |
Ruotsi | 332,1 | 332,1 | |
Norja | 126,7 | 126,7 | |
Muut maat | 95,1 | 75,8 | 170,8 |
Yhteensä | 633,1 | 318,5 | 951,7 |
2.2.1.3
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 0,7 | 0,7 |
Asiakassopimuksiin perustuvat velat | 5,8 | 6,2 |
Suoritevelvoitteista ei ole annettu asiakassopimusten odotettavissa |
2.2.2
Liiketoiminnan muut tuotot
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muun muassa käyttöomaisuushyödykkeistä
saadut myyntivoitot ja liiketoiminnan luovutuksista saatavat tuotot.
Valtion viranomaisilta tai muilta vastaavilta julkisilta tahoilta saadut avustukset, jotka on
saatu korvaukseksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan
muihin tuottoihin sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vakuutuskorvaus | 4,4 | |
Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 2,1 | |
Sähkötuet yrityksille | 0,5 | |
Yhteensä | 4,5 | 2,6 |
2.3
Liiketoiminnan myyntikate
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Liikevaihto | 940,1 | 951,7 |
Materiaalit ja palvelut | 392,3 | 397,5 |
Myyntikate | 547,9 | 554,2 |
Myyntikateprosentti liikevaihdosta | 58,3% | 58,2% |
140
2.4
Vaihto-omaisuus
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Tavanomaisessa liiketoiminnassa nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuuden arvioitu
myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä
arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuuden kiertonopeutta ja nettorealisointiarvon mahdollista alentumista alle
hankintamenon arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kirjataan vaihto-omaisuuden
arvonalentuminen. Lindex kirjaa epäkuranttiusvarauksen, joka perustuu harkintaan yli
vuoden vanhan varaston osalta sekä varastotasoihin ja toimintaympäristön
epävarmuuteen liittyviin parametreihin. Stockmann kirjaa epäkuranttiusvarauksen, joka on
prosenttiosuus keskusvarastossa ja tavarataloissa olevien hitaasti kiertäneiden
tavaroiden hankintahinnasta.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritetty painotetun keskihinnan menetelmää käyttämällä,
ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Aineet ja tarvikkeet | 169,6 | 162,9 |
Yhteensä | 169,6 | 162,9 |
Vaihto-omaisuuden |
2.5
Työsuhde-etuudet
Laadintaperiaatteet
Eläkevelvoitteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuusperusteisiksi ja maksuperusteisiksi järjestelyiksi. Lindex-
konsernin toimintamaissa lakisääteiset ja vapaaehtoiset eläkejärjestelmät ovat
maksuperusteisia.
Maksuperusteisista eläkejärjestelyistä eläkemaksut suoritetaan eläkevakuutusyhtiölle.
Suoritukset maksuperusteisiin järjestelyihin kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan sille
tilikaudelle, johon ne kohdistuvat.
Etuusperusteiset eläkejärjestelyt perustuvat auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen
laatimiin laskelmiin. Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuusperusteisen
järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-
etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Taseeseen merkitään etuusperusteisen eläkejärjestelyn
nettovelka.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Lindex-konsernissa on käytössä palvelusvuosipalkitsemisjärjestelmä, joka on luonteeltaan
muu pitkäaikainen työsuhde-etuus. Järjestelmässä sovittujen palvelusvuosien täyttyessä
työntekijä on oikeutettu ylimääräiseen palkalliseen lomaan. Pitkäaikaisesta työsuhde-
etuudesta merkitään velaksi taseeseen järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo
raportointikauden päättymispäivänä. Velan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
kirjataan tulosvaikutteisesti.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Palkat ja palkkiot | 161,0 | 163,5 |
Osakeperusteiset maksut | 0,3 | 0,8 |
Eläkekulut, maksuperusteiset järjestelyt | 14,9 | 14,5 |
Muut henkilösivukulut | 32,2 | 33,8 |
Yhteensä | 208,4 | 212,5 |
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä. |
141
2.6
Liiketoiminnan muut kulut
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muut kulut muodostuvat kuluista, jotka eivät suoraan liity varsinaiseen
tavaroiden ja palvelujen myyntiin. Ne sisältävät esimerkiksi liikepaikka-, markkinointi -,
tavarankäsittely- ja ICT-kulut sekä kulut asiantuntijapalveluista ja vuokratyövoimasta.
Myös lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut, arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä
koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut ja sellaisiin muuttuviin vuokriin liittyvät kulut,
joita ei ole sisällytetty vuokrasopimusvelkoihin kirjataan liiketoiminnan muiksi kuluiksi.
Lisäksi liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntitappiot ja myytävänä olevien varojen arvostustappiot.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Liikepaikkakulut | 54,2 | 55,6 |
Markkinointikulut | 32,2 | 32,6 |
Tavarankäsittelykulut | 26,0 | 24,7 |
ICT-kulut | 22,0 | 20,1 |
Asiantuntijapalvelut | 12,9 | 8,3 |
Vuokratyövoima | 7,8 | 6,5 |
Pankki- ja rahanlaskentakulut | 5,5 | 5,3 |
Vapaaehtoiset | 4,4 | 3,5 |
Luottotappiot | 0,8 | 0,1 |
Muut kulut *) | 18,5 | 11,0 |
Yhteensä | 184,1 | 167,6 |
*) Yrityssaneeraukseen liityvät |
Tilintarkastajien palkkiot | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tilintarkastus/EY | 0,5 | 0,6 |
Tilintarkastus/muut | 0,0 | 0,1 |
Muut lakisääteiset tilintarkastuspalvelut/EY | 0,2 | |
Veroneuvonta/EY | 0,0 | 0,0 |
Muut palvelut/EY | 0,0 | 0,1 |
Yhteensä | 0,7 | 0,7 |
2.7
Tuloverot
Laadintaperiaatteet
Tuloslaskelman verokulut muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista
ja laskennallisista veroista. Veron määrä lasketaan niihin verokantoihin ja -lakeihin
perustuen, jotka olivat tilinpäätöspäivänä voimassa tai käytännössä hyväksytty konsernin
toimintamaissa, joissa konserni tuottaa verotettavaa tuloa. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin kausiin kohdistuvilla veroilla. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot
aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa tai muissa laajan
tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa tai
muissa laajan tuloksen erissä.
Laskennalliset verot lasketaan varojen ja velkojen väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei lasketa liikearvon alentumisesta, joka
ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat arvostetaan niillä verokannoilla, joita odotetaan
sovellettavan sinä vuonna, kun saaminen realisoituu tai velka maksetaan, perustuen
tilinpäätöspäivänä voimassa oleviin tai käytännössä hyväksyttyihin verokantoihin ja -
lakeihin.
Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisesti, paitsi Viron ja Latvian tytäryritysten
voitoista, koska konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan,
eikä tämä eron odoteta purkautuvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan laskennallinen verosaamisen voi
hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset käyttämättömistä verotappioista kirjataan vain
siltä osin kuin konserniyhtiöllä on riittävästi verotettavia väliaikaisia eroja tai muuta
vakuuttavaa näyttöä siitä, että verotettavaa tuloa syntyy riittävästi, jotta käyttämättömät
verotappiot tai -hyvitykset voidaan hyödyntää.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan ainoastaan siinä
tapauksessa, että sillä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden
verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään. Lisäksi laskennallis ten
verosaamisten ja -velkojen tulee liittyä saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko
samalta tai eri verovelvolliselta, joka aikoo kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamiset ja suorittaa velat
samanaikaisesti.
142
Konserni soveltaa IAS 12.4A:n mukaista väliaikaista pakollista poikkeusta, jonka
mukaisesti yhtiö ei kirjaa laskennallista verosaamista tai -velkaa, eikä ilmoita
laskennallisesta verosaamisesta ja -velasta tietoja, jotka liittyvät OECD/G20 BEPS pilari 2
-mallisääntöihin. Konserniyhtiöt kirjaavat tuloverokulut ja pilari 2 -malliin liittyvän
täydennysveron sille kaudelle, jolloin velat syntyvät. Viron ja Latvian tytäryhtiöt ovat
kuitenkin poikkeuksia tästä säännöstä, sillä ne kirjaavat tuloverokulut ja -velat
osingonjaon yhteydessä. Voitonjakoon perustuvissa verojärjestelmiin liittyen, kuten Viron
ja Latvian verojärjestelmät, täydennysverovelkaa ei kirjata, jos tilikauden aikana ei ole
jaettu osinkoa ja tilikauden osalta on tehty valinta oletetusta voitonjakoverosta.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tuloverot tilikaudelta | -11,6 | -12,9 |
Tuloverot edellisiltä tilikausilta | -1,9 | 29,1 |
Laskennallisen verovelan /-saamisen | -1,8 | -11,1 |
Yhteensä | -15,3 | 5,0 |
Tuloslaskelman täsmäytyslaskelma | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Voitto ennen veroja | 28,6 | 46,6 |
Tuloverot voimassaolevalla | -5,7 | -9,3 |
Tuloverot edellisiltä tilikausilta | -1,9 | 29,1 |
Verovapaat tulot | 1,3 | 0,2 |
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat | 0,1 | -0,2 |
Vähennyskelvottomat kulut | -7,0 | -6,8 |
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten | -2,1 | -1,0 |
Verokannan muutokset | -1,0 | |
Aikaisempien tilikausien tuloksista kirjattu vero | -5,9 | |
Verot tuloslaskelmassa | -15,3 | 5,0 |
Pilari 2:n mukaiset mallisäännöt otettiin käyttöön Suomessa vuoden 2023 lopussa ja ne
ovat voimassa 1.1.2024 alkaen. Sääntöjen mukaan konsernia pidetään monikansallisena
yrityksenä, joka on voimassa olevan lainsäädännön piirissä . Pilari 2:n mukainen
lainsäädäntö on 1.1.2024 alkaneella tilikaudella samanaikaisesti voimassa tai olennaisilta
osin voimassa useilla muilla konsernin lainkäyttöalueilla.
Konserni on arvioinut mahdollisen altistumisensa pilari 2:n tuloveroille vuoden 2023
maakohtaisen raportoinnin ja konserniin kuuluvien yhteisöiden vuoden 2024 taloudellisten
tietojen perusteella. Arvioinnin perusteella pilari 2:n mukaiset efektiiviset verokannat ovat
useimmissa maissa, joissa konserni toimii, yli 15%. Konserni on kuitenkin tunnistanut
Viron osalta 0.1 miljoonan euron altistumisen pilari 2:n mukaiselle tuloverolle, johon
siirtymäkauden mukainen safe harbour -helpotus ei sovellu. Altistuminen johtuu Viron
voitonjakoon perustuvasta verolainsäädännöstä. Tilikauden aikana konserni teki Viron
tytäryhtiöiden osalta valinnan oletetusta voitonjakoverosta, jonka lopputuloksena niiden
osalta on pilari 2:n mukainen 15% efektiivinen verokanta. Tulovero on kirjat tu
konsernitilinpäätökseen laskennallisena verovelkana. Vero maksetaan voitonjaon
yhteydessä viimeistään vuonna 2028.
143
2.8
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten muutos | ||||
Milj. euroa | 1.1.2024 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2024 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja | 1,4 | -0,0 | 1,4 | |
Vuokrasopimusvelat | 111,1 | 5,7 | -1,7 | 115,2 |
Muut väliaikaiset erot | 5,1 | -0,4 | -0,1 | 4,5 |
Yhteensä | 117,6 | 5,3 | -1,8 | 121,1 |
Laskennalisten verojen netotus | -87,3 | -90,5 | ||
Laskennalliset verosaamiset | 30,3 | 30,6 | ||
Milj. euroa | 1.1.2023 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2023 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja | 1,4 | 0,0 | 1,4 | |
Vuokrasopimusvelat | 105,4 | 5,8 | 0,0 | 111,1 |
Muut väliaikaiset erot | 7,9 | -2,7 | -0,2 | 5,1 |
Yhteensä | 114,7 | 3,1 | -0,2 | 117,6 |
Laskennalisten verojen netotus | -83,7 | -87,3 | ||
Laskennalliset verosaamiset | 31,0 | 30,3 | ||
144
Laskennallisten verovelkojen muutos | ||||
Milj. euroa | 1.1.2024 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2024 |
Kertyneet poistoerot | 18,4 | 1,9 | -0,5 | 19,8 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja | 4,3 | -0,1 | 4,1 | |
Aineettomien ja aineellisten käypään arvoon | 13,7 | -0,4 | 13,2 | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 87,4 | 4,7 | -1,6 | 90,5 |
Muut väliaikaiset erot | 14,6 | 0,5 | 0,0 | 15,1 |
Yhteensä | 138,3 | 7,1 | -2,6 | 142,8 |
Laskennalisten verojen netotus | -87,3 | -90,5 | ||
Laskennalliset verovelat netto | 51,0 | 52,3 | ||
Milj. euroa | 1.1.2023 | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kurssierot | 31.12.2023 |
Kertyneet poistoerot | 14,7 | 3,6 | 0,2 | 18,4 |
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja | 4,3 | -0,0 | 0,0 | 4,3 |
Aineettomien ja aineellisten käypään arvoon | 13,6 | 0,0 | 13,7 | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 83,7 | 3,8 | -0,2 | 87,4 |
Muut väliaikaiset erot | 7,7 | 6,9 | -0,0 | 14,6 |
Yhteensä | 124,0 | 14,3 | 0,0 | 138,3 |
Laskennalisten verojen netotus | -83,7 | -87,3 | ||
Laskennalliset verovelat netto | 40,3 | 51,0 |
Konserniin kuuluvilla yhtiöillä on verotuksellisia tappioita 61,6 miljoonaa euroa, jotka voidaan vähentää, mikäli tulevina vuosina syntyy verotettavaa tulosta. Verotappioista 8,4 miljoonaa
euroa on käytettävissä vuoteen 2033 asti, 13,3 miljoonaa euroa vuoteen 2034 asti ja 40,0 miljoonan euron osalta käyttöaikaa ei ole rajoitettu.
Tappioista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy tappioita vastaavaa
verotettavaa tulosta tai niiden käyttäminen muualla konsernissa on mahdollista.
Viron ja Latvian tytäryhtiöiden kertyneet jakokelpoiset varat, josta ei IAS 12 -standardin 52 A -kohdan mukaan ole kirjattu laskennallista verovelkaa, olivat 21,1 (20,3) miljoonaa euroa.
Lindex-konserni on kirjannut Lindex Group Oyj:n Viron sivuliikkeen jakamattomista kertyneistä jakokelpoisista voittovaroista 6,4 (5,9) miljoonan euron laskennallisen verovelan. Tällä
hetkellä sivuliikkeen mahdollisesta tulevasta voitonjaosta Virossa maksettavat verot eivät olisi vähennyskelpoisia Suomessa maksettavista veroista.
145
3
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset
3.1
Poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Aineettomat hyödykkeet | 9,1 | 10,5 |
Koneet ja kalusto | 11,4 | 10,5 |
Vuokratilojen muutos- ja | 1,1 | 1,2 |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 77,4 | 78,0 |
Poistot yhteensä | 99,0 | 100,2 |
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 99,0 | 100,2 |
3.2
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Konsernin liikearvo on käypään arvoon arvostetun luovutetun vastikkeen sekä hankittujen
käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotus. Liikearvosta ja
Lindex-tavaramerkistä ei tehdä poistoja. Tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika sen tunnettuuden vuoksi. Liikearvo ja tavaramerkki arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Muita aineettomia hyödykkeitä ovat aineettomat oikeudet ja ohjelmistot, jotka arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina
niiden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana.
Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:
ohjelmistot 3–10 vuotta
muut aineettomat oikeudet 5 vuotta
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä
tapauksessa, että ne kasvattavat hyödykkeen taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa
menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Pilvipalvelut ovat palvelusopimuksia, jotka antavat konsernille oikeuden päästä
pilvipalvelun toimittajan järjestelmään sopimuskauden aikana. Järjestelmän
käyttöönottokustannukset sisältäen konfiguroinnin ja räätälöinnin kirjataan liiketoiminnan
kuluiksi palveluiden vastaanottohetkellä. Kun pilvipalvelun toimittaja tarjoaa sekä
konfigurointi- että räätälöintipalveluja, on arvioitava, onko kukin näistä palveluista
erotettavissa pilvipalvelusta. Pilvipalveluista erotettavissa olevat konfigurointi- ja
räätälöintikustannukset kirjataan kuluksi, kun palvelu vastaanotetaan. Jos konfigurointi- ja
räätälöintikulut eivät ole erotettavissa pilvipalvelusta, ne kirjataan kuluksi pilvipalvelun
sopimusaikana.
146
Aineettomat hyödykkeet, Milj. | Liikearvo | Tavaramerkki | Aineettomat oikeudet | Muut aineettomat hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Aineettomat oikeudet yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 633,3 | 82,2 | 103,5 | 3,3 | 0,7 | 823,1 |
Muuntoero +/- | -20,1 | -2,6 | -2,3 | 0,0 | 0,0 | -25,0 |
Lisäykset kauden aikana | 9,8 | 1,2 | 11,0 | |||
Vähennykset kauden aikana | -20,4 | -20,4 | ||||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 0,9 | -0,0 | -0,9 | -0,0 | ||
Hankintameno 31.12. | 613,2 | 79,6 | 91,5 | 3,3 | 1,0 | 788,7 |
Kertyneet poistot 1.1. | -382,7 | -0,3 | -71,2 | -3,0 | -457,1 | |
Muuntoero +/- | 12,0 | 0,0 | 1,6 | -0,0 | 13,6 | |
Vähennysten poistot kauden aikana | 20,4 | 20,4 | ||||
Poistot ja arvonalentumiset kauden | -8,9 | -0,2 | -9,1 | |||
Kertyneet poistot 31.12. | -370,7 | -0,3 | -58,2 | -3,1 | -432,3 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 250,6 | 81,9 | 32,4 | 0,4 | 0,7 | 366,0 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 242,6 | 79,3 | 33,3 | 0,2 | 1,0 | 356,4 |
Aineettomat hyödykkeet, Milj. | ||||||
Hankintameno 1.1. | 632,7 | 82,0 | 94,2 | 4,1 | 4,2 | 817,2 |
Muuntoero +/- | 1,4 | 0,2 | 0,4 | -0,1 | -0,0 | 2,0 |
Lisäykset kauden aikana | 10,3 | 0,1 | 1,8 | 12,2 | ||
Vähennykset kauden aikana | -0,9 | -6,7 | -0,7 | -0,0 | -8,3 | |
Siirrot erien välillä kauden aikana | 5,3 | -5,3 | 0,0 | |||
Hankintameno 31.12. | 633,3 | 82,2 | 103,5 | 3,3 | 0,7 | 823,1 |
Kertyneet poistot 1.1. | -381,8 | -0,3 | -67,4 | -3,4 | -452,8 | |
Muuntoero +/- | -0,9 | -0,0 | -0,3 | 0,0 | -1,1 | |
Vähennysten poistot kauden aikana | 6,7 | 0,7 | 7,4 | |||
Poistot ja arvonalentumiset kauden | -10,2 | -0,3 | -10,5 | |||
Kertyneet poistot 31.12. | -382,7 | -0,3 | -71,2 | -3,0 | -457,1 | |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 250,9 | 81,8 | 26,8 | 0,7 | 4,2 | 364,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 250,6 | 81,9 | 32,4 | 0,4 | 0,7 | 366,0 |
147
Arvonalentumistestaus
Laadintaperiaatteet
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumiseen
viittaavien indikaatioiden tunnistamiseksi. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan,
määritetään omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo ja tavaramerkki
on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja ne testataan vuosittain arvonalentumisen
varalta. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön taseeseen merkitty arvo ylittää
sen kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio, joka näkyy
tuloslaskelmassa.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappioiden osalta alentuminen kohdistetaan
ensin yksikön liikearvoon. Jäljelle jäävä arvonalentumistappio kohdistetaan suhteellisesti
vähentämään yksikön muita omaisuuseriä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään
niin, että se on joko käypä arvo vähennettynä hyödykkeen myynnistä aiheutuvilla menoilla
tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat
diskontataan nykyarvoonsa sellaisten diskonttauskorkojen perusteella, jotka kuvastavat
kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen
veroja. Ilmastoon liittyviä sekä fyysisiä että siirtymävaiheen riskejä seurataan jatkuvasti
kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä. Vaikka konserni uskoo, että sen
toiminnot eivät tällä hetkellä ole merkittävästi alttiita fyysisille riskeille, käyttöarvoon voivat
vaikuttaa siirtymäriskit, kuten ilmastoon liittyvä lainsäädäntö, sääntely ja muutokset
konsernin tuotteiden kysynnässä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin (paitsi
liikearvoon) liittyvä arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, jos kerrytettävissä olevaa
rahamäärää määritettäessä käytetyt arviot ovat muuttuneet. Arvonalentumistappio
peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty
kirjanpitoarvoksi, jos aikaisempina vuosina ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.
Lindex-konsernin IFRS 8:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat muotiketju Lindex ja
tavarataloliiketoimintaa harjoittava Stockmann, joita molempia pidetään rahavirtaa
tuottavina yksikköinä. Näiden segmenttien omaisuuserät testataan arvonalentumisen
varalta joko tilinpäätöstä laadittaessa tai kun on viitteitä siitä, että omaisuuserien arvo
saattaa olla alentunut.
Vuodesta 2019 lähtien Lindex on saavuttanut noin 3-4% prosentin vuotuisen liikevaihdon
kasvun (yhdistetty vuosikasvu, CAGR), mikä johtuu pääasiassa sen digitaalista
laajentumista edistävistä toimista. Strateginen suunnitelma on ylläpitää samaa
kasvuvauhtia tulevina vuosina, ja taloudellinen tavoite on asetettu 3–5% vuotuiseen
keskipitkän aikavälin kasvuun ja saavuttaa 875 miljoonan euron (10 miljardin Ruotsin
kruunun) liikevaihto pitkällä aikavälillä. Lisäksi digitaalisen osuuden ennustetaan
kasvavan vuoden 2023 19%:sta 30 %:iin keskipitkällä aikavälillä, mikä on osoitus
merkittävästä panostuksesta digitaaliseen kehitykseen.
Kasvun ja kannattavuuden parantamiseksi Lindex ottaa käyttöön uuden täysin
automatisoidun logistiikkakeskuksen vuonna 2025. Tämän strategisen siirron
tarkoituksena on vahvistaa digitaalista myyntiä ja tutkia uusia myyntikanavia.
Taloudellisen tuloksen osalta oikaistun liikevoittomarginaalin odotetaan saavuttavan 15%
pitkällä aikavälillä ja säilyvän suunnilleen nykyisellä tasolla keskipitkällä aikavälillä. Tämä
kaksitahoinen panostus kestävään kasvuun ja kannattavuuteen kuvastaa Lindexin
sitoutumista tasapainoiseen ja kestävään liiketoimintastrategiaan. Uuden
logistiikkakeskuksen käyttöönotolla odotetaan olevan keskeinen merkitys tavoitteiden
saavuttamisessa, sillä se tarjoaa vankan infrastruktuurin sekä digitaaliselle että uudet
kanavat käsittävälle laajentumiselle.
Vaikka inflaatio on viime vuosina vaikuttanut kuluttajien luottamukseen, Lindex on
kasvanut pääasiassa kansainvälisesti hankkimalla uusia asiakkaita. Kuluttajien
luottamuksen heikkenemisen odotetaan vaikuttavan vähittäiskauppaan tulevina vuosina,
mutta Lindex pyrkii lieventämään tätä vaikutusta hyödyntämällä aiempaa kokemustaan
vastaavista haasteista.
Konserni on tullut siihen tulokseen, ettei mikään yksittäinen ilmastoon liittyvä oletus ole
keskeinen vuoden 2024 liikearvotestissä. Käyttöarvo a määrittäessään Lindex on
sisällyttänyt rahavirtaennusteisiinsa odotukset kuluttajien muuttuvista tarpeista ja
kulutustottumuksista, odotukset tiukemmista kierrätysvaatimuksista ja kestävämmin
hankittavista materiaaleista johtuvista kustannusten noususta sekä ilmastonmuutoksesta
johtuvat korkeammat energia- ja rahtikustannukset.
Arvonalentumisesta ei ollut viitteitä 31.12.2024. Liikearvo, joka on 242,6 (250,6) miljoonaa
euroa, on kohdistettu Lindex -segmentille, ja Lindex-tavaramerkin koko 79,3 (81,9)
miljoonan euron arvo on kohdistettu kokonaisuudessaan Lindex-segmentille. Lindex-
tavaramerkillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sen
tunnettuuden vuoksi. Konserni aikoo jatkaa 70 vuotta sitten perustetun brändin
148
hyödyntämistä sekä nykyisillä markkinoilla että viemällä sitä uusille markkinoille sekä
verkkokauppa- että kivijalkakonseptien avulla.
Lindexin käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset oletukset ja muuttujat
Arvonalentumistestauksen kassavirtaennusteet perustuvat organisaation strategiaan ja
taloudellisiin tavoitteisiin huomioiden myös mahdolliset ilmastoon liittyvät riskit sekä
varovaiseen lähestymistapaan. Konsernin johtoryhmä on hyväksynyt ennusteet.
Varovaisella menetelmällä varmistetaan, että taloudelliset ennusteet perustuvat
realistiseen arvioon, jossa otetaan huomioon mahdolliset haasteet ja epävarmuustekijät.
Johdon hyväksyntä tukee ennusteiden pätevyyttä ja niihin sisältyvää huolellista harkintaa
organisaation navigoidessa dynaamisessa liiketoimintaympäristössä.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat ovat:
1.
Liikevaihdon kasvu.
Lindexin ennustettu liikevaihdon kasvu perustuu arvioon
myynnin kasvusta sekä kivijalkamyymälöissä että verkkoalustoilla viiden vuoden
ajanjaksolla. Viiden viime vuoden aikana liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen
kasvuvauhti (yhdistetty vuosikasvu, CAGR) on ollut noin 3-4%. Johto on ottanut
huomioon keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet yhdistettynä 2,0% (2,0%)
terminaalikasvuun. Liikevaihtoennusteissa otetaan huomioon useita tekijöitä,
mukaan lukien talouden muutokset, markkinatutkimuksesta saadut näkemykset,
laajentumishankkeet kivijalkamyymälöissä ja verkkokanavissa sekä yhteistyössä
kolmansien osapuolten alustojen kanssa. Lindexin täysin automatisoidun
logistiikkakeskuksen, jonka on määrä tulla täysin toimintavalmiiksi vuonna 2025,
käyttöönotto antaa kasvulle merkittävän sysäyksen. Logistiikkakeskuksen
odotetaan tukevan voimakkaasti kasvua erityisesti verkkokanavissa.
2.
Suhteelliset myyntikatteet ja liikevoittomarginaalit.
Viime vuosina Lindex on
onnistunut kasvattamaan tai pitämään vakaana sekä suhteellista myyntikatettaan
että liikevoittomarginaaliaan . Tämä johtuu erilaisista strategisista toimista, joita
on toteutettu toimitusketjussa, valikoimissa, strategisessa hinnoittelussa,
kustannustehokkuudessa ja digitalisaatiossa. Tilapäisistä vuosittaisista
vaihteluista huolimatta yhteenlasketut parannukset ovat ajan myötä pysyviä,
mikä luo luottamusta tulevaisuuden näkymiin. Lindexin suhteellisen
myyntikatteen ja liikevoittomarginaalin ennusteet kattavat 5 vuoden ajanjakson.
Vuonna 2024 suhteellinen myyntikate oli 65,1% (65,4%) ja oikaistu
liikevoittomarginaali oli 13,2% (14,3%).
Johto ennakoi, että tekijät kuten makrotalouden myllerrys, raaka-aineiden
hintojen nousu, siirtyminen kestävään hankintaan ja muutokset
myyntivalikoimassa yhdessä jatkuvien investointien kanssa liiketoiminnan
tulevaisuuden turvaamiseksi voivat lyhyellä aikavälillä vähentää kannattavuutta,
mutta kannattavuuden odotetaan paranevan vähitellen. Katteen alhaisempaa
lähtötasoa parannetaan jatkuvalla toimintojen tehostamisella automatisoinnin ja
digitalisoinnin avulla. Näin varmistetaan, että pitkän aikavälin tavoite saavuttaa
15% oikaistu liikevoitto säilyy ennallaan.
3.
Diskonttauskorko
, joka on määritetty optimaaliseen tai saman toimialan
verrokkiyritysten keskimääräiseen rahoitusrakenteeseen pohjautuvan
keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla ja kuvaa oman ja
vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskoron osatekijät ovat
markkinakohtainen riskitön korko, markkinariskipreemio , toimialakohtainen beta,
maariskipreemio, yrityksen kokoluokkaan liittyvä riskipreemio , vieraan pääoman
kustannus ja velkaantuneisuusaste, joka vastaa vähittäiskaupan toimialan
pääomarakennetta. Vuokarasopimusvelat on huomioitu diskonttauskoron
laskennassa ja vastaavasti käyttöoikeusomaisuuserät on sisällytetty testattavaan
tasearvoon.
Johto on määrittänyt diskonttauskoron osatekijät siten, että markkinakohtainen
riskitön korko, markkinariskipreemio , toimialakohtainen beta, maariskipreemio
sekä yrityksen kokoluokkaan liittyvä riskipreemio ovat yhdenmukaisia ulkoisista
informaatiolähteistä saatujen tietojen kanssa ja vieraan pääoman kustannus
kuvastaa toimialan keskimääräistä vieraan pääoman kustannusta.
Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Lindexin diskonttauskorko
perustuu Ruotsin ja Suomen markkinakorkoihin ja maariskiin.
Diskonttauskorkona Lindexillä on käytetty 12,1% (11,9).
Herkkyys kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittelyssä
Arvonalentumistestauksessa Lindexin kerrytettävissä olevat rahavirrat ovat merkittävästi
suuremmat kuin Lindexin pitkäaikaisten varojen ja käyttöpääoman tasearvo. Koska
kilpailutilanne ja ylei nen taloudellinen tilanne vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen ja
ostovoimaan, jonkin käytetyn muuttujan merkittävä muutos voisi johtaa tilanteeseen,
jossa Lindexin kerrytettävissä oleva rahamäärät alittaisivat sen tasearvon , mikä johtaisi
arvonalentumistappion kirjaamiseen.
149
Lindexille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä downside-skenaarioita. Käytetyissä
skenaarioissa:
-
arvioista heijastuen myös terminaalikauden myynnin arvoon
-
antamista arvioista heijastuen myös terminaalikauden suhteelliseen
myyntikatteeseen
-
Oletuksen muutos, joka aiheuttaisi tasearvon olevan yhtä suuri kuin kerrytettävissä oleva
rahamäärä, on esitetty alla olevassa taulukossa.
Muutos, prosenttiyksikköä | 2024 |
Diskonttauskoron korotus | >4% |
Myynnin kasvun pieneneminen | >7% |
Suhteellisen myyntikatteen | >4% |
Arvonalentumistestauksen perusteella puskuri on yli 300 (300) miljoonaa euroa.
3.3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laadintaperiaatteet
Koneet ja kalusto muodostaa suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja
perusparannusmenot, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaitsevien liikehuoneistojen
sisätilojen viimeistelytöistä.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen
hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot sekä mahdolliset
arvonalentumiset. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja
välittömän työn. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useista osista, joilla on eripituiset
taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Myöhemmin
hyödykkeeseen kohdistuvat menot aktivoidaan silloin, kun ne lisäävät vastaista
taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet, kirjataan
tuloslaskelmaan liiketoiminnan kuluiksi niiden syntyhetkellä.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan
mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat:
●
●
●
●
●
●
Konserni tarkastelee aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioituja jäännösarvoja ja
odotettuja taloudellisia vaikutusaikoja vuosittain ja oikaisee niitä tarvittaessa tulevaisuutta
silmällä pitäen. Tarkastelussa otetaan huomioon ilmastoon liittyvät näkökohdat, mukaan
lukien fyysiset riskit ja siirtymäriskit. Konserni selvittää erityisesti, voivatko ilmastoon
liittyvät lait ja sääntely vaikuttaa omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan tai
jäännösarvoon. Tilinpäätöshetkellä ilmastoon liittyvillä näkökohdilla ei ollut vaikutusta
varojen taloudelliseen vaikutusaikaan tai arvostukseen.
150
Aineelliset hyödykkeet, Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Koneet ja kalusto | Vuokratilojen muutos- ja perusparannus- menot | Käyttöoikeus- omaisuuserät | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Aineelliset hyödykkeet yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 0,2 | 249,3 | 8,8 | 715,7 | 77,9 | 1 051,9 |
Muuntoero +/- | -0,0 | -6,9 | -14,9 | -2,5 | -24,3 | |
Lisäykset kauden aikana | 0,0 | 19,2 | 94,2 | 15,5 | 128,9 | |
Vähennykset kauden aikana | -4,7 | -0,2 | -18,0 | -22,9 | ||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 2,0 | 0,5 | -2,6 | |||
Hankintameno 31.12. | 0,2 | 259,0 | 9,2 | 777,0 | 88,3 | 1 133,7 |
Kertyneet poistot 1.1. | -210,0 | -4,6 | -275,2 | -489,8 | ||
Muuntoero +/- | 6,4 | 7,4 | 13,8 | |||
Vähennysten poistot kauden aikana | 4,6 | 0,2 | 24,9 | 29,7 | ||
Poistot ja arvonalentumiset kauden | -11,4 | -1,1 | -77,4 | -89,8 | ||
Kertyneet poistot 31.12. | -210,4 | -5,5 | -320,3 | -536,2 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,2 | 39,3 | 4,2 | 440,5 | 77,9 | 562,1 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,2 | 48,6 | 3,6 | 456,8 | 88,3 | 597,5 |
Aineelliset hyödykkeet, Milj. euroa | ||||||
Hankintameno 1.1. | 244,0 | 9,4 | 636,7 | 37,1 | 927,1 | |
Muuntoero +/- | 0,0 | -2,9 | 1,8 | 1,5 | 0,4 | |
Lisäykset kauden aikana | 0,2 | 8,5 | 0,0 | 109,9 | 44,1 | 162,6 |
Vähennykset kauden aikana | -4,0 | -1,5 | -32,6 | -38,2 | ||
Siirrot erien välillä kauden aikana | 3,8 | 0,9 | -4,8 | -0,0 | ||
Hankintameno 31.12. | 0,2 | 249,3 | 8,8 | 715,7 | 77,9 | 1 051,9 |
Kertyneet poistot 1.1. | -206,4 | -5,0 | -217,5 | -428,9 | ||
Muuntoero +/- | 2,9 | -1,8 | 1,2 | |||
Vähennysten poistot kauden aikana | 4,0 | 1,5 | 22,1 | 27,5 | ||
Poistot ja arvonalentumiset kauden | -10,5 | -1,2 | -78,0 | -89,7 | ||
Kertyneet poistot 31.12. | -210,0 | -4,6 | -275,2 | -489,8 | ||
Kirjanpitoarvo 1.1. | 37,6 | 4,4 | 419,2 | 37,1 | 498,2 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,2 | 39,3 | 4,2 | 440,5 | 77,9 | 562,1 |
Vuonna 2024 ja 2023 käytössä vuoden 2025 aikana. |
151
3.4
Sijoituskiinteistö
Laadintaperiaatteet
Kun konserni pitää hallussaan maa-aluetta tai rakennusta vuokratuottoa tai omaisuuden
arvonnousua hankkiakseen ennemmin kuin käyttääkseen sitä omassa vähittäiskauppa-
tai hallinnollisessa toiminnassaan, luokitellaan kiinteistö IAS 40 -standardin mukaiseksi
sijoituskiinteistöksi.
Sijoituskiinteistö arvostetaan alun perin hankintamenoon. Ostetun sijoituskiinteistön
hankintameno sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi johtuvat menot.
Sijoituskiinteistöstä ei kirjata poistoa vaan sijoituskiinteistön käyvän arvon muutoksesta
johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy.
Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto ja tappio esitetään omana
eränään tuloslaskelmassa.
Espoossa sijaitseva Tapiolan Säästötammi-niminen kiinteistö, josta konserni omistaa 37,8
prosenttia, on luokiteltu IAS 40 mukaiseksi sijoituskiinteistöksi.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Käypä arvo 1.1. | 0,5 | 0,5 |
Käypä arvo 31.12. | 0,5 | 0,5 |
3.5
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Laadintaperiaatteet
Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan vuokrasopimuksen
alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon,
joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän oikaistuna
alkamisajankohtaan mennessä maksetuilla vuokrilla ja mahdollisilla alkuvaiheen
välittömillä kustannuksilla sekä arviolla kohdeomaisuuserän purkamisesta ja
poistamisesta tai sen palauttamisesta vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon
vähennettynä saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannusteilla. Lindex-konsernin
käyttöoikeusomaisuus koostuu vuokratuista toimitiloista, varastoista, autoista ja muista
koneista ja laitteista.
Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoin alkamisajankohdasta
vuokrasopimuskauden loppuun. Jos vuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän
omistuksen konsernille vuokra-ajan päättymiseen mennessä tai jos
käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenossa on otettu huomioon, että konserni käyttää
osto-optiota, käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän taloudellisena
vaikutusaikana. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserästä vähennetään mahdolliset
arvonalentumistappiot ja sitä oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä
johtuvalla määrällä.
Alkamisajankohtana vuokrasopimusvelka arvostetaan vuokrasopimuksen perusteella
maksettavien vuokrien nykyarvoon. Vuokramaksut diskontataan vuokrasopimuksen
sisäisellä korolla, jos korko on helposti määritettävissä. Jos tätä korkoa ei voida helposti
määrittää, käytetään vuokralleottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko on
keskimääräinen korko, jonka konsernin joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi
ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan omaisuuserän hankkimiseksi
vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.
Vuokravelan arvoon sisällytettävät vuokrat koostuvat seuraavista maksuista:
- kiinteät vuokramaksut
- muuttuvat vuokramaksut, jotka riippuvat indeksistä ja jotka alun perin määritetään
sopimuksen alkamisajankohdan indeksin perusteella
- määrät, jotka vuokralle ottajan odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella
- osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että optio tullaan käyttämään
- maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista, jos on kohtuullisen
varmaa, että optio tullaan käyttämään.
Vuokra-ajaksi on määritetty ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa mukaan
lukien vuokrasopimuksen jatkamisoption kattama ajanjakso, jos on kohtuullisen varmaa,
että kyseinen optio tullaan käyttämään. Lindex-divisioona käyttää pisteytysjärjestelmää,
joka perustuu liikevoittoon, määrittäessään sisällytetäänkö alkuperäisen vuokrajakson
pidennys vuokra-aikaan. Liikevoiton osuus liikevaihdosta määritetään ja mitä suurempi
osuus on, sitä todennäköisemmin jatkamisoptio tullaan käyttämään.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmää käyttäen. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun tulevissa
vuokramaksuissa tapahtuu muutoksia, jotka johtuvat indeksin muutoksesta, tai tapahtuu
muutoksia arviossa määrästä, jonka odotetaan maksettavan jäännösarvotakuun
perusteella, tai tapahtuu muutos arviossa jatko- tai päättämisoptioiden käytöstä. Kun
vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoon
tehdään vastaava oikaisu tai se kirjataan tulosvaikutteisesti, jos
käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvo on alennettu nollaan.
152
Vuokrasopimusten muutokset, joissa alkuperäisiä ehtoja, kuten vuokrasopimuksen
laajuutta, kestoa tai vuokramaksuja muutetaan, käsitellään joko uutena
vuokrasopimuksena tai olemassa olevan sopimuksen oikaisuna. Jos vuokrasopimuksen
laajuus muuttuu uusien omaisuuserien lisäyksellä ja vuokramaksu kasvaa vastaavasti,
sitä käsitellään erillisenä vuokrasopimuksena.
Konserni esittää taseessa käyttöoikeusomaisuuserät, jotka eivät täytä sijoituskiinteistön
määritelmää aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä ja vuokrasopimusvelat veloissa.
Kun käyttöoikeusomaisuuserä siirretään vuokralle ottajalle alivuokrasopimuksella ja
luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan pois
käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa vuokrasaamisena.
IFRS 16 sallimaan helpotukseen perustuen konserni on päättänyt olla kirjaamatta
käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja
sopimuksista, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, sisältäen esimerkiksi IT-
järjestelmiä ja toimistolaitteita. Konserni kirjaa näihin vuokrasopimuksiin liittyvät
vuokramaksut kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Laadintaperiaatteet
Myynti- ja takaisinvuokrauksessa, jossa Lindex-konserni myy ja sen jälkeen vuokraa
omaisuuserän takaisin, käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan suhteessa omaisuuserän
aikaisempaan kirjanpitoarvoon, joka liittyy konsernin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin
ollen Lindex-konserni kirjaa vain sen voiton tai tappion määrän, joka liittyy ostaja-
vuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.
Tavaratalokiinteistöt Helsingissä, Tallinnassa ja Riiassa myytiin ja vuokrattiin takaisin
vuosina 2021 ja 2022.
Käyttöoikeusomaisuuserät | |||
2024, Milj. euroa | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 714,3 | 1,4 | 715,7 |
Muuntoero +/- | -14,9 | -0,0 | -14,9 |
Lisäykset kauden aikana | 92,8 | 1,4 | 94,2 |
Vähennykset kauden aikana | -17,6 | -0,5 | -18,0 |
Hankintameno 31.12. | 774,7 | 2,3 | 777,0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -274,6 | -0,6 | -275,2 |
Muuntoero +/- | 7,4 | 0,0 | 7,4 |
Vähennysten poistot kauden aikana | 24,5 | 0,4 | 24,9 |
Poistot ja arvonalentumiset kauden | -76,8 | -0,6 | -77,4 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -319,5 | -0,7 | -320,3 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 439,7 | 0,9 | 440,5 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 455,2 | 1,6 | 456,8 |
2023, Milj. euroa | Rakennukset | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 635,4 | 1,3 | 636,7 |
Muuntoero +/- | 1,8 | 0,0 | 1,8 |
Lisäykset kauden aikana | 109,0 | 0,8 | 109,9 |
Vähennykset kauden aikana | -31,9 | -0,7 | -32,6 |
Hankintameno 31.12. | 714,3 | 1,4 | 715,7 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -216,7 | -0,8 | -217,5 |
Muuntoero +/- | -1,8 | 0,0 | -1,8 |
Vähennysten poistot kauden aikana | 21,4 | 0,7 | 22,1 |
Poistot ja arvonalentumiset kauden | -77,6 | -0,4 | -78,0 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | -274,6 | -0,6 | -275,2 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 418,7 | 0,5 | 419,2 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 439,7 | 0,9 | 440,5 |
Vuosina 2024 ja 2023 käyttöoikeusomaisuuserän pidennyksestä, vuokrankorotuksista liittyvät pääosin liiketilojen vuokrasopimusten |
153
Kirjanpitoarvo 31.12. liiketoimintasegmenteittäin | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Lindex | 252,4 | 236,4 |
Stockmann | 204,4 | 204,1 |
Yhteensä | 456,8 | 440,5 |
Tuloslaskelmaan kirjatut vuokrasopimuksiin liittyvät | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut | -36,0 | -32,1 |
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä vuokrasopimuksiin liittyvät kulut | -1,5 | -0,6 |
Vuokrasopimusvelkoihin vuokriin liittyvät kulut | -2,9 | -4,8 |
Yhteensä | -40,4 | -37,6 |
Vuokrasopimuksista aiheutuva |
Konserni vuokralleantajana
Laadintaperiaatteet
Kun konserni toimii vuokralleantajana, luokitellaan jokaisen vuokrasopimus
vuokrasopimuksenkauden alkaessa joko rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi
vuokrasopimukseksi. Vuokrasopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, jos
kohdeomaisuuserän omistamiseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osiltaan siirtyvät
vuokralleottajalle. Muussa tapauksessa kyseessä on operatiivinen vuokrasopimus. Kaikki
vuokrasopimukset, joissa Lindex -konserni on vuokralleantajana 31.12.2024 ja
31.12.2023, ovat operatiivisia vuokrasopimuksia. Konserni kirjaa operatiivisista
vuokrasopimuksista saadut vuokramaksut tuottoina vuokra-ajan kuluessa liikevaihtoon.
Ei peruutettavissa olevien vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Yhden vuoden kuluessa | 5,8 | 10,6 |
Yli yhden vuoden ja enintään viiden | 12,1 | 17,2 |
Yhteensä | 17,9 | 27,8 |
154
4 Pääomarakenne
4.1
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Osinkotuotot muista sijoituksista | 0,1 | 0,0 |
Korkotuotot pankkitalletuksista | 3,4 | 3,5 |
Muut rahoitustuotot | 0,4 | 1,6 |
Valuuttakurssierot | 1,4 | |
Yhteensä | 5,2 | 5,1 |
Rahoituskulut | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon rahoitusveloista | -1,6 | -1,5 |
Korkokulut vuokrasopimuksista | -36,0 | -32,1 |
Valuuttakurssierot | 0,0 | -1,4 |
Yhteensä | -37,6 | -35,0 |
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -32,3 | -29,9 |
4.2
Rahoitusinstrumentit
Laadintaperiaatteet
Rahoitusinstrumentit on luokiteltu IFRS 9:n mukaisesti seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun
hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat. Luokittelu tehdään alkuperäisenä
hankinta-ajankohtana ja se perustuu liiketoimintamallin tavoitteeseen ja sijoituksen
sopimusperusteisiin rahavirtoihin.
Myyntisaamiset ja muut saamiset, lukuun ottamatta johdannaisiin liittyviä saamisia,
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti
lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin. Saaminen on pitkäaikainen, jos se erääntyy yli 12
kuukauden kuluttua. Myyntisaamiset kirjataan taseeseen alun perin käypään arvoon.
Lindex-konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä
määrättyä yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamista ja
asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja vuokrasaamisista kirjataan koko niiden
voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Tulevien luottotappioiden määrä
arvioidaan kokemusperäisen kertymän perusteella ja kirjataan tulosvaikutteisesti
prosenttiosuutena kaikista avoimista myynti- ja vuokrasaamisista.
Muihin sijoituksiin sisältyvät konsernin osakesijoitukset, jotka arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän
markkinahinta. Noteeraamattomat osakkeet esitetään hankintahintaisena mahdollisella
arvonalentumistappiolla vähennettynä, mikäli niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti
määritettävissä.
Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jona yhtiö
sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan
pois taseesta silloin, kun yhtiö luopuu erän sopimusperusteisista oikeuksista, oikeudet
raukeavat tai kun yhtiö menettää erän määräysvallan.
Velat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon ja
merkitään alun perin taseeseen käypään arvoon. Transaktiokustannukset sisällytetään
korollisten velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin korolliset velat
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Pitkäaikaiset
velat erääntyvät vähintään 12 kuukauden kuluttua, ja lyhytaikaisten velkojen maturiteetti
on alle 12 kuukautta.
Johdannaissopimukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin
rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Niiden käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti
lukuun ottamatta johdannaisia, joihin sovelletaan rahavirran tai nettosijoitusten
suojauslaskentaa ja jotka täyttävät IFRS 9:ssä määritellyt suojauslaskennan ehdot.
Suojauslaskentaa sovelletaan valuuttajohdannaisiin, joilla suojataan ennakoituja
valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja ja jotka täyttävät IFRS 9:ssä määritellyt
suojauslaskennan ehdot. Suojatun rahavirran täytyy olla erittäin todennäköinen, ja sillä
täytyy viime kädessä olla tulosvaikutus. Rahavirtojen suojausta varten tehtyjen
johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja
esitetään käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa, ja mahdollinen tehoton osa
kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset
kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin tai ostojen oikaisueriin samalla kaudella kun
suojauslaskennan kohteena olevat ennakoidut tapahtumat kirjataan tuloslaskelmaan.
Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista
omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan.
155
Suojauslaskentaa sovelletaan myös tiettyihin valuutta johdannaisiin, jotka suojaavat
ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä valuuttamääräisiä nettosijoituksia. Suojausinstrumentin
käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman
pääoman muuntoeroissa. Nettosijoituksen suojauksesta muuntoeroihin kirjatut voitot ja
tappiot siirretään tuloslaskelmaan silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai
osittain. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen ja sisäisen lainan suojaukseen
liittyvä realisoitunut kurssivoitto sisältyy investointien rahavirtaan konsernin
rahavirtalaskelmassa.
Suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde dokumentoidaan
suojaukseen ryhdyttäessä. Dokumentointi sisältää tiedot suojausinstrumentista ja
suojattavasta erästä, suojattavan riskin luonteen, riskienhallinnan tavoitteet ja
tehokkuuslaskelmat. Suojaussuhteen tulee olla tehokas, ja tehokkuutta tarkastellaan sekä
etu- että jälkikäteen. Tehokkuuden testaus tehdään jokaisella tilinpäätöshetkellä.
Koronvaihtosopimusten käypä arvo määritellään tulevien kassavirtojen nykyarvon
perusteella käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvän
arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Valuuttatermiinien ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ne
raportointihetken markkinahintoihin. Valuuttaoptioiden käypä arvo lasketaan käyttämällä
Black & Scholes -mallia. Valuuttajohdannaisten arvostustulokset kirjataan
tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta niitä johdannaisia, joihin sovelletaan IFRS 9:ssä
määriteltyä rahavirran tai nettosijoitusten suojauslaskentaa.
4.3
Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Korottomat myyntisaamiset | 16,0 | 14,5 |
Johdannaissopimuksiin perustuvat | 1,5 | 0,0 |
Muut saamiset | 1,0 | 1,2 |
Siirtosaamiset | 23,7 | 26,3 |
Tuloverosaamiset | 0,4 | 5,3 |
Lyhytaikaiset saamiset | 42,7 | 47,3 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Myyntisaamisiin ja muihin
lyhytaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
Siirtosaamiset | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vuokraennakot | 11,9 | 13,8 |
Ennakkomaksut tavaraostoista | 4,4 | 4,6 |
Jaksotetut ICT-kulut | 3,1 | 2,9 |
Saaminen luottokorttiyhteistyöstä | 1,8 | 1,8 |
Jaksotetut henkilösivukulut | 1,1 | 1,2 |
Muut siirtosaamiset | 1,4 | 1,9 |
Yhteensä | 23,7 | 26,3 |
4.4
Rahavarat
Laadintaperiaatteet
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme
kuukautta hankinta-ajankohdan jälkeen. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan
kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Rahavarat | 114,7 | 137,5 |
Yhteensä | 114,7 | 137,5 |
Rahavarat 31.12.2024, joihin liittyy |
156
4.5
Pitkäaikaiset velat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Joukkovelkakirjalaina | 73,1 | 72,0 |
Jaksotetut lainanjärjestelykulut | -0,1 | -0,1 |
Vuokrasopimusvelat | 512,9 | 505,6 |
Muut korolliset rahoitusvelat | 3,0 | |
Muut korottomat velat | 0,4 | 0,3 |
Yhteensä | 589,3 | 577,9 |
joista korollisia | 589,0 | 577,6 |
Joukkovelkakirjalainojen ja muiden lainojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä
efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran
menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla.
Lindex Group Oyj (Stockmann Oyj Abp) julkisti toukokuussa 2021 vakuudellisten
joukkovelkakirjojen tarjouksen tietyille saneerausohjelman mukaisille vakuudettomille
velkojilleen. Vakuudettomat velkojat olivat saneerausohjelman mukaisesti oikeutettuja
konvertoimaan saneerausohjelman alaisen vakuudettomalle velalle vahvistetun
maksuohjelman mukaiset saatavansa kuittaamalla vakuudellisiksi joukkovelkakirjoiksi
euro eurosta. Saatavien määrä, joka oli 31.12.2023 mennessä konvertoitu
lisävelkakirjoiksi, oli 71,9 miljoonaa euroa.
Yhtiö tiedotti 25.1.2024 vastaanottaneensa ja vahvistaneensa yhden merkintäilmoituksen
konversioon oikeutetulta, jonka saneerausohjelman maksuohjelman mukainen
aikaisemmin ehdollinen tai riidanalainen saatava oli selvitetty ja vahvistettu lopulliselta
määrältään. Konversioon oikeutetun pätevästi merkitsemät lisävelkakirjat olivat
nimellisarvoltaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Lisävelkakirjoja merkinneen konversioon
oikeutetun saatavat konvertoitiin kuittaamalla lisävelkakirjoihin. Konversion jälkeen
lisävelkakirjat ovat määrältään yhteensä 73,1 miljoonaa euroa.
Joukkovelkakirjat sisältyvät konsernitaseessa pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin.
Muut korolliset rahoitusvelat koostuvat Lindexin monikanavaisen jakelukeskuksen
rakentamisen rahoituksesta konsernii n konsolidoidun strukturoidun yhteisön, Bälinge
Logistikfastighet AB:n, kautta (ks. liite 5.1).
4.6
Lyhytaikaiset velat
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vuokrasopimusvelat | 90,3 | 81,6 |
Muut korolliset rahoitusvelat | 6,8 | 0,0 |
Ostovelat | 57,7 | 63,9 |
Muut lyhytaikaiset velat | 33,6 | 33,2 |
Siirtovelat | 72,8 | 79,4 |
Johdannaisvelat | 1,9 | |
Tuloverovelka | 3,1 | 11,7 |
Lyhytaikaiset varaukset | 15,9 | 18,0 |
Yhteensä | 280,1 | 289,8 |
joista korollisia | 97,1 | 81,6 |
Saneerausvelat | ||
Milj. euroa | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
Lyhytaikaiset korottomat vakuudettomat | 0,0 | 1,4 |
Lyhytaikaiset saneerausvelat | 0,0 | 1,4 |
Lyhytaikaisiin varauksiin | 15,9 | 18,0 |
Varauksiin liittyvät | 15,9 | 18,0 |
Yhteensä | 15,9 | 19,4 |
Lisäksi Lindex Group Oyj:n konsernin | ||
*) Sisältää ehdolliset, enimmäismääräiset vahingonkorvausvaateet liittyen |
Siirtovelat | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Henkilöstökulut | 40,9 | 40,7 |
Jaksotetut ostot | 13,8 | 16,0 |
Kanta-asiakasohjelma MORE | 5,8 | 6,2 |
Palautusvaraus ja myynnin jaksotukset | 4,8 | 4,3 |
Johdannaisvelat | 1,9 | |
Muut siirtovelat | 7,5 | 10,4 |
Yhteensä | 72,8 | 79,4 |
157
4.7
Täsmäytyslaskelma veloista rahoituksen rahavirrassa
Milj. euroa | 1.1.2024 | Velkojen rahavirrat | Velkojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | Lainojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | 31.12.2024 | |
Vuokra- sopimus- muutokset | Valuutta- kurssi- muutokset | |||||
Pitkäaikaiset velat, korolliset | 71,9 | 3,0 | -0,0 | 1,2 | 76,1 | |
Lyhytaikaiset velat, korolliset | -0,0 | 6,8 | 6,8 | |||
Vuokrasopimus velat | 587,2 | -73,9 | 98,0 | -8,2 | 603,1 | |
Velat rahoituksen rahavirrassa yhteensä | 659,1 | -70,8 | 98,0 | -8,3 | 8,0 | 686,0 |
Milj. euroa | 1.1.2023 | Velkojen rahavirrat | Velkojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | Lainojen muutokset, joihin ei liity rahavirtaa | 31.12.2023 | |
Vuokra- sopimus- muutokset | Valuutta- kurssi- muutokset | |||||
Pitkäaikaiset velat, korolliset | 67,5 | 4,4 | 71,9 | |||
Vuokrasopimus velat | 554,8 | -66,3 | 98,4 | 0,3 | 587,2 | |
Velat rahoituksen rahavirrassa yhteensä | 622,3 | -66,3 | 98,4 | 0,3 | 4,4 | 659,1 |
4.8
Rahoitusriskien hallinta
Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty Lindex Group Oyj:n
rahoitustoimintoon hallituksen hyväksymän toimintapolitiikan mukaisesti.
Lindex Groupin hallitus jätti 6.4.2020 emoyhtiö Lindex Group Oyj:n osalta
yrityssaneeraushakemuksen ja Lindex Groupin yrityssaneerausmenettely aloitettiin
8.4.2020. Saneeraushakemuksen seurauksena käräjäoikeus määräsi väliaikaisen
perintäkiellon Lindex Groupille ja yrityksen ulkoiset velat olivat saneeraus järjestelyn
kohteena. Pankit sulkivat kaikki johdannaispositiot 6.4.2020 ja peruivat kaikki
suojaussopimukset. Helsingin käräjäoikeus hyväksyi 9.2.2021 antamallaan päätöksellä
Lindex Group Oyj:n saneerausohjelman ja saneerausmenettely päättyi.
Saneerausmenettelyn aloittamisesta lähtien Lindex Groupilla on kuitenkin ollut rajalliset
mahdollisuudet hallita rahoitusriskejä rahoituspolitiikkansa mukaisesti. Tässä liitetiedossa
kuvataan pääosin rahoitusriskien hallintaa tilanteessa, jossa Lindex Groupin käytettävissä
on tavanomaiset suojausinstrumentit. Saneerausohjelman vaikutuksia rahoitusriskien
hallintaa kuvataan tarkemmin alla.
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus
kaikissa olosuhteissa sekä vähentää markkinariskien vaikutuksia konsernin tulokseen ja
taseeseen. Lindex Group Oyj:n talousjohtajan alaisuudessa toimiva rahoitusosasto
huolehtii konsernin rahoitusriskien hallinnasta ja suojaustoimenpiteistä.
Rahoitustoiminnolle on määritetty yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka sisältävät
rahoitusriskien hallinnan periaatteet sekä likviditeetin ja rahoituksen hallinnan. Lisäksi
liiketoimintaryhmillä voi olla erillinen ohje valuuttaposition suojauksesta.
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, rahoitus- ja
maksuvalmiusriski, luotto- ja vastapuoliriski sekä sähkön hintariski.
Valuuttariski
Konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista
sekä tase-eristä ja ulkomaan yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä
nettoinvestoinneista.
Transaktioriski
Lindex Groupin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden myyntiin ja
ostoihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaan valuuttamääräisistä veloista ja
saamisista. Tärkeimmät myyntivaluutat vuonna 2024 olivat euro, Ruotsin kruunu ja Norjan
kruunu. Tärkeimmät ostovaluutat olivat Yhdysvaltain dollar i, euro ja Ruotsin kruunu.
Vuonna 2024 muun kuin euromääräisen myynnin osuus konsernin koko myynnistä oli 53
%. (2023: 52 %). Transaktioriskin sisältäviä valuuttamääräisiä ostoja oli 52 % konsernin
158
ostoista. (2023: 48 %). Lisäksi konsernilla on pääosin Ruotsissa paikallisia
valuuttamääräisiä ostoja, joihin ei sisälly transaktioriskiä. Vuonna 2024 näiden ostojen
osuus oli 4 % (2023: 4 %) konsernin kokonaisostoista.
Liiketoimintayksiköt vastaavat tulevien valuuttamääräisten nettokassavirtojen
ennustamisesta ja niihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta. Liiketoiminnan kassavirtoihin
liittyvän valuuttariskin hallinta perustuu kuuden kuukauden ennakoituihin kassavirtoihin.
Suojausaika on yleensä enintään kuusi kuukautta, ja yksittäisten valuuttojen suojausaste
voi vaihdella välillä 0–100 %. Sopimuksiin perustuvia kassavirtoja voidaan suojata
pidemmiksi ajoiksi. Saneerausmenettelyn aikana konsernilla ei ole ollut mahdollisuuksia
suojata valuuttapositioitaan. Syyskuussa 2021 AB Lindex hankki suojauslimiittejä ja
suojaa nyt transaktionriskiään rahoituspolitiikan mukaisesti. Lindex Group Oyj:lla ei ole
tällä hetkellä suojausmahdollisuutta.
Ennakoitujen kassavirtojen suojaamiseen käytetyt valuuttajohdannaiset luokitellaan
kassavirtasuojauksiksi. Suurimmat transaktioriskit
syntyvät Lindex divisioonassa.
Stockmann divisioona toimii pääosin paikallisessa valuutassa ja sen transa ktioriski on
rajallinen. Voimassa olevat kassavirransuojaukset suojaavat Lindex divisiooonan ostoja
Yhdysvaltain dollareissa sekä myyntiä Ruotsin kruunuissa, Norjan kruunuissa , euroissa ja
Tsekin korunoissa ja ne erääntyvät vuoden 2025 ensimmäisen viiden kuukauden aikana.
Näiden suojausinstrumenttien voitto/tappio
vaikuttaa konsernin liikevoittoon samalla
ajanjaksolla, jonka aikana ennustetut suojatut erät vaikuttavat tulokseen, joka on yleensä
4-5 kuukautta erääntymisen jälkeen. Tietoa näiden suojausten käyvästä arvosta on
esitetty liitetiedossa 4.9. Alla oleva taulukko näyttää valuuttajakauman kassavirtoja
suojaavien johdannaisten osalta . Jokaisen johdannaisen osalta esitetään sekä ostetun
että myydyn valuutan määrät. Kassavirran suojauksissa ei ilmennyt tehottomuutta vuoden
2024 aikana.
Kassavirtoja suojaavat valuuttajohdannaiset | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
USD | 47,2 | 45,2 |
SEK | -21,5 | -29,3 |
NOK | -11,2 | -12,1 |
EUR | -10,1 | -5,5 |
CZK | -2,8 |
Herkkyysanalyysi, kassavirtoja suojaavat johdannaiset, vaikutus omaan pääomaan verojen jälkeen | |||
2024 Milj. euroa | USD | SEK | NOK |
Muutos + 10 % | -3,4 | -0,7 | 0,8 |
Muutos - 10 % | 4,2 | 0,9 | -1,0 |
2023 Milj. euroa | USD | SEK | NOK |
Muutos + 10 % | -3,3 | -0,4 | 0,9 |
Muutos - 10 % | 4,0 | 0,5 | -1,1 |
Kaikki voimassa olevat kassavirtojen suojaukset liittyvät
Lindex divisioonaan, jonka
toimintavaluutta on Ruotsin kruunu. Vuoden lopussa voimassa olevat Yhdysvaltain
dollareissa lasketut kassavirran suojaukset kattoivat 71 %:ia Lindex-konsernin seuraavan
kuuden kuukauden arvioiduista USD-nettovirroista.
Ulkomaiset tytäryhtiöt rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten
ulkomaisille tytäryhtiöille ei synny merkittävää transaktioriskiä muista kuin
valuuttamääräisistä ostoista sekä myynneistä. Lindex Groupin taseessa oleviin
valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin liittyvän valuuttariskin hallinnasta vastaa
konsernin rahoitustoiminto. Suojausaste voi vaihdella välillä 0–100 %.
Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin transaktiopositio, joka koostuu
valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä näitä eriä suojaavista johdannais ista.
Tulevia ennustettuja kassavirtoja ja ennakoituja kassavirtoja suojaavia johdannaisia ei
ole huomioitu taulukossa.
159
Konsernin transaktiopositiot | |||||
2024, Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD |
Saamiset | 3,0 | 2,5 | 12,5 | 8,1 | 6,3 |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -34,1 | -7,3 | 0,0 | -23,4 | |
Valuuttapositio taseessa | -31,2 | 2,5 | 5,3 | 8,1 | -17,2 |
Tase-eriä | 21,8 | ||||
Nettopositio taseessa | -31,2 | 2,5 | 5,3 | 8,1 | 4,6 |
2023, Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD |
Saamiset | 5,2 | 1,2 | 30,5 | 14,2 | 4,2 |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -29,2 | -17,2 | -18,8 | ||
Valuuttapositio taseessa | -24,0 | 1,2 | 13,3 | 14,2 | -14,6 |
Tase-eriä | 14,7 | ||||
Nettopositio taseessa | -24,0 | 1,2 | 13,3 | 14,2 | 0,1 |
Euron 10 %:n vahvistumisella tai heikentymisellä muita valuuttoja vastaan olisi seuraavan
taulukon osoittama vaikutus tulokseen verojen jälkeen. Herkkyysanalyysi perustuu
yläpuolella olevan taulukon positioihin.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen verojen jälkeen | |||||
2024 Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD |
Muutos + 10 % | 2,3 | -0,2 | -0,4 | -0,6 | -0,7 |
Muutos - 10 % | -2,8 | 0,2 | 0,5 | 0,7 | 0,9 |
2023 Milj. euroa | SEK | GBP | NOK | CZK | USD |
Muutos + 10 % | 1,8 | -0,1 | -1,0 | -1,0 | -0,3 |
Muutos - 10 % | -2,1 | 0,1 | 1,2 | 1,2 | 0,3 |
Translaatioriski
Lindex-konsernille aiheutuu translaatioriskiä, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset
muunnetaan euromääräisiksi konsernitilinpäätöksessä.
Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestointien osalta
konsernin oman pääoman muuntoeroina. Normaaleissa olosuhteissa Lindex Group
suojautuu oman pääoman translaatioriskiltä nettoinvestointeihin valikoidusti
valuuttamääräisillä lainoilla tai johdannaisilla. Suojauspäätöksiä tehtäessä huomioidaan
mahdollisen suojaustoimen vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja kassavirtoihin
sekä suojauskustannukset.
Vuoden 2018 aikana Lindex Group luokitteli pääosan Ruotsin kruunumääräisestä
konsernin sisäisestä lainasta, joka on myönnetty AB Lindexin osakkeiden hankintaan,
osaksi nettosijoitustaan ulkomaiselle tytäryhtiölle. Nettoinvestointi on määritetty
nettosijoitusten suojaukseksi ja oli suojattu 50 % valuuttajohdannaisilla 6.4.2020 asti,
jolloin pankit sulkivat avoinna olevat johdannaiset. Suojausaste voi vaihdella nollan ja
100 % välillä hallituksen hyväksymän politiikan mukaisesti. Suojauksen tavoitteena on
pienentää EUR / SEK-valuuttakurssimuutosten vaikutusta muuntoeroon. Vuoden 2024
lopussa translaatioriskiä ei suojattu, koska Lindex Group Oyj:lla ei ollut
suojausmahdollisuutta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty millainen vaikutus euron 10 %:n muutoksella on
omaan pääomaan suhteessa konsernin toimintavaluuttoihin. Herkkyysanalyysissä on
huomioitu valuuttamääräisten nettoinvestointien muuto s euroiksi.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan | |
2024 Milj. euroa | SEK |
Muutos + 10 % | -58,4 |
Muutos - 10 % | 71,4 |
2023 Milj. euroa | SEK |
Muutos + 10 % | -57,6 |
Muutos - 10 % | 70,4 |
Korkoriski
Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin
korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotason muutosten aiheuttamaa
epävarmuutta Lindex Groupin tulokseen. Laina- ja sijoitussalkun koronmääritysjakson
keskimääräinen pituus on enintään viisi vuotta. Korkoriskin hallinnassa voidaan käyttää
korkojohdannaisia mutta niitä ei ollut käytössä vuoden 2024 lopussa.
Korollinen velka koostuu viiden vuoden pituisesta joukkovelkakirjalaina sta (pois lukien
IFRS16-leasingsopimukset) joka suunnattu tietyille vakuudettomille velkojille, joilla oli
oikeus konvertoida saneerausohjelman mukaiset saatavansa joukkovelkakirjoiksi.
Joukkovelkakirjalaina erääntyy heinäkuussa 2026 ja sen vuotuinen korko on 0,10 %.
Korolliset saamiset koostuvat pääosin eri valuutoissa olevista pankkisaamisista, joiden
maturiteetti on alle kuukausi.
160
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto pankkisaamisten koronmuutoksen 31.12.2024: | ||||
Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu, milj. euroa | < 12 kuukautta | 1–3 vuotta | 3–5 vuotta | Yhteensä |
Joukkovelkakirjalainat | 73,1 | 73,1 | ||
Muut korolliset velat | 6,8 | 3,0 | 9,8 | |
Yhteensä | 6,8 | 76,2 | 0,0 | 82,9 |
Rahat ja pankkisaamiset | -114,7 | -114,7 | ||
Yhteensä | -107,9 | 76,2 | 0,0 | -31,7 |
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto pankkisaamisten koronmuutoksen | ||||
Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu, milj. euroa | < 12 kuukautta | 1–3 vuotta | 3–5 vuotta | Yhteensä |
Joukkovelkakirjalainat | 72,0 | 72,0 | ||
Yhteensä | 0,0 | 72,0 | 0,0 | 72,0 |
Rahat ja pankkisaamiset | -137,5 | -137,5 | ||
Yhteensä | -137,5 | 72,0 | 0,0 | -65,5 |
Sähkön hintariski
Lindex-konserni käyttää sähkösopimusvastuita pienentääkseen tuleviin
sähköhankintoihinsa liittyvää hintariskiä. Rahoituspolitiikan mukaan vuosina 2025-2026
sähkösopimusvastuilla katetaan 50%-80% sähkönhankinnoista . Koska molemmilla
divisioonilla sähkösopimusvastuut kattavat suurimman osan niiden sähkönkulutuksesta,
20 prosenttiyksikön vaihtelulla sähkön markkinahinnassa ei olisi vaikutusta konsernin
tulokseen ja omaan pääomaan. Lisäksi Lindexin monikanavaisen jakelukeskuksen katolle
asennetut aurinkopaneelit vähentävät jonkin verran konsernin riippuvuutta ulkoisista
sähköhankinnoista.
Rahoitus- ja maksuvalmiusriski
Rahoitusriskillä tarkoitetaan yrityksen riskiä joutua maksukyvyttömäksi likvidien varojen
riittämättömyyden, lainaehtojen rikkomisen tai rahoituksen hankkimisvaikeuksien
seurauksena. Rahoitusriskin minimoimiseksi konsernin lähivuosien rahoitustarpeet tulisi
kattaa pitkäaikaisilla luottolimiiteillä. Lisäksi konsernilla on oltava riittävän suuri
maksuvaranto. Maksuvarannon tulee olla vähintään keskimäär in kuukauden
liiketoiminnan kassasta maksuja vastaava määrä. Maksuvarantoon lasketaan kassavarat
sekä käyttämättömät sitovat ja ei-sitovat rahoitusresurssit.
Lindex Group Oyj:n saneerausohjelma vahvistettiin käräjäoikeudessa 9.2.2021.
Saneerausohjelmassa yhtiön vahvistetut velat luokiteltiin vakuudellisiin ja vakuudettomiin
velkoihin. Vakuudettomista veloista 20 % joko leikattiin tai konvertoitiin Lindex Group
Oyj:n osakkeiksi. Loput 80 % joko vaihdettiin vakuudelliseen 5 vuoden bullet-
joukkovelkakirjalainaan tai maksetaan maksuohjelman mukaisesti vuosien 2022-2028
aikana. Saneerausohjelman mukaisesti Lindex Group myi ja vuokrasi takaisin Helsingi n,
Tallinna n ja Riian tavaratalojen kiinteistö t vuosina 2021-2022. Myynneistä saadut varat
käytettiin ensisijaisesti vakuudellisten saneerausvelkojen takaisinmaksuun sekä
riidattoman vakuudettoman saneerausvelan maksuun.
Vuokrasopimusten irtisanomiseen liittyy vielä yksi kiistanalainen vaatimus, joka on
selvitettävä ennen kuin saneerausprosessi voidaan viedä päätökseen. Vaatimuksesta on
lisätietoja liitetiedoissa 1.4 ja 1.5.
Konsernilla on 40 miljoonan euron vakuudellinen luottolimiit ti, joka erääntyy heinäkuussa
2028. Luottolimiittiä ei ole käytetty vuosien 2023-2024 aikana.
Konserni ei odota tarvitsevansa uutta omaa pääomaa tai korollista velkaa
saneerausohjelman aikana lukuun ottamatta mahdollista tarvetta ottaa kausiluonteista
käyttöpääomaa.
Lindex Group Oyj on kattanut kaikki saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen syntyneet
uudet maksuvelvoitteet. Positiivista rahavirtaa kiinteistöjen myynneistä ja konsernin
sisäisestä rahoituksesta on käytetty investointeihin ja velkojen maksuun.
Lindex-konsernilla oli vuoden lopussa rahavaroja 114,7 miljoonaa euroa (137,5 milj oonaa
euroa).
Rahavarat ja käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Rahat ja pankkisaamiset | 114,7 | 137,5 |
Luottolimiitti | 40,0 | 40,0 |
Yhteensä | 154,7 | 177,5 |
161
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, | |||||||
Milj. euroa | Tasearvo | 2025 | 2026 | 2027 | 2028 | 2029- | Yhteensä |
Pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina | 73,1 | -0,1 | -73,2 | -73,3 | |||
Pitkäaikaset velat | 3,0 | -3,0 | -3,0 | ||||
Ostovelat ja muut velat | 91,3 | -91,3 | -91,3 | ||||
Lyhytaikaiset velat | 6,8 | -6,8 | -6,8 | ||||
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 512,9 | -102,6 | -92,1 | -79,9 | -407,1 | -681,7 | |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelka | 90,3 | -109,8 | -109,8 | ||||
Vuokrasopimusvelat, | 603,1 | -109,8 | -102,6 | -92,1 | -79,9 | -407,1 | -791,4 |
Yhteensä | 777,3 | -207,9 | -178,8 | -92,1 | -79,9 | -407,1 | -965,8 |
Esitetyt rahavirrat perustuvat 9.2.2021 | |||||||
Heinäkuussa 2021 saneerausvelasta joukkovelkakirjalainaa konvertoitiin | |||||||
Vuokrasopimusvelkojen tasearvo |
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat kassavirrat, jotka sisältävät | |||||||
Milj. euroa | Tasearvo | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028- | Yhteensä |
Lyhytaikaiset saneerausvelat | 1,4 | -1,4 | -1,4 | ||||
Saneerausvelat, yhteensä | 1,4 | -1,4 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1,4 |
Pitkäaikainen joukkovelkakirjalaina | 71,9 | -0,1 | -0,1 | -72,1 | -72,2 | ||
Ostovelat ja muut velat | 95,7 | -95,7 | -95,7 | ||||
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 505,6 | -96,1 | -86,2 | -77,5 | -419,3 | -679,1 | |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelka | 81,6 | -100,1 | -100,1 | ||||
Vuokrasopimusvelat, | 587,2 | -100,1 | -96,1 | -86,2 | -77,5 | -419,3 | -779,2 |
Yhteensä | 756,3 | -197,3 | -96,2 | -158,3 | -77,5 | -419,3 | -948,6 |
Valuuttajohdannaiset | 1,9 | ||||||
Saamiset | 41,6 | 41,6 | |||||
Velat | -43,4 | -43,4 | |||||
Yhteensä | 1,9 | -1,8 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -1,8 |
Esitetyt rahavirrat perustuvat 9.2.2021 | |||||||
Heinäkuussa 2021 saneerausvelasta joukkovelkakirjalainaa on konvertoitiin |
162
Luotto- ja vastapuoliriski
Myyntisaamiset sekä sijoituksiin ja johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset altistavat
konsernin luottoriskille. Sijoituksiin liittyvää vastapuoliriskiä hallitaan hallituksen
hyväksymien vastapuolilimiittien avulla. Johdannaissopimuksia tehdään vain
vakavaraisiksi ja luottokelpoisuudeltaan hyviksi arvioitujen vastapuolten kanssa.
Kassavarojen sijoituksia tehdään rahoitusinstrumentteihin, joiden arvioidaan olevan
likvidejä ja joihin liittyvän riskin katsotaan olevan alhainen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024
konsernin likvidit varat koostuivat pääasiassa pankeissa olevista talletuksista, joiden
maturiteetti on erittäin lyhyt. Konsernilla ei ole merkittävää kaupallisiin myyntisaataviin
liittyvää luottoriskiä, koska saatavakannat koostuvat suuresta määrästä pieniä saatavia ja
asiakkaiden luottokelpoisuus on tarkistettu luottopäätöstä tehtäessä.
Myynti- | ||
31.12.2024 | ||
Milj. euroa | Brutto- määräinen kirjanpitoarvo | Luottotappio- varaus |
Erääntymättömät myyntisaamiset | 15,1 | 0,0 |
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,6 | 0,0 |
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,1 | 0,0 |
61-90 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,1 | 0,0 |
91-120 päivää erääntyneet | 0,1 | 0,0 |
Yli 120 päivää erääntyneet | 1,2 | 1,2 |
Yhteensä | 17,2 | 1,2 |
31.12.2023 | ||
Milj. euroa | Brutto- määräinen kirjanpitoarvo | Luottotappio- varaus |
Erääntymättömät myyntisaamiset | 12,6 | 0,0 |
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,8 | -0,0 |
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,2 | 0,0 |
61-90 päivää erääntyneet myyntisaamiset | 0,2 | 0,0 |
91-120 päivää erääntyneet | 0,2 | 0,0 |
Yli 120 päivää erääntyneet | 1,2 | 0,7 |
Yhteensä | 15,3 | 0,7 |
Lindex-konserni kirjaa myynti - ja vuokrasaamisten arvonalentumistappiot IFRS 9 -
standardin mukaisesti perustuen niiden koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin
luottotappioihin. Konserni soveltaa myynti- ja vuokrasaamisiin yksinkertaistettua
luottotappioiden varausmatriisia. Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu
koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin
perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten
luottotappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo
odotetulla tappio-osuudella jokaisella ikäluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden
muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
4.9
Johdannaissopimukset
Johdannaissopimusten nimellisarvot | ||
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Kassavirtojen suojaukset, valuuttatermiinit | 45,6 | 47,0 |
Yhteensä | 45,6 | 47,0 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot 2024 | |||
Johdannaissopimukset, joihin | |||
Milj. euroa | Positiivinen | Negatiivinen | Netto |
Kassavirtojen suojaukset, valuuttatermiinit | 1,5 | 1,5 | |
Yhteensä | 1,5 | 1,5 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot 2023 | |||
Johdannaissopimukset, joihin | |||
Milj. euroa | Positiivinen | Negatiivinen | Netto |
Kassavirtojen suojaukset, valuuttatermiinit | 0,0 | -1,9 | -1,8 |
Yhteensä | 0,0 | -1,9 | -1,8 |
Valuutanvaihtosopimukset ja termiinit on arvostettu käypään arvoon käyttäen
tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset on
kirjattu joko omaan pääomaan tai tuloslaskelmaan sen mukaan, onko niihin sovellettu
suojauslaskentaa. Valuuttajohdannaissopimuksista ei aiheutunut tulosvaikutteisesti
kirjattavaa tehottomuutta vuonna 2024 suojauslaskentaan liittyen.
163
4.10
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin sekä käypien arvojen
ja hierarkkinen luokittelu
Konserni käyttää seuraavaa arvostusmenetelmien hierarkiaa käyvän arvon
määrittämisessä ja esittämisessä:
Taso 1: Vastaavien omaisuuserien tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat
toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Menetelmät, joissa käytetään syöttötietona markkinahintanoteerauksia, jotka ovat
säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä tai markkinahinnoittelun palveluntuottajalta.
Tason 2 rahoitusinstrumentit ovat: Ei-pörssinoteerattuja (OTC) johdannaisia, jotka on
luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai suojauslaskettaviksi.
Taso 3: Menetelmät, jotka vaativat johdon harkintaa.
Tilikauden aikana ei ole ollut siirtoja tasojen välillä.
Rahoitusvarat, milj. euroa | Taso | Kirjanpito- arvo 2024 | Käypä arvo 2024 | Kirjanpito- arvo 2023 | Käypä arvo 2023 |
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | 2 | 1,5 | 1,5 | 0,0 | 0,0 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvarat | |||||
Pitkäaikaiset saamiset | 3,3 | 3,3 | 3,2 | 3,2 | |
Lyhytaikaiset saamiset, korottomat | 40,8 | 40,8 | 42,0 | 42,0 | |
Rahavarat | 114,7 | 114,7 | 137,5 | 137,5 | |
Muut sijoitukset | 3 | 0,4 | 0,4 | 0,4 | 0,4 |
Rahoitusvarat yhteensä | 160,7 | 160,7 | 183,2 | 183,2 |
Rahoitusvelat, milj. euroa | Taso | Kirjanpito- arvo 2024 | Käypä arvo 2024 | Kirjanpito- arvo 2023 | Käypä arvo 2023 |
Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa | 2 | 0,0 | 0,0 | 1,9 | 1,9 |
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat | |||||
Pitkäaikaiset velat, korolliset | 2 | 76,1 | 71,2 | 71,9 | 62,5 |
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 512,9 | 512,9 | 505,6 | 505,6 | |
Pitkäaikaiset velat, korottomat | 0,4 | 0,4 | 0,3 | 0,3 | |
Lyhytaikaiset velat, korolliset | 2 | 6,8 | 6,8 | 0,0 | 0,0 |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 90,3 | 90,3 | 81,6 | 81,6 | |
Lyhytaikaiset velat, korottomat | 164,1 | 164,1 | 176,6 | 176,6 | |
Rahoitusvelat yhteensä | 850,5 | 845,6 | 837,9 | 828,5 | |
Taseessa johdannaissopimukset sisältyvät seuraaviin ryhmiin: pitkä- ja lyhytaikaiset
saamiset, korottomat sekä pitkä - ja lyhytaikaiset velat, korottomat.
Tason 3 rahoitusvarat ovat sijoituksia listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, joiden käypä
arvo määritellään johdon harkintaan perustuvien menetelmien perusteella. Sijoitusten
voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin,
koska sijoitusten hankinta- ja luovutuspäätökset tehdään liiketoiminnallisin perustein.
Seuraavassa laskelmassa on esitetty tason 3 käypään arvoon arvostettujen
rahoitusvarojen muutos raportointikauden aikana.
Muiden sijoitusten käyvän euroa | 2024 | 2023 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,4 | 0,2 |
Lisäykset kauden aikana | 0,2 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 0,4 | 0,4 |
164
4.11
Netotusjärjestelyn piirissä olevat rahoitusinstrumentit
Konsernilla on johdannaissopimuksia, joihin sisältyy master netting -järjestely.
Sopimukset määräävät, että tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi maksujen
laiminlyöntitilanteessa, kaikki sopimuksen mukaiset avoimet tapahtumat irtisanotaan, ja
ne selvitetään maksamalla yksittäinen nettosumma.
Netotussopimusten nojalla avoimia johdannaissopimuksia ei voida esittää taseessa
netotettuna.
Seuraavassa taulukossa esitetään yllä mainittujen sopimusten mukaisesti kirjatut
rahoitusinstrumentit.
31.12.2024 | |||
Rahoitusvarat, milj. euroa | Kirjanpitoarvo | Netotusjärjestelyn piirissä olevat erät | Netto |
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskentaa | 1,5 | 0,0 | 1,5 |
Rahoitusvarat yhteensä | 1,5 | 0,0 | 1,5 |
31.12.2023 | |||
Rahoitusvarat, milj. euroa | Kirjanpitoarvo | Netotusjärjestelyn piirissä olevat erät | Netto |
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskentaa | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Rahoitusvarat yhteensä | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Rahoitusvelat, milj. euroa | |||
Valuuttajohdannaiset, suojauslaskentaa | -1,9 | 0,0 | -1,8 |
Rahoitusvelat yhteensä | -1,9 | 0,0 | -1,8 |
4.12
Oma pääoma
Milj. euroa | Merkitty kauppa- rekisteriin | Osakkeiden lukumäärä (kpl), B | Osake- pääoma | Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | Yhteensä |
31.12.2022 | 155 880 206 | 77,6 | 73,3 | 150,9 | |
Osakeanti | 22.6.2023 | 2 835 349 | |||
31.12.2023 | 158 715 555 | 77,6 | 75,9 | 153,5 | |
Osakeanti | 26.1.2024 | 307 489 | |||
Osakeanti | 24.6.2024 | 2 599 852 | |||
31.12.2024 | 161 622 896 | 77,6 | 78,6 | 156,1 |
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
Lindex Group Oyj:n hallitus päätti toukokuussa 2021 varsinaisen yhtiökokouksen antaman
valtuutuksen perusteella enintään 100 000 000 yhtiön uuden osakkeen osakeannista,
joka suunnattiin vakuudettoman saneerausvelan ja hybridilainan haltijoille
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Osakeannissa oli merkitty
31.12.2023 mennessä yhteensä 83 613 786 konversio-osaketta ja Stockmannin
osakkeiden lukumäärä oli noussut yhteensä
158 715 555 osakkeeseen.
Yhtiön hallitus päätti tammikuussa 2024 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 307 489 Yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
sellaiselle Yhtiön velkojalle, jonka saneerausohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai
riidanalaiset saneerausvelat oli vahvistettu lopulliselta määrältään 9.11.2023 mennessä,
ja hyväksyi osakeannissa tehdyt merkinnät. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106 euroa
osakkeelta, joka maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman mukaisesti.
Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa 2024 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 2 599 852 Yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
sellaisille Yhtiön velkojille, joiden saneerausohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai
riidanalaiset saneerausvelat oli vahvistettu lopulliselta määrältään 13.6.2024 mennessä,
ja hyväksyi osakeannissa tehdyt merkinnät. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106 euroa
osakkeelta, joka maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman mukaisesti.
Tammi - ja kesäkuussa 2024 tehtyjen osakeantien seurauksena Yhtiön osakkeiden
lukumäärä on noussut yhteensä 161 622 896 osakkeeseen.
165
Lindex Group Oyj:n osakepääoma oli 77,6 miljoonaa euroa 31.12.2024. Kaikki liikkeeseen
lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Lunastusvelvollisuus
Osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta
äänimäärästä joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai
ylittää 33 1/3% tai 50%, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien
vaatimuksesta näiden osakkeet yhtiöjärjestyksessä määritellyllä tavalla.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset
sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan transaktiomenoilla vähennettynä siltä osin, kun
sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan. Edellä mainitut
osakeannit vuosina 2021-2024 on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnissa syntyneet
oman pääoman muuntoerot ja valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnista
syntyneet muuntoerot.
Muut rahastot | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Suojausinstrumenttien rahasto | 1,5 | -1,8 |
Vararahasto | 0,2 | 0,2 |
Yhteensä | 1,8 | -1,6 |
Muut rahastot sisältävät:
●
vararahaston, joka sisältää paikallisiin säännöksiin perustuvan vapaasta omasta
pääomasta siirretyn osuuden
●
suojausinstrumenttien rahaston, joka sisältää rahavirran suojauksena
käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset laskennallisella
verovelalla vähennettynä.
Osingot
Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Osingot kirjataan
yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Kaupparekisteri rekisteröi 9.4.2021 Yhtiön osakepääoman alennuksen kertyneiden
tappioiden kattamiseksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan tappion kattamiseksi toteutetun
osakepääoman alentamisen rekisteröimistä seuraavien kolmen vuoden aikana yhtiön
vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa osakkeenomistajille vain noudattaen
velkojiensuojamenettelyä. Lindex Group Oyj ei saa myöskään saneerausohjelman aikana
jakaa varoja omistajille.
4.13
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla
tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä konsernin hallussa olevia omia
osakkeita.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla
keskimääräistä painotettua osakemäärää osakkeiden, kuten osakeperusteisten maksujen
osakkeiden, potentiaalisella laimennusvaikutuksella. Lindex-konsernilla on pitkäaikaisia
palkitsemisjärjestelmiä, jotka voidaan suorittaa osakkeina. Nämä ehdollisesti liikkeeseen
laskettavat osakkeet lasketaan liikkeeseen, kun tietyt ennaltamääritellyt ehdot
palkitsemisjärjestelmässä täyttyvät niiden ehdoissa asetetun aikaikkunan puitteissa. Jos
suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 747.162
osakkeen liikkeeseenlasku.
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos | 13,2 | 51,7 |
Osakelukumäärän painotettu keskiarvo | 160 358 794 | 157 379 445 |
Laimennusvaikutuksella oikaistu | 161 105 956 | 157 379 445 |
Laimentamaton osakekohtainen | 0,08 | 0,33 |
Laimennettu osakekohtainen tulos, | 0,08 | 0,33 |
166
5 Muut liitetiedot
5.1
Konserniyhtiöt
31.12.2024 | Osuus osakkeista % | Osuus äänivallasta % |
Emoyhtiön omistamat | ||
Stockmann AS, | 100,0 | 100,0 |
SIA Stockmann, | 100,0 | 100,0 |
Stockmann Security Services | 100,0 | 100,0 |
Lindex Holding AB, Tukholma | 100,0 | 100,0 |
Tytäryhtiöiden omistamat | ||
TOV Stockmann, Kiova *) | 100,0 | 100,0 |
AB Lindex, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
Lindex Sverige AB, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
Lindex AS, Oslo | 100,0 | 100,0 |
Lindex Oy, Helsinki | 100,0 | 100,0 |
Oü Lindex Eesti, Tallinna | 100,0 | 100,0 |
SIA Lindex Latvia, Riika | 100,0 | 100,0 |
UAB Lindex Lithuania, Vilna | 100,0 | 100,0 |
Lindex s.r.o., Praha | 100,0 | 100,0 |
AB Espevik, Göteborg *) | 100,0 | 100,0 |
Lindex H.K. Ltd, Hong Kong | 100,0 | 100,0 |
Shanghai Lindex Consulting Company | 100,0 | 100,0 |
Lindex India Private Ltd, New | 100,0 | 100,0 |
Lindex Slovakia s.r.o., | 100,0 | 100,0 |
Lindex UK Fashion Ltd, Lontoo | 100,0 | 100,0 |
Lindex Commercial (Shanghai) | 100,0 | 100,0 |
Lindex Fastighets AB, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
Closely AB, Göteborg | 100,0 | 100,0 |
*) toimimattomat yhtiöt |
Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt
Lindex-konsernilla ei ollut konsernitilinpäätökseen sisältymättömiä strukturoituja yhteisöjä.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät strukturoidut yhteisöt
Vuonna 2022 Lindex Group Oyj ilmoitti suunnitelmistaan investoida pitkälle
automatisoituun monikanavaiseen jakelukeskukseen Alingsåsissa Göterborgin alueella
Ruotsissa. Jakelukeskus otettiin suunnitellusti käyttöön marraskuun lopussa 2024.
Täyden toimintakapasiteetin odotetaan saavutettavan vuoden 2025 aikana.
Lindex on tehnyt useita sopimuksia koskien Bälinge Logistikfastighet AB:ta kattaen muun
muassa maa-alueen hankinnan ja rakennuksen rakentamisen rahoituksen.
Sopimusehtoihin perustuen konserni arvioi, ettei äänioikeus Bälinge Logistikfastighet
AB:ssä ole ratkaiseva tekijä määräysvallan määrittämisessä ja käsittelee yhtiön
strukturoituna yhteisönä IFRS 10 -standardin mukaisesti.
Yritysmyynnit
Vuonna 2024 ei ollut yritysmyyntejä.
Toukokuussa 2023 konserni myi koko osakekantansa Spacerpad AB:sta, josta AB Lindex
omisti aiemmin 50,1%. Myynnin jälkeen Lindexillä on edelleen lisenssi käyttää
Spacerpad-innovaatiota, johon liittyy tulevaisuuden tuotto -odotuksia.
Spacerpad AB:n osakkeiden myyntiin liittyvä liikearvo arvostetaan luovutetun toiminnan ja
jäljelle jäävän osan suhteellisten arvojen perusteella.
Myynnin vaikutus tilikauden tulokseen on -0,7 miljoonaa euroa.
167
5.2
Yhteisjärjestelyt
Yhteiset toiminnot
Lindex-konserni omistaa 37,8 % Kiinteistö Oy Tapiolan Säästötammi Fastighets Ab:n
osakkeista. Kiinteistöosakeyhtiö sijaitsee Espoossa. Konserni kirjaa osuutensa yhteisestä
toiminnosta konsernitaseen sijoituskiinteistöihin (lisätietoa liitetiedossa 3.4). Lindex-
konserni ei kirjaa osuuttaan yhteisen toiminnon tuotoista ja kuluista, koska yhteinen
toiminto ei ole konsernille olennainen.
Yhteisten toimintojen varat ja | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Pitkäaikaiset varat | 1,3 | 1,3 |
Lyhytaikaiset varat | 0,4 | 0,5 |
Lyhytaikaiset velat | 0,0 | 0,0 |
Yhteisten toimintojen tuotot | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Kulut | 0,1 | 0,1 |
5.3
Varaukset
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen
tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen
suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus tappiollisesta sopimuksesta kirjataan, kun
sopimuksesta konsernille aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatavat
hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, jos konserni on sitoutunut myymään tai
lopettamaan merkittävän liiketoiminta-alueen tai liiketoiminnan jollain maantieteellisellä
alueella. Varausten määrät tarkistetaan tilinpäätöspäivänä ja ne oikaistaan johdon
silloisen arvion mukaisiksi. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmassa samaan
erään, johon ne oli kirjattu alun perin tehdyn varauksen osalta.
Lyhytaikaiset varaukset | ||
Uudelleenjärjestelyvaraus | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 0,1 | |
Käytetty tilikauden aikana | -0,1 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | ||
Muut varaukset | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 18,0 | 31,2 |
Käytetty tilikauden aikana | -2,1 | -12,8 |
Käyttämättömien varausten peruutus | -0,0 | -0,4 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 15,9 | 18,0 |
Lyhytaikaiset varaukset | 15,9 | 18,0 |
Kuluvaraus liittyen vuokranantajien miljoonaa euroa (18,0 miljoonaa |
168
5.4
Vastuusitoumukset
Omasta puolesta annetut | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Vuokratakaukset | 10,1 | 9,3 |
Yhteensä | 10,1 | 9,3 |
Vastuut | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Pantatut tytäryhtiöosakkeet *) | 303,4 | 303,4 |
Pantatut lainasaamiset **) | 398,5 | 378,6 |
Takaukset | 0,1 | 0,1 |
Sähkösopimusvastuut | 0,5 | 1,5 |
Yhteensä | 702,5 | 683,5 |
*)Pantattujen tytäryhtiöosakkeiden | ||
**) Pantattujen tytäryhtiölainasaamisten | ||
Sähkösopimusvastuu liittyy sähkön | ||
Vuokranantajien riidanalaiset | ||
Jotkut vuokranantajat ovat esittäneet liittyvät pitkäaikaisten vuokrasopimusten saneerausohjelman mukaisen varauksen, lopussa yksi riitautettu vaatimus 2023 lopussa varauksen ylittävät ehdollisena velkana. Katso liitetieto |
Leasingvastuut | ||
Konsernin liiketilojen vuokrasopimukset | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Yhden vuoden kuluessa | 6,1 | 4,8 |
Yli vuoden kuluessa | 12,4 | 15,3 |
Yhteensä | 18,5 | 20,1 |
Konsernin leasingsopimusten | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Yhden vuoden kuluessa | 0,1 | 0,1 |
Yli vuoden kuluessa | 0,2 | 0,3 |
Yhteensä | 0,3 | 0,4 |
5.5
Lähipiiritiedot
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johto (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin
johtoryhmä) ja heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt, heidän perheenjäsenensä ja
perheenjäsenten määräysvallassa olevat yhtiöt, Lindex -konsernin tytäryhtiöt ja yhteiset
toiminnot. Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden väliset suhteet on esitetty liitetiedossa 5.1.
Lähipiiriliiketoimet
Johdon palkitsemista lukuun ottamatta Lindex-konsernilla ei ole ollut merkittäviä
liiketapahtumia sen lähipiirin kanssa.
Johdon palkitseminen
Konsernin johtoryhmän | |||
euroa | Toimitusjohtaja | Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | Yhteensä |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 485 770 | 1 028 611 | 1 514 381 |
Muut pitkäaikaiset etuudet | 278 157 | 123 162 | 401 319 |
Osakeperusteiset maksut | 216 766 | -105 180 | 111 586 |
Työsuhde-etuudet | 980 692 | 1 046 594 | 2 027 286 |
Hallituksen palkkiot | |||
euroa | Kiinteä vuosipalkkio | Osallistumisen perusteella maksettava palkkio | Yhteensä |
Pohjonen Sari | 90 000 | 33 600 | 123 600 |
Neuwald Roland | 65 000 | 19 800 | 84 800 |
Björkman Stefan | 42 500 | 15 000 | 57 500 |
Karppinen Timo | 52 500 | 21 000 | 73 500 |
Stone Tracy | 42 500 | 19 800 | 62 300 |
Williams Harriet | 42 500 | 15 000 | 57 500 |
Hallituksen palkkiot yhteensä | 335 000 | 124 200 | 459 200 |
Avainhenkilöiden palkat palkkiot yhteensä | 2 486 486 |
169
Konsernin johtoryhmän | |||
euroa | Toimitusjohtaja*) | Muut konsernin johtoryhmän jäsenet | Yhteensä |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 984 466 | 1 138 787 | 2 123 253 |
Muut pitkäaikaiset etuudet | 68 268 | 214 945 | 283 214 |
Irtisanomiskorvaus | 360 000 | 360 000 | |
Osakeperusteiset maksut | 156 988 | 252 887 | 409 876 |
Työsuhde-etuudet | 1 569 723 | 1 606 620 | 3 176 343 |
Hallituksen palkkiot | |||
euroa | Kiinteät vuosipalkkiot | Osallistumisen perusteella maksettavat palkkiot | Yhteensä |
Pohjonen Sari | 90 000 | 24 200 | 114 200 |
Neuwald Roland | 65 000 | 18 300 | 83 300 |
Björkman Stefan | 42 500 | 12 800 | 55 300 |
Karppinen Timo | 52 500 | 16 700 | 69 200 |
Kuittinen Anne **) | 600 | 600 | |
Stone Tracy | 42 500 | 13 200 | 55 700 |
Williams Harriet | 42 500 | 12 600 | 55 100 |
Hallituksen palkkiot yhteensä | 335 000 | 98 400 | 433 400 |
Avainhenkilöiden palkat palkkiot yhteensä, euroa | 3 609 743 | ||
*) Toimitusjohtaja alkaen. | |||
**) 22.3.2023 asti |
Johdon osakeperusteinen kannustinjärjestelmä
Tiedot johdon osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä on esitetty liitetiedossa 5.6.
Johdon eläkesitoumukset
Toimitusjohtaja Susanne Ehnbågella on oikeus jäädä eläkkeelle täytettyään 65 vuotta.
Toimitusjohtajan eläke karttuu yksilöllisen eläkesopimuksen perusteella paikallisen
käytännön mukaisesti.
Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on joko 65 vuotta tai yksilöllinen lakisääteisen eläkeiän
mukaisesti.
Vuonna 2024 toimitusjohtaja Susanne Ehnbågen eläke määräytyi maksuperusteisen
järjestelmän mukaisesti, osittain paikallisen ITP1 suunnitelman mukaan ja osittain
ylimääräisestä eläkevarauksesta 30%:lle tulosta siltä osin, kun se ylittää ITP1:n mukaisen
tulokaton. Kokonaiskustannukset yhtiön konsernin johtoryhmän jäsenille ottamasta
maksuperusteisesta työeläkevakuutuksesta olivat 401 319 euroa (283 213).
5.6
Osakepohjaiset kannustimet
Laadintaperiaatteet
Lindex-konserni tarjoaa avainhenkilöille omana pääomana maksettavan pitkän aikavälin
osakepohjaisen kannustinjärjestelmä n, joka perustuu suoriteperusteisiin palkkio-
osakkeisiin.
Saadut työsuoritukset ja vastaava oman pääoman lisäys arvostetaan oman pääoman
ehtoisten instrumenttien käyvän arvon perusteella myöntämispäivänä, pois lukien
mahdollisten ei-markkinaehtoisten ansaintaehtojen vaikutus. Suoriteperusteisiin
osakkeisiin liittyvät ei -markkinaehtoiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka koskevat
työntekijän saamien osakkeiden lopullista lukumäärää.
Konserni tarkastelee tehtyjä oletuksia säännöllisesti ja tarvittaessa tarkistaa arviotaan
myönnettävien suoriteperusteisten osakkeiden määrästä. Osakepohjaiset palkkiot
kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan ohjelman ansainta- ja sitouttamisjakson
kuluessa ja kulua vastaava määrä kirjataan omaan pääomaan. Osakepohjaisiin
palkkioihin liittyvät henkilösivukulut kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan ohjelman
ansainta- ja sitouttamisjakson aikana raportointikauden päättymispäivän todellisen
osakekurssin perusteella ja kuluja vastaava lisäys kirjataan velaksi konsernin taseeseen.
Osakepohjaiset kannustimet tilikaudella 1.1.2024 – 31.12.2024
Tilikauden 2022 aikana Lindex Group Oyj:n hallitus päätti osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johdolle ja avainhenkilöille.
Suoriteperusteinen osakepalkkio -ohjelma (Performance Share Plan, PSP) koostuu
kolmesta yksittäisestä ansaintajaksosta. Yhtiön hallitus päättää suorituskriteereistä,
osakepalkkiojärjestelmään osallistumaan oikeutetusta henkilömäärästä sekä kynnys-,
tavoite- ja enimmäispalkkion määrästä kunkin suoritusjakson osalta erikseen.
Suoriteperusteisen osakepalkkiojärjestelmän tavoitteena on tukea yhtiön strategian
170
toteuttamista, yhdenmukaistaa avainhenkilöiden ja yhtiön osakkeenomistajien edut sekä
pitää johto ja avainhenkilöt yhtiön palveluksessa.
Hallitus hyväksyi ensimmäisen suoritusjakson (PSP 2022–2024) aloittamisen ja päätti
tuloskriteereistä vuonna 2022. Tuloskriteereihin kuuluvat osakkeen kokonaistuotto,
liikevaihto, liikevoitto ja ilmastotavoite. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2025
ensimmäisen vuosipuoliskon aikana riippuen tuloskriteerien ja palvelusehdon
täyttymisestä. PSP 2022–2024 -ohjelmasta mahdollisesti ansaittu palkkio maksetaan
yhtiön osakkeina. Osakepalkkioista johdolle ja avainhenkilöille aiheutuvien verojen ja
veroluonteisten maksujen osuus maksetaan rahana.
Hallitus hyväksyi toisen suoritusjakson (PSP 2023–202 5) aloittamisen ja päätti
tuloskriteereistä tammikuussa 2023. Tuloskriteereihin kuuluvat osakkeen kokonaistuotto,
liikevaihto, liikevoitto ja ilmastotavoite. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2026
ensimmäisen vuosipuoliskon aikana riippuen tuloskriteerien ja palvelusehdon
täyttymisestä. PSP 2023–2025 -ohjelmasta mahdollisesti ansaittu palkkio maksetaan
yhtiön osakkeina. Osakepalkkioista johdolle ja avainhenkilöille aiheutuvien verojen ja
veroluonteisten maksujen osuus maksetaan rahana.
Hallitus hyväksyi kolmannen suoritusjakson (PSP 2024–2026) aloittamisen ja päätti
tuloskriteereistä helmikuussa 2024. Tuloskriteereihin kuuluvat osakkeen kokonaistuotto,
liikevaihto, liikevoitto ja ilmastotavoite. Mahdollinen palkkio maksetaan vuoden 2027
ensimmäisen vuosipuoliskon aikana riippuen tuloskriteerien ja palvelusehdon
täyttymisestä. PSP 2024–2026 -ohjelmasta mahdollisesti ansaittu palkkio maksetaan
yhtiön osakkeina. Osakepalkkioista johdolle ja avainhenkilöille aiheutuvien verojen ja
veroluonteisten maksujen osuus maksetaan rahana.
Ansaintajakso | 2024-2026 | 2023-2025 | 2022-2024 |
Alkuperäinen lukumäärä, kpl *) | 1 430 500 | 2 000 000 | 2 000 000 |
Alkuperäinen myöntämispäivä | 18.3.2024 | 6.7.2023 | 23.11.2022 |
Oikeuksien syntymispäivä | 30.4.2027 | 30.4.2026 | 30.4.2025 |
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta | 3,1 | 2,8 | 2,4 |
Jäljellä oleva voimassaoloaika, vuotta | 2,3 | 1,3 | 0,3 |
Järjestelmän piirissä henkilöitä raportointivuoden lopussa | 17 | 14 | 14 |
Maksutapa | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen | Omana pääomana ja käteisvaroina, nettomääräinen |
*) Määrät on esitetty bruttomääräisinä, että käteisenä maksetun palkkion |
Muutokset palkkio-osakkeissa | ||||
Ansaintajakso | 2023-2025 | 2023-2025 | 2022-2024 | Yhteensä |
Palkkio-osakkeet 1.1. | 1 185 000 | 1 178 000 | 2 363 000 | |
Kaudella myönnetyt | 1 422 200 | 1 422 200 | ||
Kaudella menetetyt | 288 500 | 334 000 | 334 000 | 956 500 |
Palkkio-osakkeet 31.12. | 1 133 700 | 851 000 | 844 000 | 2 828 700 |
171
Käyvän arvon määrittäminen
Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja kirjataan
kuluna siihen asti, kunnes oikeus osakkeisiin syntyy. Markkinatilanne, eli tässä
tapauksessa osakkeen kokonaistuotto, on otettu huomioon määritettäessä käypää arvoa
myöntämishetkellä, eikä sitä muuteta ohjelman aikana. Ohjelman aikana myönnettävien
osakepohjaisten kannustimien hinnoittelu määritettiin seuraavien tietojen perusteella, ja
sillä oli seuraava vaikutus:
Kauden 2024 aikana myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit | Ansaintajakso 2024-2026 | Ansaintajakso 2023-2025 | Ansaintajakso 2022-2024 |
Osakekurssi myöntämispäivänä, | 2,93 | 2,07 | 2,07 |
Osakekurssi kauden lopussa, euroa | 2,69 | 2,90 | 2,90 |
Oletettu volatiliteetti, %*) | 45,00 % | 41,52 % | 46,12 % |
Maturiteetti, vuotta | 2,75 | 2,5 | 1,5 |
Riskitön korko, % | 2,87 % | 3,24 % | 3,39 % |
Arvostusmalli | Monte Carlo | Monte Carlo | Monte Carlo |
Käypä arvo/osake, € | 1,5668 | 0,9357 | 0,8156 |
*) Odotettavissa oleva volatiliteetti laskettu Lindex Group Oyj:n osakkeen maturiteettiajalta. | |||
Osakepohjaisten kannustimien | ||
Milj. euroa | 2024 | 2023 |
Tilikauden aikana kuluksi | 0,4 | 1,0 |
Tilikauden aikana kuluksi maksettavat | 0,3 | 0,8 |
Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät | 0,3 | 0,3 |
Ennakonpidätysvelvoitteiden maksun rahavirtavaikutus | 0,9 | 2,1 |
5.7
Ilmastoon liittyvät asiat
Laadintaperiaatteet
Lindex-konserni ottaa ilmastoon liittyvät asiat huomioon arvioissa ja oletuksissa, kun se
on tarkoituksenmukaista. Arvioinnissa otetaan huomioon fyysisten riskien ja
siirtymäriskien mahdolliset vaikutukset konserniin. Konserni uskoo, että sen
liiketoimintamalli ja tuotteet ovat edelleen elinkelpoisia tulevassa vähähiilisessä
taloudessa, mutta ilmastoon liittyvät asiat lisäävät epävarmuutta joitakin tilinpäätöksen
eriä koskeviin arvioihin ja oletuksiin. Vaikka ilmastoon liittyvillä riskeillä ei ehkä ole tällä
hetkellä merkittävää vaikutusta arvioihin ja oletuksiin, konserni seuraa tiiviisti esimerkiksi
ilmastolainsäädäntöä ja muutoksia asiakkaiden käyttäytymisessä. Ilmastoon liittyvien
asioiden katsotaan vaikuttavan suorimmin seuraaviin eriin ja näkökohtiin:
Liikearvon alentuminen.
Ilmastolainsäädäntö, muutokset konsernin tuotteiden kysynnässä ja muut siirtymäriskit
voivat vaikuttaa käyttöarvoon eri tavoin. Konserni on tullut siihen tulokseen, ettei mikään
yksittäinen ilmastoon liittyvä oletus ole keskeinen vuoden 2024 liikearvon
arvonalentumistestauksessa. Käyttöarvon määrityksissään konserni on kuitenkin
sisällyttänyt rahavirtaennusteisiinsa odotukset kuluttajien muuttuvista tarpeista ja
kulutustottumuksista, kustannusten nousuodotukset, jotka johtuvat tiukemmista
kierrätysvaatimuksista ja kestävämmin hankituista materiaaleista, sekä
ilmastonmuutoksesta johtuvat korkeammat energia- ja rahtikustannukset. Ks. liitetieto 3.2.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika. Tarkastellessaan
omaisuuserien jäännösarvoja ja odotettuja taloudellisia vaikutusaikoja konserni ottaa
huomioon ilmastoon liittyvät seikat, kuten omaisuuserien käyttöä mahdollisesti rajoittava
ilmastoa koskeva lainsäädäntö ja sääntely. Ks. liitetieto 3.3.
5.8
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Lindex Group Oyj ilmoitti 7.2.2025, että Stockmann Itis -tavaratalon vuokrasopimus
päättyy 1.8.2025. Yhtiö suunnittelee tavaratalon sulkemista. Suunnitellulla tavaratalon
sulkemisella ei toteutuessaan olisi merkittävää vaikutusta Stockmann -segmentin eikä
Lindex-konsernin kannattavuuteen tai taloudelliseen asemaan.
172
Lindex Group Oyj | |||
Tuloslaskelma, FAS | |||
euroa | Liitetieto | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
LIIKEVAIHTO | 234 761 334,39 | 242 282 545,39 | |
Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 6 699 421,66 | 6 954 344,40 |
Materiaalit ja palvelut | |||
Aineet, tarvikkeet ja tavarat: | |||
Ostot tilikauden aikana | -118 671 613,96 | -132 003 315,53 | |
Varastojen muutos, | -6 527 056,06 | 737 389,38 | |
Materiaalit ja palvelut yhteensä | -125 198 670,02 | -131 265 926,15 | |
Henkilöstökulut | 3 | -43 149 636,63 | -45 349 176,68 |
Poistot ja arvonalentumiset | 4 | -8 494 327,78 | -9 420 195,21 |
Liiketoiminnan muut kulut | 5 | -104 390 638,54 | -90 580 357,65 |
-281 233 272,97 | -276 615 655,69 | ||
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) | -39 772 516,92 | -27 378 765,90 | |
Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 52 019 847,15 | 49 897 331,61 |
VOITTO (TAPPIO) | 12 247 330,23 | 22 518 565,71 | |
Tilinpäätössiirrot | 7 | 5 140 632,00 | 3 827 929,29 |
Tuloverot | 8 | -907 012,21 | -8 350 053,11 |
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) | 16 480 950,02 | 17 996 441,89 |
173
Lindex Group Oyj
Tase, FAS
euroa | Liitetieto | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
VASTAAVAA | |||
PYSYVÄT VASTAAVAT | |||
Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
Aineettomat oikeudet | 5 319 295,22 | 7 344 061,20 | |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 1 038 042,12 | 700 346,73 | |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 6 357 337,34 | 8 044 407,93 | |
Aineelliset hyödykkeet | 10 | ||
Koneet ja kalusto | 16 557 956,62 | 18 686 683,43 | |
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | 2 594 426,25 | 2 960 902,71 | |
Muut aineelliset hyödykkeet | 5 827,15 | 54 601,65 | |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 1 185 224,20 | 300 227,73 | |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 20 343 434,22 | 22 002 415,52 | |
Sijoitukset | 11 | ||
Osuudet saman konsernin yrityksissä | 308 636 627,98 | 311 436 627,98 | |
Muut osakkeet ja osuudet | 744 633,86 | 748 761,86 | |
Sijoitukset yhteensä | 309 381 261,84 | 312 185 389,84 | |
PYSYVÄT VASTAAVAT | 336 082 033,40 | 342 232 213,29 | |
VAIHTUVAT | |||
Vaihto-omaisuus | |||
Aineet, tarvikkeet ja tavarat | 46 873 382,90 | 53 400 438,96 | |
Vaihto-omaisuus yhteensä | 46 873 382,90 | 53 400 438,96 | |
Pitkäaikaiset saamiset | |||
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | 235 952 762,35 | 210 707 596,22 | |
Muut saamiset | 3 675 367,31 | 4 099 608,31 | |
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 239 628 129,66 | 214 807 204,53 | |
Lyhytaikaiset saamiset | 12 | ||
Myyntisaamiset | 3 074 475,09 | 4 044 287,40 | |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 10 120 756,67 | 9 360 003,70 | |
Muut saamiset | 226 394,85 | 317 478,13 | |
Siirtosaamiset | 8 264 382,00 | 12 732 884,33 | |
Lyhytaikaiset saamiset | 21 686 008,61 | 26 454 653,56 | |
Rahat ja pankkisaamiset | 13 | 21 705 786,04 | 23 393 007,01 |
VAIHTUVAT | 329 893 307,21 | 318 055 304,06 | |
VASTAAVAA | 665 975 340,61 | 660 287 517,35 |
euroa | Liitetieto | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
VASTATTAVAA | |||
OMA PÄÄOMA | |||
Osakepääoma | 14-15 | 77 556 538,26 | 77 556 538,26 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman | 78 786 138,36 | 76 138 713,65 | |
Edellisten tilikausien voitto (tappio) | 237 323 382,78 | 219 326 940,89 | |
Tilikauden voitto (tappio) | 16 480 950,02 | 17 996 441,89 | |
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 410 147 009,42 | 391 018 634,69 | |
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ | 16 | 16 330 822,66 | 19 131 454,66 |
PAKOLLISET | 17 | 15 911 836,57 | 18 033 041,57 |
VIERAS PÄÄOMA | |||
Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | ||
Joukkovelkakirjalainat | 73 142 624,00 | 72 022 624,00 | |
Muut velat | 7 980 724,21 | 9 097 953,00 | |
Velat saman konsernin | 97 091 100,30 | 96 316 419,01 | |
Pitkäaikainen vieras pääoma | 178 214 448,51 | 177 436 996,01 | |
Lyhytaikainen vieras | 19 | ||
Saadut ennakot | 872 337,88 | 818 584,06 | |
Ostovelat | 12 065 064,32 | 16 998 516,29 | |
Velat saman konsernin | 1 861 837,85 | 1 995 278,90 | |
Muut velat | 14 533 950,31 | 14 533 430,28 | |
Siirtovelat | 20 | 16 038 033,09 | 20 321 580,89 |
Lyhytaikainen vieras | 45 371 223,45 | 54 667 390,42 | |
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ | 223 585 671,96 | 232 104 386,43 | |
VASTATTAVAA | 665 975 340,61 | 660 287 517,35 | |
174
Lindex Group Oyj | ||
Rahoituslaskelma | ||
euroa | 1.1.-31.12.2024 | 1.1.-31.12.2023 |
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | ||
Tilikauden voitto (tappio) | 16 480 950,02 | 17 996 441,89 |
Oikaisut: | ||
Suunnitelman mukaiset poistot | 8 494 327,78 | 9 420 195,21 |
Pysyvien vastaavien myyntivoitot | -11 653,21 | |
Pysyvien vastaavien arvonalentumiset | 3 400 000,00 | |
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity | 240 057,74 | -8 455 895,22 |
Rahoitustuotot ja -kulut | -55 419 847,15 | -49 897 332,11 |
Tilinpäätössiirrot | -5 140 632,00 | -3 827 929,29 |
Verot | -166 820,86 | |
Laskennalliset verot | 907 012,21 | 8 516 873,97 |
Käyttöpääoman muutos: | ||
Lyhytaikaisten liikesaamisten | 1 386 753,65 | 3 143 057,15 |
Vaihto-omaisuuden | 6 527 056,06 | -737 389,38 |
Korottomien velkojen lisäys (+) / | -9 579 175,32 | 11 454 484,89 |
Maksetut korot ja maksut muista | -3 385 012,12 | -2 071 754,13 |
Saadut korot liiketoiminnasta | 821 994,08 | 505 977,16 |
Välittömät verot | 3 946 829,73 | -39 789 191,33 |
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA | -31 319 685,32 | -53 920 935,26 |
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | ||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin | -4 969 881,15 | -6 917 323,51 |
Aineellisten ja aineettomien | 25 000,00 | 11 653,21 |
Sijoitukset tytäryhtiöihin | -600 000,00 | -1 500 000,00 |
Saadut osingot/pääoman palautukset | 2 975,00 | 3 514 999,06 |
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA | -5 541 906,15 | -4 890 671,24 |
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | ||
Pitkäaikaisten lainojen nostot | 45 033 237,24 | 48 120 120,95 |
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -11 358 866,74 | -1 000 000,00 |
Saadut ja maksetut konserniavustukset | 1 500 000,00 | |
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA | 35 174 370,50 | 47 120 120,95 |
Rahavarojen muutos, lisäys (+) | -1 687 220,97 | -11 691 485,55 |
Rahavarat tilikauden alussa | 23 393 007,01 | 35 084 492,56 |
Rahavarat tilikauden lopussa | 21 705 786,04 | 23 393 007,01 |
175
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet
Lindex Group Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Yhtiön
nimenmuutos on kuvattu konsernin liitetietona kohdassa 1.1.
Yrityssaneerausmenettely
Helsingin käräjäoikeus on hyväksynyt Lindex Group Oyj:n saneerausohjelman 9.2.2021.
Saneerausohjelman keskeiset kohdat ja sen vaikutukset tilinpäätökseen on kuvattu
konsernin liitetietoina kohdissa 1.4., 1.5. ja 4.6.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin.
Rahoituksen kurssivoitot ja kurssitappiot on kirjattu nettomääräisinä muihin
rahoitustuottoihin tai muihin rahoituskuluihin.
Liikevaihto
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty välilliset verot, myönnetyt
alennukset ja valuuttakurssierot.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään liiketoimintaan liittyvien pysyvien vastaavien
myyntivoitot, liiketoimintojen myynnistä saadut korvaukset sekä palveluveloitukset
tytäryhtiöiltä.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on välittöminä veroina kirjattu tilikauden tulosta vastaavat verot sekä
aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennalli nen
verosaaminen on kirjattu verotuksessa tulevina vuosina vähennyskelpoisista kuluista .
Lindex Group Oyj:n Viron sivuliikkeen tuotot ovat sisältyneet Suomen pääliikkeen
verotettavaan tuloon. Sivuliikkeen tuotot ovat Virossa verotettavaa tuloa silloin, kun se
jakaa voittoa Suomen pääliikkeelle. Viron ja Suomen välisen verosopimuksen mukaan
Virossa maksettava tulovero on vähennyskelpoinen Suomeen maksettavasta tuloverosta
tietyin edellytyksin. Virossa verottamattomien kertyneiden voittovarojen määrä sisältäen
tilikauden tuloksen on 29,0 (26,8) miljoonaa euroa. Viroon maksettava tulovero olisi 6,4
(5,9) miljoonaa euroa, joka on esitetty laskennallisena verovelkana. Tämä summa ei
todennäköisesti tule olemaan Suomen tuloverotuksessa vähennyskelpoinen erä.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta
on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot.
Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöaikaan seuraavasti:
Aineettomat hyödykkeet | |
Koneet ja kalusto | |
Vuokratilojen muutos- |
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai, mikäli niiden
käypä arvo on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon.
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksen perusteella on kirjattu 3,4 miljoonan
euron arvonalentumistappio SIA Stockmannin (Latvia)
osakkeille. Arvonalentumistestauksen periaatteet on esitetty konsernin liitetietoina.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon tai sitä alemman
jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan mukaiseen alimpaan arvoon.
Vaihto-omaisuuden arvo on määritelty painotetun keskihankintahinnan menetelmää
käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.
Pitkäaikainen vieras pääoma
Rahoituslainat kirjataan nimellisarvoon. Transaktiomenot kirjataan siirtosaamisiin ja
jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Transaktiomenot ja lainan korot
kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin instrumentin pitoaikana.
Vakuudettomat velkojat olivat saneerausohjelman mukaisesti oikeutettuja konvertoimaan
saneerausohjelman alaisen vakuudettomalle velalle vahvistetun maksuohjelman mukaiset
saatavansa kuittaamalla tämän osuuden vakuudellisiin joukkovelkakirjoihin euro eurosta.
176
Vakuudettomien velkojien merkitsemät velkakirjat olivat nimellisarvoltaan yhteensä
73 142 624 euroa.
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero,
esitetään taseen erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa
erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot sisältävät myös annetut ja saadut
konserniavustukset.
Pakolliset varaukset
Pakollinen varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä
ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.
Pakollisena varauksena on esitetty saneerausohjelman mukaisia ehdollisia velkoja, joiden
perusteena on pääsääntöisesti vuokrasopimusten ennenaikainen irtisanominen.
Vuokrasopimusten ennenaikaisesta irtisanomisesta johtuvat vahingonkorvausvaatimukset
ovat määrältään huomattavia.
2. Liiketoiminnan muut tuotot | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Konserniyrityksiltä laskutetut palvelut | 6 619 569,87 | 6 903 384,00 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 79 851,79 | 50 960,40 |
Yhteensä | 6 699 421,66 | 6 954 344,40 |
3. Henkilöstökulut | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Toimitusjohtajan | 347 611,52 | 1 403 828,00 |
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot | 459 200,00 | 433 400,00 |
Muun henkilökunnan palkat | 34 676 436,22 | 35 145 502,13 |
Sairasajan palkat | 1 477 326,34 | 1 539 297,69 |
Eläkekulut | 5 242 040,51 | 5 351 129,72 |
Muut henkilösivukulut | 947 022,04 | 1 476 019,14 |
Yhteensä | 43 149 636,63 | 45 349 176,68 |
Henkilöstö keskimäärin | 954 | 1 001 |
*)Toimitusjohtajana |
Johdon eläkesitoumukset
Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 65 vuotta tai yksilöllinen virallinen eläkeikä.
Toimitusjohtaja Susanne Ehnbågella on oikeus jäädä eläkkeelle täytettyään 65 vuotta.
Toimitusjohtajan eläke karttuu yksilöllisen eläkesopimuksen perusteella paikallisen
käytännön mukaisesti.
4. Poistot ja arvonalentumiset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Aineettomat oikeudet | 3 493 204,76 | 4 740 194,32 |
Koneet ja kalusto | 4 129 580,67 | 3 629 410,83 |
Vuokratilojen muutos- ja | 871 542,35 | 1 050 590,06 |
Yhteensä | 8 494 327,78 | 9 420 195,21 |
5. Liiketoiminnan muut kulut | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Liikepaikkakulut | 47 253 458,70 | 44 451 512,80 |
IT- ja tietoliikennekulut | 12 546 397,12 | 12 957 121,36 |
Asiantuntijakulut | 8 355 011,52 | 4 947 784,85 |
Markkinointikulut | 7 015 664,24 | 8 267 447,70 |
Työvoiman vuokrauskulut | 5 199 410,47 | 4 758 976,25 |
Tavarankäsittelykulut | 3 554 448,64 | 3 796 669,45 |
Vapaaehtoiset | 1 169 549,23 | 1 102 798,23 |
Vuokrakulut | 753 212,00 | 624 311,49 |
Luottotappiot | 236 749,89 | 137 222,70 |
Muut kulut *) | 18 306 736,73 | 9 536 512,82 |
Yhteensä | 104 390 638,54 | 90 580 357,65 |
*) 2024 yrityssaneeraukseen liittyvät |
Tilintarkastajien palkkiot | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Tilintarkastus | 222 490,00 | 319 813,00 |
Veroneuvonta | 21 987,00 | |
Muut lakisääteiset tilintarkastuspalvelut | 169 100,00 | |
Muut neuvontapalvelut | 27 165,76 | |
Yhteensä | 391 590,00 | 368 965,76 |
177
6. Rahoitustuotot ja -kulut | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 31 919 994,41 | 31 226 758,96 |
Osingot saman konsernin yrityksiltä | 31 416 284,13 | 21 967 400,38 |
Muut osinkotuotot | 58 975,00 | 215,00 |
Korko- ja muut rahoitustuotot konsernin | 821 994,25 | 215 365,05 |
Korkokulut saman konsernin yrityksille | -2 489 627,92 | -1 023 780,14 |
Korko- ja muut rahoituskulut konsernin | -1 092 558,11 | -1 182 513,54 |
Lainasaamisten ja sijoitusten | -3 400 000,00 | |
Kurssivoitot ja -tappiot (netto) | -5 215 214,61 | -1 306 114,10 |
Yhteensä | 52 019 847,15 | 49 897 331,61 |
7. Tilinpäätössiirrot | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa poistojen erotus | 2 800 632,00 | 1 887 929,29 |
Saadut konserniavustukset | 2 340 000,00 | 1 940 000,00 |
Yhteensä | 5 140 632,00 | 3 827 929,29 |
8. Tuloverot | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Verot edellisiltä tilikausilta | 166 820,86 | |
Laskennallisten verojen muutos *) | -907 012,21 | -8 516 873,97 |
Yhteensä | -907 012,21 | -8 350 053,11 |
*) Sisältää Viron filiaalin |
Pysyvät vastaavat | ||
9. Aineettomat hyödykkeet | ||
Aineettomat oikeudet | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 29 900 223,01 | 30 024 007,60 |
602 346,18 | 1 338 698,50 | |
868 867,70 | 4 918 166,15 | |
-20 356 628,90 | -6 380 649,24 | |
Hankintameno 31.12. | 11 014 807,99 | 29 900 223,01 |
Kertyneet poistot 1.1. | 22 556 161,81 | 24 196 616,73 |
-20 353 853,80 | -6 380 649,24 | |
3 493 204,76 | 4 740 194,32 | |
Kertyneet poistot 31.12. | 5 695 512,77 | 22 556 161,81 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 319 295,22 | 7 344 061,20 |
Muut aineettomat hyödykkeet | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 705 768,85 | |
Hankintameno 31.12. | 12 287,00 | |
Kertyneet poistot 1.1. | 634 884,71 | |
Tilikauden poisto | 70 884,14 | |
Kertyneet poistot 31.12. | 12 287,00 |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 700 346,73 | 3 945 813,28 |
Lisäykset | 1 206 563,09 | 1 672 699,60 |
Siirrot erien välillä | -868 867,70 | -4 918 166,15 |
Hankintameno 31.12. | 1 038 042,12 | 700 346,73 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 038 042,12 | 700 346,73 |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 6 357 337,34 | 8 044 407,93 |
178
10. Aineelliset hyödykkeet | ||
Koneet ja kalusto | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 37 221 173,60 | 35 142 841,09 |
Lisäykset | 563 342,38 | 276 983,14 |
Siirrot erien välillä | 1 437 511,48 | 3 321 715,18 |
Vähennykset | -1 071 503,92 | -1 520 365,81 |
Hankintameno 31.12. | 38 150 523,54 | 37 221 173,60 |
Kertyneet poistot 1.1. | 18 534 490,17 | 16 425 445,15 |
Vähennysten kertyneet poistot | -1 071 503,92 | -1 520 365,81 |
Tilikauden poisto | 4 129 580,67 | 3 629 410,83 |
Kertyneet poistot 31.12. | 21 592 566,92 | 18 534 490,17 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 16 557 956,62 | 18 686 683,43 |
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 6 396 662,05 | 7 010 580,01 |
Siirrot erien välillä | 505 065,89 | 913 129,72 |
Vähennykset | -157 779,40 | -1 527 047,68 |
Hankintameno 31.12. | 6 743 948,54 | 6 396 662,05 |
Kertyneet poistot 1.1. | 3 435 759,34 | 3 983 101,10 |
Vähennysten kertyneet poistot | -157 779,40 | -1 527 047,68 |
Tilikauden poisto | 871 542,35 | 979 705,92 |
Kertyneet poistot 31.12. | 4 149 522,29 | 3 435 759,34 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 594 426,25 | 2 960 902,71 |
Muut aineelliset hyödykkeet | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 54 601,65 | 54 601,65 |
Vähennykset | -48 774,50 | |
Hankintameno 31.12. | 5 827,15 | 54 601,65 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 5 827,15 | 54 601,65 |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 300 227,73 | 1 192 370,67 |
Lisäykset | 2 827 573,84 | 3 342 701,96 |
Siirrot erien välillä | -1 942 577,37 | -4 234 844,90 |
Hankintameno 31.12. | 1 185 224,20 | 300 227,73 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 185 224,20 | 300 227,73 |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 20 343 434,22 | 22 002 415,52 |
11. Sijoitukset | ||
Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 311 436 627,98 | 309 936 627,98 |
Lisäykset *) | 600 000,00 | 1 500 000,00 |
-3 400 000,00 | ||
Kirjanpitoarvo 31.12. | 308 636 627,98 | 311 436 627,98 |
Muut osakkeet ja osuudet | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Hankintameno 1.1. | 748 761,86 | 748 761,86 |
Vähennykset | -4 128,00 | |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 744 633,86 | 748 761,86 |
Sijoitukset yhteensä | 309 381 261,84 | 312 185 389,84 |
12. Lyhytaikaiset saamiset | ||
Myyntisaamiset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Korottomat myyntisaamiset | 3 074 475,09 | 4 044 287,40 |
Yhteensä | 3 074 475,09 | 4 044 287,40 |
179
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Konserniavustussaamiset | 4 490 000,00 | 3 650 000,00 |
Myyntisaamiset | 5 564 349,67 | 5 708 423,71 |
Siirtosaamiset | 66 407,00 | 1 579,99 |
Yhteensä | 10 120 756,67 | 9 360 003,70 |
Muut saamiset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Muut saamiset | 226 394,85 | 317 478,13 |
Yhteensä | 226 394,85 | 317 478,13 |
Siirtosaamiset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Vero- | 4 127 179,73 | |
Jaksotetut ICT-kulut | 3 137 742,55 | 2 903 066,88 |
Saaminen luottokorttiyhteistyöstä | 1 785 325,78 | 1 849 128,00 |
Jaksotetut henkilösivukulut | 1 092 483,00 | 1 227 285,00 |
Saamiset tavarantoimittajilta | 1 055 240,79 | 1 096 698,49 |
Muut siirtosaamiset | 1 193 589,88 | 1 529 526,23 |
Yhteensä | 8 264 382,00 | 12 732 884,33 |
13. Rahat ja pankkisaamiset |
Rahat ja pankkisaamiset |
14. Oman pääoman muutokset
Yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 31.12.2023 yhteensä 158 715 555 osaketta.
Yhtiön hallitus päätti tammikuussa 2024 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 307 489 Yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
sellaisille yhtiön velkojalle, joiden saneerausohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai
riidanalaiset saneerausvelat on vahvistettu lopulliselta määrältään 9.11.2023 mennessä,
ja hyväksyi osakeannissa tehdyn merkinnän. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106
euroa osakkeelta, joka maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman
mukaisesti.
Yhtiön hallitus päätti kesäkuussa 2024 saneerausohjelman mukaisesti ja varsinaisen
yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella laskea liikkeeseen 2 599 852 yhtiön
uutta osaketta, jotka annettiin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen
sellaisille yhtiön velkojille, joiden saneerausohjelman mukaiset aikaisemmin ehdolliset tai
riidanalaiset saneerausvelat oli vahvistettu lopulliselta määrältään 13.6.2024 mennessä,
ja hyväksyi osakeannissa tehdyt merkinnät. Merkintähinta osakeannissa oli 0,9106 euroa
osakkeelta, joka maksettiin kuittaamalla saneerausvelkaa saneerausohjelman mukaisesti.
Tammi - ja kesäkuun 2024 osakeantien jälkeen Yhtiön osakkeiden lukumäärä nousi
yhteensä 161 622 896 osakkeeseen.
Lindex Group Oyj:n osakepääoma oli 77,6 miljoonaa euroa 31.12.2024. Kaikki liikkeeseen
lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Osakepääoma | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Osakkeet 1.1. ja 31.12. | 77 556 538,26 | 77 556 538,26 |
Osakepääoma yhteensä | 77 556 538,26 | 77 556 538,26 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman | 76 138 713,65 | 73 556 844,86 |
2 647 424,71 | 2 581 868,79 | |
Sijoitetun vapaan oman pääoman | 78 786 138,36 | 76 138 713,65 |
Edellisten tilikausien voitto/tappio | 237 323 382,78 | 219 326 940,89 |
Edellisten tilikausien voitto/tappio | 237 323 382,78 | 219 326 940,89 |
Tilikauden voitto/tappio | 16 480 950,02 | 17 996 441,89 |
Oma pääoma yhteensä | 410 147 009,42 | 391 018 634,69 |
Laskelma voitonjakokelpoisista | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Rahastot | 78 786 138,36 | 76 138 713,65 |
Voitto/tappio edellisiltä | 237 323 382,78 | 219 326 940,89 |
Tilikauden voitto/tappio | 16 480 950,02 | 17 996 441,89 |
Yhteensä | 332 590 471,16 | 313 462 096,43 |
Saneerausohjelman aikana Lindex |
180
15. Emoyhtiön osakkeet | ||
kpl | 2024 | 2023 |
Osakkeita (à 1 ääni) | 161 622 896 | 158 715 555 |
Yhteensä | 161 622 896 | 158 715 555 |
16. Tilinpäätössiirtojen kertymä |
Tilinpäätössiirtojen kertymä |
17. Pakolliset varaukset | ||
Muut pakolliset varaukset | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Kuluvaraus vuokrasopimuksiin | 15 911 836,57 | 18 033 041,57 |
josta saneerausvelkaa | 15 911 836,57 | 18 033 041,57 |
Yhteensä | 15 911 836,57 | 18 033 041,57 |
Tilinpäätöshetkellä jäljellä oli yksi kiistanalainen vaatimus määrältään 15,9 miljoonaa
euroa, joka liittyi toimitilojen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomiseen.
Saneerausmenettelyn selvittäjä on kiistänyt vaatimuksen ja pitää perusteltuna maksaa
vuokrat 18 kuukaudelta eikä kaikilta irtisanotun vuokrasopimuksen jäljellä olevilta vuosilta.
Vaatimus ratkaistaan hovioikeudessa. Kiistanalaisen vaatimuksen määrä ja
toteutumisajankohta ovat epävarmoja. Kiistanalaista vaatimusta koskeva varaus vastaa
vaatimuksen koko määrää.
18. Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Joukkovelkakirjalainat | 73 142 624,00 | 72 022 624,00 |
Laskennallinen verovelka | 6 380 724,21 | 5 897 953,00 |
Muut velat | 1 600 000,00 | 3 200 000,00 |
Velat saman konsernin | 97 091 100,30 | 96 316 419,01 |
josta saneerausvelkaa | 63 900 534,46 | 63 900 534,46 |
Pitkäaikainen vieras pääoma | 178 214 448,51 | 177 436 996,01 |
19. Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Korolliset velat | 1 725 387,09 | 1 694 079,67 |
Korottomat velat | 43 645 836,36 | 52 973 310,75 |
josta saneerausvelkaa | 1 415 338,30 | |
Total | 45 371 223,45 | 54 667 390,42 |
Saneerausvelat | ||
EUR | 2024 | 2023 |
Lyhytaikaiset korottomat | ||
Vakuudettomat | 1 415 338,30 | |
Lyhytaikaiset korottomat | 1 415 338,30 | |
Varauksiin sisältyvät | 15 911 836,57 | 18 033 041,57 |
Saneerausvelka konserniyrityksille | ||
Ostovelat konserniyrityksille | 17 398,07 | 17 398,07 |
Velat konserniyrityksille | 63 883 136,39 | 63 883 136,39 |
Saneerausvelka konserniyrityksille | 63 900 534,46 | 63 900 534,46 |
Saneerausvelat yhteensä | 79 812 371,03 | 83 348 914,33 |
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Ostovelat | 1 786 249,02 | 1 736 801,00 |
Siirtovelat | 75 588,83 | 258 477,90 |
Yhteensä | 1 861 837,85 | 1 995 278,90 |
20. Lyhytaikaiset siirtovelat | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Jaksotetut henkilöstökulut | 9 047 877,26 | 10 000 613,41 |
Velat vaihto-omaisuusostoista | 2 683 272,59 | 7 796 107,02 |
Palautusvaraus ja myynnin jaksotukset | 1 369 636,00 | 1 279 578,00 |
Jaksotetut asiantuntijakulut | 1 791 546,00 | 198 967,00 |
Muut siirtovelat | 1 145 701,24 | 1 046 315,46 |
Yhteensä | 16 038 033,09 | 20 321 580,89 |
181
21. Annetut vakuudet | ||
Samaan konserniin kuuluvien yritysten | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Vuokratakaukset *) | 10 095 080,60 | 9 295 597,78 |
Muut takaukset | 69 040,91 | |
Yhteensä | 10 095 080,60 | 9 364 638,69 |
*) 2023 korjattu takaukset SIA |
22. Vastuusitoumukset ja muut vastuut | ||
euroa | 2024 | 2023 |
Vuokravastuut | 460 167 532,00 | 448 696 183,00 |
Sähkösopimusvastuut | 662 256,00 | 1 129 609,80 |
Leasingvastuut | 434 016,55 | 406 198,05 |
Yhteensä | 461 263 804,55 | 450 231 990,85 |
Eläkevastuut
Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevastuut on
kokonaan katettu.
23. Osakkeet ja osuudet | ||
Konserniyritykset | ||
Emoyhtiön omistamat | Osuus osakkeista % | Osuus äänivallasta % |
Stockmann AS, | 100 | 100 |
SIA Stockmann, | 100 | 100 |
Stockmann Security Services | 100 | 100 |
Lindex Holding AB, Tukholma | 100 | 100 |
Muut yritykset | |
Emoyhtiön omistamat | Osuus osakkeista % |
Kiinteistö Oy Tapiolan | 37,8 |
24. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat
Lindex Group Oyj ilmoitti 7.2.2025, että Stockmann Itis -tavaratalon vuokrasopimus
päättyy 1.8.2025. Yhtiö suunnittelee tavaratalon sulkemista. Suunnitellulla tavaratalon
sulkemisella ei toteutuessaan olisi merkittävää vaikutusta yhtiön kannattavuuteen tai
taloudelliseen asemaan.
182
Hallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käytöstä
Emoyhtiö ei voi saneerausohjelman aikana jakaa varoja.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2024 tulos jätetään edellisten tilikausien
voitto/tappio -tilille.
Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta
Hallituksen toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä
yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Hallituksen toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen
kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8
artiklaa.
Helsingissä, 6 maaliskuuta 2025
Sari Pohjonen Stefan Björkman Timo Karppinen
Roland Neuwald Tracy Stone Harriet Williams
Susanne Ehnbåge
Toimitusjohtaja
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 6 maaliskuuta 2025
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
183
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Lindex Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Lindex Group Oyj:n (y-tunnus 0114162-2) (entinen Stockmann Oyj Abp) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen,
tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva
informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
●
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.6 ja emoyhtiön liitetiedossa 5.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista
erillistä lausuntoa.
184
Olemme täyttäneet kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen
olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle
lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen | Miten seikkaa käsiteltiin |
Liikearvon ja tavaramerkin Viittaamme konsernitilinpäätöksen Tilinpäätöshetkellä 242,6 miljoonaa euroa ja kokonaisvaroista ja 82 % ja tavaramerkki 81,9 miljoonaa pääomasta). Liikearvon ja tavaramerkin koska ● arviointiprosessi on monimutkainen ● ● Konsernin rahavirtaa tuottav määritetty perustuen käyttöarvolaskelm laskelmaan sisältyvien oletusten useat oletukset, kuten esimerkiksi diskonttauksessa käytetty johtaa liikearvon tai tavaramerkin | Tilintarkastustoimenpiteemme ● menetelmien arvioinnissa erityisesti liikevaihdon kasvu ja rahavirtojen keskimääräinen kustannus. ● jokseenkin mahdollinen muutos yksikön kirjanpitoarvo ● tulevaisuuden ennusteita hallituksen ● vertasimme Lindexin käyttöarvoa verrokkiyhtiöiden tietoihin. ● standardin vaatimuksiin tilinpäätöksessä herkkyysanalyysista annettuja |
Myynnin tuloutus | Tilintarkastustoimenpiteemme, virheellisyydestä myynnin |
185
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.2
Myyntituotot koostuvat tavaroiden ja palveluiden vähittäismyynnistä myymälöissä ja
verkkokaupoissa, sekä myynnistä franchise-myymälöille.
Tuotot myynnistä kirjataan tavaran myyntihetkellä tai kun palvelu on suoritettu.
Myynnin tuloutus oli konsernissa käytetty keskeinen suorituskyvyn mittari, mikä
saattaa luoda kannustimen myynnin ennenaikaiselle tuloutukselle. Myynnin tuloutus
oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka myyntitapahtumien suuren määrän ja
erilaisten toimitustapojen, kanta-asiakasbonuksiin sekä palautusoikeuksiin liittyvän
johdon harkinnan takia.
Myynnin tuloutus oli EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
●
arviointi, sisältäen palautusoikeudet sekä kanta-asiakasbonukset, ja vertailu
sovellettaviin laskentastandardeihin;
●
●
myyntituottoja, palautuksia ja katteita;
●
●
toimitusaikoihin perustuen; ja
●
liitetietojen arviointi myyntituottojen osalta.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.4
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 vaihto-omaisuuden määrä oli 169,6 miljoonaa euroa,
joka on 13 % kokonaisvaroista ja 43 % omasta pääomasta (2023: 162,9 miljoonaa
euroa, 12 % kokonaisvaroista ja
42 % omasta pääomasta).
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan vaihto-omaisuus arvostetaan
hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuus
esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla
arvonalentumiskirjauksella vähennettynä.
Vaihto-omaisuus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka vaihto-omaisuuden
ollessa olennainen tilinpäätöksen kannalta ja vaihto-omaisuuden
epäkuranttiusvarauksen sisältämien johdon arvioiden takia.
Tilintarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:
●
sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.
●
ostolaskuihin sekä myyntihintoihin.
●
kiertävään tai vanhentuneeseen varastoon ja varastossa olevien tuotteiden
odotettuun kysyntään ja nettorealisointiarvoon.
●
data-analyysien avulla.
●
asianmukaisuutta.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
186
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäi sen valvonnan tehokkuudesta.
●
●
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
●
olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
●
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja -läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset
sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
187
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista
suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa
toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 7.4.2021 alkaen yhtäjaksoisesti 4 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä
eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme
vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä.
Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 6.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
188
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Lindex Group Oyj:n
ESEF-tilinpäätöksestä
Lindex Group Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
Lindex Group Oyj:n (y-tunnus: 0114162-2) komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700IFQI6W89M1IY95-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta
1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu ,
●
sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
●
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin
artiklan 4 mukaisesti sekä
●
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission
teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin
komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on
suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantost andardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
●
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin
4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
●
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Lindex
Group Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700IFQI6W89M1IY95-2024-12-31-0-fi.zip
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Lindex Group Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.-31.12.2024 on annettu 6.3.2025
päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme . Tällä
189
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 7.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KHT
190
KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS
Lindex Group Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
Lindex Group Oyj:n (0114162-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole
tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole
kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja
(ESRS);
2)
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Lindex Group Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-
asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden
antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”
Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus
”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Lindex Group Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä
vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Lindex Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
●
konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22
§:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
●
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia;
●
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
191
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien
raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja
valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten
tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska
päästökertoimien ja eri
kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä
tieteellinen
tieto on epätäydellistä.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön
mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa
olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun
varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava
varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
●
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat
luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne,
ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän
vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on
huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden
antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
●
Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä
konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
●
Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin
toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
●
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja
koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
-
Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation
oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan
yrityksen dokumentaatioon.
192
-
Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja
aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme
konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
●
Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 6.3.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Terhi Mäkinen
KRT